ITB 2011 numeroina: Toden totta maailman johtavat matkailumessut! Onneksi olen itse näytteilleasettajana, vierailijanahan tuolla menisi pää pyörälle ja kunto loppuisi varmaankin kesken… Palataan asiaan illalla, tämä päivä menee täysin messuhuumassa. :)
Tavallisen tylsän ja persoonattoman työmatka business-hotellimajoituksen sijaan panostin muutaman illan ajan Berliinin hotellitarjonnan tutkimiseen ja sieltä se sitten löytyi – miniloft.
Ruhtinaallisesti tilaa, rauhallisen seesteinen tunnelma, ei ovia paukuttavia naapureita (tosin alakerrasta kuului hetken pianon soittoa). Ihan kuin asuisi Berliinissä, omassa pikku kämpässä!
Miniloft on kahden arkkitehdin Britta Jürgensin ja Matthew Griffinin ensimmäinen arkkitehtuurinen projekti, joka kesti viisi vuotta ja kovan työn tuloksena syntyneet ensimmäiset loftit olivat valmiina asiakkaita varten vuonna 2002. Miniloft on edelleenkin ns. familyrun – hotelli keskellä Berliinin Mitte-aluetta ja lukuisia ravintoloita, kahviloita ja baareja. Mutta kuitenkin riittävän syrjässä niin että työmatkalainenkin saa kunnolla levätä.
”Britta and Matthew designed the unconventional miniloft concept to be the place they have always searched for in their own travels: a home base with no clutter, but lots of sumptuous space; no superfluous service, but everything you need to live + work independently”
Omasta loftista löytyi hyödyllinen miniloft-opas missä on karttalle merkitty alueen ravintolat, joita nelihenkinen hotellin henkilökunta suosittelee. Lisäksi kartalta löytyvät luomu-ruokakaupat (ja ne tavallisetkin), polkupyörävuokraamot, liikenneyhteydet ja erilaiset ja pituiset kaupunkikävelyreitit nähtävyyksinen. Toimii!
Hintaa miniloftilla on noin 118€ yö, oli loftissa sitten yksi tai kaksi henkilöä. Samalla hinnalla olisi voinut yöpyä, kuten jo alussa mainitsin, perus business-hotellissa parin sadan muun majoittujan kanssa. Ihanaa olla kuitenkin täällä, suosittelen täydestä sydämestä ja tänne voisin itsekin tulla uudestaan!
Miniloft löytyy osoitteesta www.miniloft.com.
ITB, eli maailman suurimmat matkamessut käynnistyvät huomenna ja meikäläinen on nyt matkalla junassa (kiitos NSB – Norjan VR, ilmaisesta wi-fistä!) kohti Gardermoen lentokenttää ja Saksaa. Matkan myötä blogissani alkaa Berliini-painotteinen viikko, päivittelen kuulumisia Saksan pääkaupungista päivittäin. Eli kuulumisiin!
Kuva: visitBerlin.de
Tämän voisi lisätä kategoriaan ”miksi pidän työstäni” jos sellainen kategoria blogistani löytyisi, mutta pistetään tämä vaikka nyt matkavinkkien joukkoon. Puhuttaessa kylpylähotellista tulevat heti mieleeni mm. Nokian Eden, Vaasan Tropiclandia, Turun Holiday Caribia, Ikaalisten Kylpylä… Norjassa kylpyläkulttuuri ei ehkä perinteisesti ole aivan yhtä kehittynyttä kuin Suomessa – jonkin vuoden takaiset ”kylpylät” tarjosivat lähinnä ammeellisen poreita. Mutta nyt. Ainakin tämä kylpylähotelli, viralliselta nimeltään Quality Spa & Resort Norefjell oli aivan omaa luokkaansa!
Työn puolesta matkustan a) ulkomailla messuilla & tapaamassa asiakkaita b) Norjassa ja muissa pohjoismaissa tutustumassa palveluihin mitä myymme asiakkaillemme. Tämä reissu kuului siis tuohon jälkimmäiseen kategoriaan ja vietimme kollegani kanssa Norefjellissa to-pe yön heti Ranskan reissuni perään. Olisin kyllä voinut viettää useammankin yön kyseisessä paikassa, työn puolesta tai ilman!
Joten hyvin voi arvata päällimmäiset tunnelmat vierailusta – haluaa tuonne takaisin rentoutumaan!! Mielellään heti. Norefjell sijaitsee aivan hiihtokeskuksen tuntumassa ja hotellissa on kaksi kylpyläosastoa. Ensimmäinen on ns. kaikille avoin osasto missä lapset voivat rauhassa temmeltää altaasta altaaseen ja altaiden yhteydessä on myös kuntosali. Ja kiipeilyseinä joka ulottuu pohjakerroksesta respan ohitse korkealle kohti kattoa!
