Koskimelonta

Täällä tuntuu kello tikittävän.

Ei kuitenkaan tuo biologinen kello, sen tuloksethan ovat jo nähtävillä meidän pienen Minin ja minun ison raskausmahan muodoissa.

Sen sijaan kellon tikityksellä on jotain tekemistä seikkailuihin ja reissuun lähtemisen haluamisen kanssa. Ja sen fiiliksen että aika alkaa olla vähissä… (vaikka hyvinhän tässä on vielä äitiyslomaakin jäljellä reissujen tekoon kun toista muksuakaan ei vielä näy!)

Kun puhutaan seikkailuista, ensimmäisenä mieleen tulee Kanadan British Columbian reissu vuodelta 2009 ja meidän ns. ”first descent” melontareissu Atnarko-joella. Tarkoittaen siis sitä että kukaan ei ollut koskaan aikaisemmin kyseistä jokea melonut, eikä varmasti meidän jälkeen melokaan… Kolmen päivän matka muuttui hetkessä neljän päivän reissuksi kun melonnan sijaan jouduimme lähinnä kantamaan täyteen lastattuja koskikajakkeja puupatojen ympäri ja ylitse vaikeakulkuisessa metsässä, pitäen samalla silmällä merkkejä karhuista ja puumista ja laskeskellessa riittääkö ruoka yllättäen pidentyneelle matkalle.

Näin jälkeenpäin katsoessa tuo koko reissu kuitenkin muistuu mieleen mahtavana seikkailuna. Muistan vieläkin miltä kylmä olut maistui reissun päättyessä, kun kuskimme oli löytänyt pienen hiekkatien ja pääsi meitä vastaan kilometrejä ennen kuin odotimme tapaavamme hänet. Ja kuinka vahvaksi tunsinkaan itseni kun olin raahannut noin 35 kiloista kajakkia mukanani neljä päivää, välillä olkapäällä, ja välillä perässäni. Ja aina silloin tällöin tietenkin myös vedessä.

Mutta veisinkö muksut mukaan vastaavalle reissulle? Enpä tietenkään…

Niinpä Minin tullessa mukaan kuvioihin meidän perheen yhteiset seikkailut ja ulkoiluretket ovat muuttuneet aika lailla, ja olemmekin viettäneet paljon aikaa lähimaastossa. Siihenhän nämä puitteet täällä Norjassa ovat aivan mahtavat. Monet näistä reissuista ovat olleet ns. ”keskenjääneitä” seikkailuita (miellyttävämpi sana epäonnistumisen sijaan), kuten talvinen hiihtoretki vuoristomökille tai viime viikonlopun vaellusreissu Hafjelltoppenille.

Mutta enpä aikaisemmin miettinytkään näitä lähiseuturetkiä mikroseikkailuina, ennen kuin löysin netin ihmeellisestä maailmasta brittiläisen Alastair Humphreysin. Alastair pysytteli saarivaltiossa vuoden ajan (ainakin noin suunnilleen) ja kehitteli mikroseikkailuitaan, joiden johdosta hän oli myös yksi vuoden 2012 ”National Geographic Adventurer of the Year” tittelin haltijoista.

Ja nyt kun näille meidänkin miniseikkailuille on virallinen nimi, arvatkaapas kuka on sataprosenttisen innoissaan ja täpinöissään!!!!?

Kuten ehkä saatoittekin arvata, meillä on nyt suunnitteilla oma sekalainen kokoelma minikokoisia (eli myös Minille ja masuasukille soveltuvia) mikroseikkailuita. Toivon hartaasti että päädymme syksyllä myös surffailemaan Portugalin vesille, ja alkuvuodesta melomaan ja fillaroimaan Uuden-Seelannin maisemiin, mutta jos näin ei jostain syystä käykään, olen jo huomattavasti rauhallisemmin mielin sillä meillä on listalla monen monta seikkailua jotka voi helposti ja halvasti toteuttaa ihan täällä Norjan rajojen sisäpuolella. Jostain syystä suunnitelmien kirjaaminen mieheni kanssa teki niistä heti paljon konkreettisempia ja ”seikkailumaisempia”, ja tuo kellon tikityskin kuului heikompana jokaisen suunnitelman myötä.

Ja aivan täydellistähän olisi jos voisin jo nyt merkata seikkailut kalenteriin, mutta tällä hetkellä meidän tahdin määrää tämä mahassa asuva ja kovasti odotettu uusi tulokas. Tulehan jo ulos sieltä pikkuinen! 

Olen mukana järjestämässä Skimbaco Lifestyle – lehden liikkeelle polkaisemaa Instagram Travel Thursday – hanketta täällä Suomessa yhdessä Kaukokaipuun Nellan ja Running with wild Horses – blogin Veeran kanssa. Viime viikolla mukana oli jo yli neljäkymmentä blogaajaa kansainvälisesti, ja kampanjan ideanahan on tuottaa blogi-sisältöä aiheesta ”Instagram & matkailu” ja siten edesauttaa että ihmiset löytävät matka- ja lifestyleblogaajat Instagramista. Lähde sinäkin mukaan, ohjeet ja lisätietoja löydät täältä, ja tutustu myös muihin tällä viikolla mukaan lähteneisiin blogaajiin ja heidän postauksiin alla olevien linkkien kautta. Liity myös sähköpostituslistallemme niin saat muistutuksen kampanjasta aina keskiviikkoisin suoraan inboksiisi. Instagramista meikäläisen löytää nimimerkillä @todestinationunknown ja tämän postauksen kuvat ovat Instagram-galleriastani tuota ensimmäistä lukuun ottamatta.