Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Category

Fillarointia

Rallarvegen I @SatuVW via Instagram I Destination Unknown

Turistina Norjassa: Norja pähkinänkuoressa

Norjan tunnetuimman turistikierroksen “Norja pähkinänkuoressa” (eli virallisesti Norway in a Nutshell) voi vetäistä lävitse hengästyttävässä tahdissa, vaikka vain yhdessä päivässä. Kierros alkaa noin viiden tunnin junamatkalla Oslosta Myrdaliin, missä vaihdetaan junaa ja körötellään vajaa tunti maisemajunassa Flåmiin, mitä seuraa reilu pari tuntia paatissa ihaillen Nærøyfjord-vuonon maisemia Gudvangeniin, mistä seuraa hyppy bussiin ja noin tunnin matka Vossiin, ja sieltä vaikka takaisin Osloon asti kuutisen tuntia junassa. Huh!

Vaihtoehtoisesti osan matkasta voi polkaista fillarilla, ja silloin hengästyttääkin jo ihan muista syistä.

Kun työkaverini Australiasta tuli visiitille Norjaan, lähdimme tuolle Rallarvegeninä tunnetulle pyörämatkalle, työhön liittyvän tutkimustyön nimissä tietenkin, katsastamaan onko Norjan suosituin fillarireitti maineensa arvoinen.

Rallarvegen I @SatuVW via Instagram I Destination Unknown

Ja olihan se.

Tälle pyörämatkalle lähtö on helppoa. Junaan voi hypätä Oslosta ilman mitään pyörävarusteita koska ne voi poimia matkaan joko Haugastølistä tai Finsestä, ja jättää Flåmiin. Fillarimatka koostuu tavallaan kolmesta etapista; ylämäkivoittoisesta Haugastøl – Finse etapista (27km), suhteellisen tasaisesta Finse-Myrdal pätkästä (36km), ja alamäen hurmasta Myrdalista Flåmiin (20km). Kurkkaa kartta postauksen lopusta jos olet hukassa!

FInse1222

Norjan kesä kun on tunnetusti lyhyt ja runsasluminen, tänä vuonna ei edes heinäkuun puolessa välissä päässyt pyöräilemään koko matkaa. Niinpä meidän matka jatkui Finsessä nukuttujen makoisten yöunien jälkeen junalla Myrdaliin, ja sieltä hurjaa vauhtia, hurjan monine valokuvapysähdyksineen kohti Flåmia ja turisteilla ahdettua lauttaa Gudvangeniin.

Rallarvegen 01

Parasta pyöräilyssä: missä olivat kaikki turistit!? Vaikka tämä pyöräreitti kerää kovasti väkeä kiireisimpinä kausina ja sitä varten paikallisista pyörävuokraamoista löytyy yli 700 fillaria, nyt kun reitti oli vain osittain auki, pyöräteiltä löytyi tilaa, ja oli helppo unohtaa Flåmissa kohdattavat turistimassat.

Stalheim

Ja ne maisemat… Kesäkuukausina reitin varrelta voi olla vaikea löytää viime tingassa majoitusta, ja sekä Flåm että Voss olivat nyt täyteen buukattuja. Me päädyimme siksi jäämään reitin varrella olevaan Stalheimiin. Ei hullummat näkymät hotellista…

Norway in a Nutshell I @SatuVW via Instagram I Destination Unknown

Aikamoinen kolmen päivän pyrähdys. Paljon upeita maisemia, auringossa hetkellisesti hohtavia lumihankia, vesiputouksia, taivaallista ruokaa Finsen kokkien keittiöstä ja sellaista mukavaa pyöräilynjälkeistä väsymystä. Eipä tämä Norja todellakaan ole hullumpi paikka asua!

Rallarvegen pyörällä: Mitä ja missä

  • Parhaat päivitykset Rallarvegenin fillarointi- ja lumitilanteesta löytyvät Rallarvegenin Facebook-sivustolta
  • Yleistä infoa Rallarvegenistä ja polkupyörien vuokraus Hagastølistä (peruspyörien vuokra viikonloppuisin, 2 pv, NOK 580)
  • Finse1222: täydellinen pysähdyspaikka mistä voi myös tehdä haikkeja lähiympäristöön
  • Mikä ihmeen Norway in a Nutshell? Kollegani kertovat

Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina järjestettävä Instagram Travel Thursday blogi-tempaus tuo yhteen matkablogaajia kertomaan omia matkailuun liittyviä tarinoitaan Instagram-kuvien voimin, ja tämänkin postauksen kuvat on napattu Instagram-galleriastani,  Tutustu kuukauden postauksiin alla. Kampanjan järjestäjinä Suomessa kanssani toimivat Kaukokaipuun Nella ja Veera Bianca. Jos olet bloggaaja ja halua lähteä tempaukseen mukaan, katso ohjeet täältä


Retkipyöräilyä Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Retkipyöräily: parasta kesässä

Noin vuosi sitten suuntasin kohti Irlantia ja sitä maailman pisintä rantatietä mistä täällä blogissa on ollut vaikea välttyä kuulematta, ja ihastuin  hitaaseen matkantekoon oman kropan voimalla ihan huomaamatta jossain siellä 2500 kilometrin varrella. En ole tuon pyörämatkan jälkeen kuitenkaan edes vilkaissut autotallin suuntaan missä pyöräni on vain kerännyt pölyä, mutta nyt olo on kuin olisin juuri herännyt talviunilta ja saanut pään selväksi unen viimeisistä rippeistä.