Toinen osasto on hotellin ylimmässä kerroksessa aikuisille pyhitetty osasto mistä löytyy kaksi saunaa, porealtaita, ulkoaltaat ja baari. Blondit uskoivat hetken että kyllä, yksi porealtaista oli täytetty shampanjalla. Tuosta kuulemme kollegani kanssa ehkä vielä kerran tai kaksi… Talvisin tuonne yläosastolle on erillinen maksu, kesäisin kaikki aikuiset hotellivieraat ovat tervetulleita. Ja mainitsinko jo että omassa makuuhuoneessani oli näköalallinen kylpyamme isojen ikkunoiden edessä! Tuota voisi jo miettiä kotiinkin. Naapureiden iloksi kauhuksi. :)
Kaikki yksityiskohdat hotellissa oli mietitty viimeisen päälle, ja kaikki liittyivät tavalla tai toisella pohjoiseen luontoon. Lappujen sisältäkin löytyi valokuvia ympäröivistä maisemista ja eläimistä. Tämänkin olisin ehkä voinut napata laukun pohjalle…
Mutta jätetään hehkutukset siihen. Flunssa on noin suunnilleen selätetty lääkkeinä Finrexin, valkosipuli, viikonlopun lepo ja alkuviikon melkein kellon ympäri töiden paiskiminen. Kiitos kaikille vinkeistä! Nyt on alkamassa pitkä viikonloppu kera suksien, lisää siitä alkuviikosta ellei jo ennen. Mukavaa hiihtolomailua niille jotka ovat myöskin vapaalla! Ja työn/opiskelun iloa teille muille :)
p.s. Tervetuloa lukijaksi Jenni! Blogisi olikin uusi tuttavuus minulle, kiva lukaista kuulumisia USA-Tampere akselilta :)
Työreissuissa ei ole mitään muuta vikaa kuin että ne ovat välillä aina aivan liian hätäisiä. Kuten alkuviikon Toulousen matka. Menomatkan kesto: 12 tuntia. Illallinen paikallisessa ravintolassa ja nukkumaan. Seuraavan aamuna palaveria ja lounas asiakkaan kanssa, mistä suoraan taksilla lentokentälle ja 9h matkustamista kohti kotia.
Toulousesta jäi mieleen auringonpaiste ja katukahviloissa lounastaan nauttivat ihmiset. Hotellihuoneeseen aikaisin aamulla hiipinyt vastapaistettujen croissantien tuoksu ja tarjoilijan kanssa käydyt keskustelut eri ruokalajeihin sopivista viineistä. Ja vaikka luulinkin nauttivani talvesta, niin nyt tuli kova ikävä kevättä!
Tällä hetkellä olen häviämässä taistelun alkavaa flunssaa vastaan joten viikonloppu kuluu sängynpohjalla ja sohvalla maaten. Toivottavasti te muut voitte nauttia täysin siemauksin viikonlopun auringonpaisteesta!
p.s. löytyykö keneltäkään vinkkejä flunssan selättämiseen (ilman lääketieteen apua)? Loppuviikosta on edessä lyhykäinen loma ja silloin pitäisi olla hiihtokunnossa…
Heti Pariisin lentokentällä tietää saapuneensa Ranskaan. ”Transfer” terminaalin pikkupuodit tarjoavat macaroneja, suklaakonvehteja ja muita herkkuja. Kolme tuntia ylimääräistä odotusta matkalla kohti Etelä-Ranskaa kului siis kuin siivillä. Tällä pikaistakin pikaisemmalla Ranskan visiitillä ei oikein muuta ehdi maasta kokea kuin ruuan – onneksi eilen jäi myöhästelystä huolimatta kuitenkin aikaa hyvään illalliseen kera paikallisen viinin. Ja näkyihän se Eiffel-tornikin upeasti valaistuna lentokoneen ikkunasta! Tänään pitäisikin sitten olla jo takaisin norjalaisessa kotikylässämme, jos vain lentoyhteydet osuvat kohdilleen. Mikä siinä on että lentoyhtiöt edelleen myyvät ”liian hyvää ollakseen totta” yhteyksiä tunnin vaihdolla Charles de Gaullen kentällä…? (toim.huom. en itse ostanut lentoja)
Ennen lähtöä pitäisi kuitenkin käydä vetäisemässä esitelmä asiakkaalle ranskaksi. Olen tainnut aikaisemminkin mainita että vanhat kunnon ranskan taitoni ovat hieman ruosteessa. Joten nyt kaikki sormet ja varpaat ristiin ja peukut pystyyn että tästä selvittäisiin suht koht kunnialla…. :)
