Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

liikkeellä luonnossa

Uusi alku vai jatko-osa

Pitkä tovi on kulunut siitä kun viimeksi olen tänne kirjoittanut. En ollut varma sopisiko uusi näkökulmani matkailusta enää Ecotrippi nimen alle.  Enkä ollut varma halusinko vanhojen kirjoituksien enää näkyvän kellekkään. Lopulta päädyin jatkamaan tähän samaan blogiin. Täältä löytyy kuitenkin monta ihanaa muistoa reissuilta ja niistä on toivottavasti iloa myös muille.

Tämä blogi sai alunperin alkunsa 2016 kun lähdin Australiaan vuoden mittaiselle seikkailulle. Reppureissusta voi lukea enemmän vanhoista kirjoituksista. Australiassa karavaanielämä on todella suosittua ja lämmin ilmasto tekee siitä mahdollista ja helppoa ympäri vuoden. Se on myös loistava tapa kiertää ja tutkia maata joka on aivan valtavan kokoinen. Australiassa saikin myös alkunsa kiinnostukseni retkeilyautoja kohtaan. Pakuja hyödynnetään myös paljon liikkuvissa yrityksissä, ja se jos mikä on hienoa. Kauppaa tehdään siellä missä sattuu olemaan, ja se kertoo aika paljon aussimentaliteetista. Filistelen tällaista yrittäjyyttä aikalailla ja siihenkin liittyviä ajatuksia on viimeaikoina käväissyt mielessä.

Kun palasin Australiasta vuotta myöhemmin suomeen aloitin työt ja samalla jatkoin matkailua työvuorojen lomassa. Kävin reissussa vähintään kahden kuukauden välein. Parin vuoden ajan elämä oli todella hektistä. Haave omasta retkeilyautosta säilyi mielessä mutta tuntui hankalalta ajatukselta silloin. Kaikki mahdolliset vapaat vietin ulkomailla ja vapaa-aika kului matkoja suunnitellen. Ja tottakai reissujen rahoittamista varten täytyi tehdä myös ylitöitä. Muutamasta reissusta jaksoin myös kirjotella tänne blogin puolelle, mutta lopulta alkoi tuntumaan ettei aika oikein riitä kirjoittamiseen.

Tänä vuonna elämä on luonnollisesti hidastunut – tai lähestulkoon pysähtynyt. Alkuvuonna ehdittiin tehdä muutama reissu Arabiemiraatteihin sekä Lontooseen. Olin myös vihdoin toteuttamassa pitkäaikaista unelmaa Alaskasta ja Etelä-Amerikan reissusta. Tarkoituksena oli lähteä kesäkuussa siperian poikki junalla, eli trans-mongolian junamatka Moskovasta Mongolian kautta Pekingiin . Pekingistä siirtyä Korean kautta USAan. Ja lopulta aloittaa varsinainen matkanteko Alaskan Anchoragesta aina Brasilian Rioon saakka maitse. Luonnollisesti matkasuunnitelmat unohtuivat heti maaliskuussa pandemian vuoksi. Päätin jatkaa töissä vuoden loppuun saakka ja löytää sinä aikana itselleni uuden suunnitelman.

Syyskuussa vietin kesäloman kierrellen Suomen lappia. Tuskailin elämäntyyliäni Etelä-Suomessa ja mietin mitä ihmettä tekisin seuraavaksi kun pandemialle ei vaikuttanut näkyvän loppua. Päätin että lähtisin talveksi lappiin. Sehän olisi juuri sitä mitä halusinkin: uuden oppimista ja itsensä ylittämistä. En ole ikinä ollut lapissa talvella vaikka olen sitä monesti suunnitellut. Veri on aina vetänyt vuoristomaisemiin tai merenrannalle. Nyt talvelle lapissa olisi oiva tilaisuus, kun maailmalla matkustelu ei tulisi kysymykseen. Uskon että elämä tarjoaa mahdollisuuksia ja  kohtalo johdattaa hyvästä syystä. Tälläkin kertaa kävi niin ja unelma omasta retkeilyautosta palasi mieleeni enkä päässyt ajatuksesta enää eroon. Sehän mahdollistaisi liikkumisen vapaasti ja talven matkasuunnitelmaa voisi muuttaa halutessaan nopeastikin.

Vaikka ajatus omasta autosta saati asunnosta on tuntunut aiemmin jotenkin väärältä, niin kuitenkin päätös retkeilyauton ostamisesta syntyi helposti. Myöskin jatkuva muuttorumba olisi viimein loppu eikä tarvitsisi vaivata lähipiiriä muuttoihin, eikä tavarat lojuisi enää heidän nurkissa pidempien reissujen aikana. Muutamaa viikkoa lomaltapaluun jälkeen kävin tekemässä kaupat Turussa uudesta ”kodista.” Enkä ole päätöstäni katunut hetkeäkään.