Pyöräilyhän on kuin koukuttavaa huumetta!

Ehkä suurimpana syynä pyöräilyinnostukseen on ollut DHL:n mukana mieheni toimesta ja Italiasta tullut uusi mutta vanha tuttavuus, Irlannissakin minua kuljettanut Bottecchian Lite Cross, ja ovatpa sähköpostiin säännöllisesti tipahtelevat kysymykset Wild Atlantic Wayn pyöräilystä ja Lillehammerin tiet täyttäneet trikoopukuiset fillaroitsijat myös omilla tahoillaan muistuttaneet siitä että kyllähän sitä minäkin voisin taas istahtaa satulan selkään.

Ja juuri niin tässä on tullut tällä viikolla tehtyä senkin verran että päiväjärjestys on mennyt ihan sekaisin. Miten ehtiä töihin, takaisin ja tarhaankin aikataulujen raamissa, joka päivä, fillarilla!? Ainakin vauhti ja haba kasvavat kun sekuntikellon kanssa pyörähtelen pitkin lähikylien pyöräteitä. Vaikka työmatkapyöräilystä ei retkipyöräilyä saa tekemälläkään, niin takaritikassa roikkuva pyörän sivulaukku ja muutenkin tuttu varustus viime kesältä muistuttelevat siitä että ehkäpä tähänkin kesään saa mahdutettua muutaman pyöräreissun.

Jos retkipyöräily ei ole sinulle tuttua, tässäpä muuta hyvä syy pyöräilyllisten Instagram-kuvien tahdittamana siitä miksi juuri sinunkin pitäisi lähteä ainakin kokeilemaan tätä koukuttavaa matkanteon muotoa!

Retkipyöräilyä Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Pyöräreissu ei kysy kuntoa. Pyöräreissullahan se kunto kasvaa! Kannattaa tosin valita reitti ja matkapäivien määrä noin suunnilleen oman kunnon mukaan, ettei eka reissu jäisi saman tien viimeiseksi.

Vapaus. Minä, fillari ja maantie. Vähän sama fiilis kuin road-tripille lähtiessä, mutta kokemusten määrä kertaa sata, ja vauhdin määrä, no, hieman hitaampi. 

Retkipyöräilyä Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Vauhti, ja sen puute. Maailman näkee ihan eri silmin polkupyörän selästä. Mielenkiintoisten kohteiden kohdalla voi pysähtyä koska vain, ja kaikki se mikä autoillessa kiitää ohitse silmien, on täynnä yksityiskohtia, hajuja ja ääniä.

Aikaa ajatella. Olisikohan ehkä parasta, ainakin näin  kahden pienen menijän taloutta pyörittävän näkökulmasta. Tämänkin blogipostauksen kirjoitin jo ajatuksissani työmatkapyöräillessä.

Retkipyöräilyä Norjassa I @SatuVW I Destination Unknown

Sitä voi tehdä yksin tai ystävien seurassa. Samapa tuo, kivaa on kuitenkin.

Pyörälenkille voi lähteä koska vaan. Ainakin pikaiselle pyrähdykselle, suoraan kotiovelta. Kovasti tekisikin mieleni lähteä tuosta etuovestamme fillaroimaan kohti Nordkapia, mutta siitä kannattaisi varmaan keskustella perheen kanssa ensin…

Retkipyöräilyä Irlannissa I @KateCornfield I Destination Unknown

Muksutkin kulkevat mukana. Ainakin pienemmillä reissuilla. Meillä lapset kulkevat yleensä peräkärryssä, mutta välillä myös maailmaa siitä äidin tai papan edestä katsellen, tai omalla pyörällä hurjastellessa.

Jätski, kakku, kaljapysäkit. No, mitäpä tähän lisäämään… Pyöräillessä palaa energiaa!

Ja kyllähän sitä tuntee olevansa erittäin elossa kun välillä tuuli tuivertaa, sitten sadepisarat kastelevat ja lopulta aurinko taas kuivaa. Jos kuivaa.

