Monthly Archives

maaliskuu 2018

Tärkeintä on ihmiset ympärillä.

Goedendag!

Olen aina ollut onnekas ja ympärilläni on ollut suuri joukko ihania ihmisiä. Myös ulkomaille muuttaessa tai reissatessa olen saanut heti kättelyssä tutustua mahtaviin tyyppeihin työpaikan, tuttujen tai hostellielämän kautta. Tämä muutto oli kuitenkin erilainen aiempiin verrattuna, sillä minulla ei ollut työpaikkaa odottamassa (kuten Maltalla) ja muutin poikaystäväni nurkkiin. Tässä asuntolassa toki asuu muitakin, mutta kaikki ovat opiskelijoita ja päivät koulussa tai kirjastossa opiskelemassa, joten sosiaalisten kontaktien määrä päiväsaikaan on luonnostaan aika vähäinen.

Ensimmäinen viikko meni uuteen asuinympäristöön tutustuessa ja asunnon metsästyksessä, mutta pikkuhiljaa alkoi nyppiä jatkuva yksin oleminen. Toki moneen oikeasti yksinäiseen ihmiseen verrattuna olin onnekas, sillä aamuisin ja iltaisin sain kuitenkin viettää aikaa mieheni kanssa. En käy tällä hetkellä vielä töissä, eikä koulu ala vielä moneen kuukauteen, joten tiesin uusiin ihmisiiin tutustumisen vaativan aktiivisuutta minulta itseltäni.

Onneksi nykymaailma mahdollistaa sen, että ei tarvitse mennä kadunvarteen huutelemaan vastaantulijoille ”Do you want to hang out?” 😀 Sen sijaan liityin kaikkiin mahdollisiin ryhmiin Facebookissa ja löysinkin pian porukan samanhenkisiä ihmisiä! Pakko kyllä kiitellä sosiaalisesta mediasta, vaikka sillä on myös rumat puolensa ja vaikutuksensa maailmaan. Nyt ei tarvitse siis enää käydä yksin smoothiella, vaan voin laittaa viestiä jopa useammallekin mukavalle ihmiselle – ihan mieletöntä.

Tämän kirjoituksen ydinsanoma on se, että muistin itse taas kuinka tärkeää on arvostaa ympärillä olevia ihmisiä joka ikinen päivä. On niin suuri siunaus, että voi rimpauttaa kaverin kahville tai käydä moikkaamassa vaikka isovanhempiaan (jälkimmäistä luksusta minulla ei ole eri asuinmaasta johtuen). Elämä olisi aika ankeaa jos ei olisi ketään kenen kanssa jakaa sitä, eikö niin?

Peace and love!

Follow my blog with Bloglovin

2 viikkoa

Hoi allemaal!

Kaksi viikkoa ja yksi päivä on mennyt täällä Hollannissa palloillessa ja koittaessa rakentaa perustaa ”uudelle elämälle”. Kahteen viikkoon on sisältynyt mm. seuraavat asiat:

  • Pyörän osto! Paikalliseen kulttuuriin integroitumisen tärkein apuväline 😀 Ostin oman haaleanliilan kaunottareni paikallisesta pyöräkaupasta ja maksoin siitä 140 euroa. Pitää kyllä ehdottomasti kruisailla menemään enemmän, sillä olen toistaiseksi vielä aika kauhusta kankeana pyörän selässä (varsinkin isoissa risteyksissä..). En tiedä miksi, mutta olen ihan älytön nössö mitä tulee nelipyöräisiin ajoneuvoihin!! Pienenä rakastin hurjastella pyörällä, miksi nyt olen jotenkin ihan lamaantunut? No, tämä hölmöhkö fobia varmasti helpottaa ajan kanssa.
  • Löysin oman vuokrahuoneen! Ensin yritin käyttää kiinteistövälittäjää huoneen löytämiseen, mutta käytyäni kahdessa semikatastrofaalisessa asuntonäytössä käännyin suosiolla Facebook – ryhmien puoleen. Eräästä ryhmästä silmiin pompsahtikin ilmoitus hyvällä alueella sijaitsevasta pienestä (ja super edullisesta) huoneesta. Huone on todellakin pieni, mutta minimalistista elämäntapaa noudattavana olen lähinnä tyytyväinen siihen, että en voi hamstrata älytöntä määrää turhaa tavaraa (lue: kenkiä…). Tässä ollaan nyt sitten odoteltu, että pääsen pian kirjoittamaan sopparin ja tämän jälkeen rekisteröitymään.
  •  Ollaan käyty paremman puoliskon kanssa kahvittelemassa ja syömässä erinäisissä ravitsemusliikkeissä. Parhaimpana näistä tietysti KISSAKAHVILA! (josta postauksen kuvakin on<3), jossa sai siis rapsutella leppoisia kisumisuja kahvihetken yhteydessä. Pa-ras-ta.
  • Osallistuin ensimmäistä kertaa vegaanista elämäntapaa esille tuovaan rauhanomaiseen ”mielenosoitukseen” paikallisen Anonymous for the voiceless – järjestön kanssa ja oli kyllä ihan mieletön fiilis seisoa omien arvojensa takana. Kaiken lisäksi sain kerralla tavata useamman samanhenkisen tyypin, aika mahtavaa.

Muuten elämä on ollut aika leppoisaa ja aika on mennyt lähinnä maratoniin valmistautuessa (alle 2 viikkoa, jee!). Odotan kyllä innolla sitä, että pääsen takaisin töihin, sillä tekevälle ihmiselle alkaa pitkä loma jo tuntua työltä. 😀 Toki olen kiitollinen, että oli mahdollisuus muuttaa tänne nyt jo ja tiedän, että asiat järjestyvät kyllä kun niiden on aika.