Toki lopullinen unelma on omistaa ja asua autossa jonka asunto-osa on itse rakennettu. Kunhan opettelen ensin elämäntyyliin niin jonain päivänä sekin koittaa (:

Ilman tuota päätöstä loppuvuosi olisi tuntunut todella raskaalta. Tai noh, olihan se raskasta silti. Mutta pakuelämän suunnittelu ja siihen opettelu on tuonut niin paljon onnea että se kevensi huomattavasti arjen harmautta. Uusi koti on herättänyt ystävissä ja tutuissa aika paljon kysymyksiä, joten kokeilen alkaa kirjoittamaan tänne kuulumisia uudelleen. Samalla pyrin kannustamaan ja inspiroimaan ihmisiä kokeilemaan uutta. Olkoon se sitten pakettiautoon muuttaminen tai yksittäinen roadtrip. Seikkailu on aina hyvä suunnitelma.

Nojatuolimatkalle Australiaan pääsee muuten täältä.

Parhaat seikkailut 2017, kuvina

Koska sanat eivät edes riitä kuvailemaan tätä upeaa kulunutta vuotta niin kuvat kertokoon sen puolestaan.

Tammikuu New South Wales, Australia (Lisää kuvia ja tarinaa täällä)

Helmikuu Queensland, Australia (Lisää tarinaa täällä)

Maaliskuu – Elokuu Western Australia (Lisää kuvaa ja tarinaa täällä).

Elokuu – Kuala Kumpur, Malesia

Elokuu – Hong Kong

Elokuu – Guangzhou, Kiina

Elokuu – Doha, Qatar

Syyskuu – Suomi

Lokakuu – Praha, Tsekki

Marraskuu… Töissä

Joulukuu, Itävalta (Lisää kuvia ja tunnelmia täällä)

 

Australian eläimistä

Moni varmaan ihmettelee miten olen edelleen yhtenä kappaleena täällä Australian mantereella kun tämä on tunnetusti pullollaan niitä myrkyllisiä käärmeitä ja hämähäkkejä.

Kuvassa täysin vaaraton seitsenjalkainen?!? Huntsman hämähäkki, mutta ne kasvavat näyttävän kokoisiksi ja tulevat esiin kun sitä vähiten odotat. Kuva on Armidalesta (NSW) jossa niitä tuli nähtyä vähän väliä. Mutta vaarallisiakin hämähäkkejä Australiassa elää. Ei kuitenkaan mitään tarantelloja vai muita suurikokoisia, vaan vaarallisimmat ovat juurikin ne pienimmät, jotka pääsevät puremaan sinua huomaamatta (tai juuri kun olet laittamassa kenkää jalkaan). Usein itse purema ei ole kovin vaarallinen vaan sitä seuraava tulehdus voi äityä pahaksi.

Ibis, ibislintu, Sydney

Pelican, pelikaani, Cairns

Paljon on tullut nähtyä erikoisia eläimiä täällä ollessa.

Tiliqua, eli blue tongue lizard. Tasmania

Echidna eli nokkasiili, Tasmania

Dingo, Fraser Island

Stick insect, kummitus sirkka, Exmouth

Top 4 vaarallisimmat eläimet 

4. Käärmeet!!

Täältä löytyy lähes kaikki maailman vaarallisimmat käärmelajit. Käärmeenpuremia sattuu kuitenkin suhteellisen harvoin. Ne pyrkivät viimeiseen asti välttämään ihmistä. Sairaaloista löytyy aina sille alueelle tyypillisille käärmeiden pureman vastamyrkyt, joten nykypäivänä purema harvoin koituu kuolemaksi.

3. Hui Hai

Härkähai, valkohai sekä tiikerihai ovat luokiteltu ihmisille vaarallisimmiksi haiksi joita täältä löytyy. Lyhyen historiani aikana täällä Exmouthissa olen kohdannut tiikerihain kahdesti, kerran surffaamassa ja toisen kerran snorklaamassa uiskenteli parimetrinen tiikerihai vastaan ja toistaiseksi vielä yhtenä kappaleena. ps älkää kertoko äitille.

2.Krokotiili

Näitä elää lähinnä maan pohjoisosissa ja queenslandissa. Kun reissasin Daintreen sademetsässä, kuulin valitettavan monta tarinaa joissa turistit ovat menneet telttailemaan väärään paikkaan ja krokotiili on yöllä tullut ja vienyt nukkuvan henkilön mukanaan. Lähes vuosittain pari ihmistä kuolee krokotiilin hyökkäyksen seurauksena.

Fresh water crocodile, australian krokotiili. Daintree sademetsä

1.Meduusat

Box jellyfish & irukanji, joita esiintyy myöskin maan pohjoisosissa sekä queenslandin alueella aiheuttavat kuolemia lähes vuosittain. Tämän vuoksi moniin snorklaus retkiä tarjoavilla laivoilla ja katamaraaneilla stingersuit on tullut pakolliseksi. Laaja ihokontakti kuutiomeduusan (boxjellyfish) lonkeroihin aiheuttaa sokin ja minuuttien kuluessa sydänpysähdyksen. Mikäli ihokontakti on vain pieni voi oireena olla vain kipu ”pistokohdassa, jolloin tämä voidaan hoitaa viinietikalla sekä kipulääkkeillä”

Täällä exmouthissa ei näitä onneksi ole tarvinnut pelätä. Ainoastaan punaiset meduusat olivat täällä keväällä riesana. Koska niitä oli suuria laumoja joka puolella jouduin minäkin yhden pistämäksi. Tietenkään mukana ei ollut viinietikkaa, joten jouduin sietämään sitä kipua pari tuntia.

Puinaisia jellyjä jokapuolella. Hieman vaarallisempi jelly joita tuli nähtyä paljon Fraser Islandilla on blue bottle eli Portugalinsotalaiva (mistä suomalainen nimitys sitten johtuukaan).

Juttelin erään aussin kanssa näistä ennakko varoituksista joita sain ennen reissuun lähtöä ja tämä naurahti ”Some animals in Australia are cute as hell but they will beat the shit out of you if you make them angry.” Tämä lausahdus kuvastaa loistavasti monia australian eläimiä. Jokin aika sitten uutisissakin pyöri video miehestä joka riensi pelastamaan koiraansa kengurun kynsistä ja lyö nyrkillä tätä naamaan. Vaikka video onkin varsin huvittava ja päättyykin hyvin, niin tilanne olisi voinut päättyä hyvinkin rumalla tavalla. Kengurut ovat yllättävän iso kokoisia ja käpälät isoine kynsineen voivat aiheuttaa pahaa jälkeä.

Samoin rumaa jälkeä tekevät nämä ystävät jos kokevat itsensä uhatuksi. Nuo kynnet!!

Loppukevennyksenä aiemmin mainittu video :DD

 

 

Let’s go on a road trip

Maalla ollessani pyrin mahdollisimman paljon kierrellä lähiympäristöä ja tehdä kävelyitä eri kansallispuistoissa. Viikonloppuina ja vapaapäivinä pakkasin repun täyteen eväitä ja hurautin kultaisen Holdenin käyntiin. Vaikka Armidalen maasto onkin lähinnä laidunta, löytyy jo tunnin matkan päästä monia kansallispuistoja ja erittäin kauniita eukalyptus metsiä.

Blogi - 15 2

Eräässä kansallispuistossa oli muutama kuukausi takaperin ollut maastopalo, ja jäljet siitä olivat edelleen näkyvissä. Usein metsäpalot ovat lähtöisin tupakantumpeista tai muista ihmisen aiheuttamista syistä. Kuulin myös tarinoita yli-innokkaista vapaapalokuntalaisista jotka sytyttävät tarkoituksella metsäpalon, jotta pääsisivät hommiin..
Blogi - 15 12

Palaneista puunrungoista huolimatta tuoksu eukalyptusmetsässä on huumaava. Jos tuoksua voisi purkittaa, niin tämä olisi yksi niistä tuoksuista jonka haluaisin pistää pieneen purkkiin ja tuoda mukanani suomeen.

Blogi - 15 11

New England National Park, George Falls sekä Oxley Wild Rivers National Park tuli kierrettyä. Ja totta kai tein trekin paikassa, joka on nimetty meikäläisen mukaan, nimittäin Tia Falls. Au Pair työ osaa ajoittain olla rankkaa, joten kävelyt luonnossa ovat olleet hyvä tapa rentoutua ja ladata akkuja. Toki luonnonpoluillakin stressitasot ajoittain pääsee nousemaan kun ympäriltä kuuluu epämääräistä rasahtelua tai luulen oksaa käärmeeksi.. Noh, ei onneksi sattunut yhtään käärmettä kohdalle tai muutakaan vaarallista otusta, vaikka niitä täällä aussilassa kaikkien uskomusten mukaan riittää.

Näitä maisemia tuli ihailtua hyvä tovi. Välillä tekee todella hyvää olla luonnossa ilman liikenteen melua tai muuta hälinää ympärillä ja kuunnella heinasirkkojen siritystä.Blogi - 15 14

Blogi - 15 13

 

Kansallispuistojen lisäksi tuli käytyä ajelemassa myös rannikolla Coffs Harbourissa, missä kävin Marine Parkissa katsomassa delfiini ja merileijona esityksen. Tämän marine parkin eläimet olivat luonnosta pelastettuja näiden loukkaannuttua syystä tai toisesta. Useimmat niistä olivat syöneet mereen päätynyttä roskaa, muovia, mutta heitä ei voi enää vapauttaa luontoon. Delfiinit olivat hempeällä tuulella ja muiskauttivat pusun miunkin poskelle.

Blogi - 15 7

Road tripin aikana piti pysähtyä monesti ihastelemaan maisemia ja ottamaan kuvia. Aivan uskomatonta miten isosti luonto voikin vaihdella jo lyhyen ajomatkan sisällä. Uskokaa tai älkää mutta alla olevat kuvat ovat kaikki otettu pienen ajomatkan aikana Coffs Harbour – Armidale välillä, eli n. 200km.

Blogi - 15 5

Blogi - 15 9

Blogi - 15 10

Blogi - 15 8

Blogi - 15 1

Välillä tuli ihan epätodellinen olo, sillä en enää tiennyt että missä maassa sitä oikein ollaan. Mitä lähemmäs Armidalea ajelin, sen kuivemmaksi ja karummaksi luonto muuttui ja samalla tuli myös taas kotoisa olo.