Mutta siinäpä se tällä kertaa, mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Miksi Groningen?

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Usein ensimmäinen kysymys kertoessani Hollantiin muutostani oli ”Amsterdamiinko?”. Kertoessani, että Amsterdamin sijaan olen suuntaamassa Groningeniin sain uteluita siitä, että miksi juuri tänne. Niin, miksi?

Ulkomailla asumisen jälkeen olin päättänyt, että en enää halua muuttaa takaisin Suomeen, en ainakaan tällä hetkellä. Olin pohtinut ajatusta ulkomailla yliopistoasteella opiskelusta jo useamman vuoden ja muutama tuttu oli käynyt koulunsa täällä Hollannissa, joten päätin tutustua paikalliseen yliopistotarjontaan laajemmin. Ihan vanhan kunnon googlen avulla löysinkin useamman yliopiston, joilla oli valikoimassaan psykologiaa englanniksi opetettuna. Pyörittelin ensin muutamaa muutakin vaihtoehtoa mielessäni (Maastrichtia, Leidenia, Tilburgia), mutta lopulta tein päätöksen hakea ensisijaisesti Groningeniin sen perusteella, että olin kuullut kaupungista paljon hyvää hollantilaisilta tuttaviltani. Kävin yliopiston järjestämässä avoimien ovien päivässä ennen hakemistani viime marraskuussa ja myönnän rakastuneeni kaupunkiin (ja yliopistoon) jo heti ensimmäisellä visiitillä. <3

Todella iso osa kaupungin asukkaista on opiskelijoita, mikä luo tänne mukavan rennon ja eloisan fiiliksen.Englantia puhumalla pärjää käytännössä missä vaan ja ihmiset ovat ystävällisiä. Mielestäni hollantilainen arkkitehtuuri on todella kaunista ja nautin suuresti ihan vaan ympäri kaupunkia haahuilemisesta. Groningenissa on paljon mukavia järkevän hintatason kuppiloita ja ravintoloita, mikä tietty lämmittää tämmöisen kahvila – ja ruokafriikin sydäntä 😀 Vegaanivalikoima tuntuu myös olevan hyvä, pitää tutustua lähemmin ajan edetessä! Kenkä -, vaate -, sisustus – ja krääsämikäliekauppoja tuntuu myös löytyvän joka lähtöön, mikäli on shoppailun ystävä. Niin joo, on täällä kuulemma myös ainutlaatuinen yöelämä, mutta elämäntapamummona ei ole tullut ainakaan vielä testattua, joten palaan aiheeseen mahdollisesti myöhemmin 😉

Vahvana itsenäisenä naisena on vaikea myöntää, että tänne aikaisemmin muuttoon vaikutti eräs paikallinen herrasmies, mutta näinhän se asia on. Päätettyäni aikanaan hakea juuri tänne yliopistoon taisi Universumi pistää kortensa kekoon ja esitteli minut täällä opiskelevalle hollantilaiselle miehelle.  Olen toki super kiitollinen, että asiat menivät juuri niin kuin ne ovat menneet ja on huippua, että on paikallinen opas.

Hyvin olen siis toistaiseksi viihtynyt ja odotan innolla sitä hetkeä, että en enää jäädy keskelle tietä polkupyörien tullessa joka suunnasta, enkä tiedä kannattaisiko liikkua vai ei… 😀

Doei doei!

Let’s go!

Heippa!

Ajatus oman blogin kirjoittamisesta syntyi tarpeesta luoda jotain. Olen tällä hetkellä niin sanotusti ”in between jobs” uuteen maahan muuttamisen johdosta, ja ajattelin, että nythän sitä olisi sitten sitä kuuluisaa aikaa kirjoitella. Olen reissaillut maailmalla suhteellisen paljon ja jälkikäteen harmitellut, kun en ole aikanaan dokumentoinut reissujani tai uuteen maahan asettumista juuri mitenkään. Toki kuvia löytyy sieltä täältä, mutta en esimerkiksi aina edes muista mistä ne on otettu tai missä tilanteessa.

Tavoitteenani on asettua tänne Alankomaihin ”pysyvästi” (lainausmerkit, koska olen helposti kyllästyvää sorttia, enkä tosissaan uskalla edes arvata missä olen esim. 10 vuoden päästä :D) ja on hauska ajatus, että minulla olisi vihdoin jotain dokumentoitua tästä seikkailustani uudessa maassa.

Eli missä sitä nyt mennään? Saavuin tänne viime sunnuntaina ja tällä hetkellä ykkösprioriteettini on löytää oma vuokrahuone/asunto. Majailen tällä hetkellä hollantilaisen poikaystäväni nurkissa, mutta tarvitsen oman kämpän ihan paristakin syystä. Ensinnäkin vuokrasopimus on pakollinen, jotta voin rekisteröityä asukkaaksi tänne saadakseni BSN – numeron, jonka jälkeen voin hankkia sairasvakuutuksen ja etsiä töitä. Ja toiseksi en usko, että parempi puolisko arvostaa joka puolelle levittyviä kamojani pienessä huoneessaan…

Päivittäinen elämä koostuu tällä hetkellä siis aika pitkälti Facebookin ryhmien ja Kamernetin selailusta, mutta peruspositiivisena uskon kyllä, että pian nappaa! Tarkoitus olisi löytää oma luukku 1.4 mennessä, pitäkää peukkuja 🙂

Tervetuloa seuraamaan miten hommat lähtee täällä sujumaan. Tot ziens!

Ps. Blogin nimi tarkoittaa ihanaa tai mukavaa päivää hollanniksi ja bannerin, sekä tämän postauksen kuva on otettu majapaikkani ikkunasta.