Näissä tunnelmissa siis täällä vietellään kesäpäiviä töitä paiskien ja pyöräillen, ja ehkäpä tässä blogikin hiljaa heräilee tuosta samaisesta talviunesta…

Jos kaipaat lisää inspiraatiota fillarimatkan suunnittelun niin kannattaa kurkata Haavematkoja ja Kinttupolulla – blogit, siellä on tehty ja tehdään sellaisia pyöräreissuja mistä itsekin vain haaveilen! Kurkkaa myös täällä oman blogini puolella kaikki Irlannin pyöräreissun postaukset ja videotpakkausvinkkejä unohtamatta.

Ja kun olen Irlanninkin tässä maininnut, London and Beyond – blogissa oli kiva postaus siitä miksi Dubliniin kannattaa matkustaa, allekirjoittanutkin pääsi siellä jakamaan omat suosikkini!

Ei muuta kuin huh hellettä täältä Norjasta, näissä merkeissä siis vietetään heinäkuista Instagram Travel Thursday – kamppista! Ihanaa kesäistä loppuviikkoa!

Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina järjestettävä Instagram Travel Thursday blogi-tempaus tuo yhteen matkablogaajia kertomaan omia matkailuun liittyviä tarinoitaan Instagram-kuvien voimin, ja tämänkin postauksen kuvat on napattu Instagram-galleriastani,  Tutustu kuukauden postauksiin alla. Kampanjan järjestäjinä Suomessa kanssani toimivat Kaukokaipuun Nella ja Veera Bianca. Jos olet bloggaaja ja halua lähteä tempaukseen mukaan, katso ohjeet täältä. Viimeinen kuvakaksikko: Kate Cornfield


Wild Atlantic Way Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Pakkaaminen pyöräretkelle ja iso kasa kakkuja Irlannissa

Wild Atlantic Way Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Miten viiden viikon kamat mahtuvat kahteen pieneen pyörälaukkuun ja mitä kannattaa ottaa mukaan pitkälle pyöräretkelle?

Pikainen katsaus pyörälaukkuihini viime kesän Wild Atlantic Way-pyöräretkeltä Irlannista näytti ainakin siltä, että matkalle tarvitsisi hurjan määrän elektroniikkaa; järkkärikameran objektiiveineen, pokkarikameran, GoPron ja videokameran, läppärin, Kindlen, puhelimen tai kaksi ja niihin kaikkiin soveltuvat lataajat ja johdot.

Ilman näitä, pyöräni olisi varmasti ollut puolet kevyempi.

Wild Atlantic Way Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Nyt kun pyöräilykausi on melkein jo ovella vaikka hiihtokelit täällä Norjan vuorilla ovat vielä parhaimmillaan, oli aika tarttua aiheeseen mitä on toivottu useampaan otteeseen. Täytyy tosin tunnustaa että jos en olisi käynyt harjoittelureissulla Norjan länsirannikolla ystäväni Kalan kanssa ennen Irlantiin lähtöä, pakkaamisesta ei olisi varmasti tullut mitään. Norjan kesäreissulle kun lähdin varsin laihoin eväin mukana ale-kaupasta ostetut pyörälaukut, ei-hengittävät ulkoiluvaatteet ja sekalainen kasa tarvikkeita mille ei ollut mitään tarvetta. Hieman kadehtien katsoinkin Kalan pakkaamisia, hänellä kun ei näyttänyt olevan mukana kuin ihan kaikista tarpeellisimmat tarvikkeet, ja siltikin hän Trondheimiin saapuessamme loihti esiin city-lookin.

Mutta oli reissun pituus sitten neljä päivää tai viisi viikkoa, tavaran määrä on melkein vakio.

Wild Atlantic Way Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

On muutamia asioita mitkä kannattaa ottaa huomioon ennen tuota listan läpi käymistä jos haluaa lähteä reissuun suunnilleen samalla kokoonpanolla, vaikka ehkä ainakin osan elektroniikasta unohtaen.

  • Missä on tarkoitus ja mahdollisuus yöpyä? Wild Atlantic Wayn varrella majapaikkoja löytyy pienimmästäkin kylästä ja niiden ulkopuoleltakin, joten me lähdimme matkalle ilman telttoja ja makuupusseja. Jos reitin varrelta löytyy varmasti katto pään päälle vaikka suunnitelmiin tulisikin muutos, yöpymisvälineet voi huoletta unohtaa.
  • Kuinka paljon ruokaa tarvitsee roudata mukana? Irlannissa riittää pubeja, kahviloita, ruokakauppoja ja bensa-asemia sen verran että me kannoimme mukana vain päivän tai kahden eväät, ja jätimme retkikeittimetkin suosiolla kotiin. Sen verran ruokaa oli aina mukana että pystyimme noudattamaan ehkä parasta matkalle saamaani ohjeistusta: syö jotain aina kahden tunnin välein. Niin jaksaa pisimmätkin yli sataan kilometriin venyvät päivät.

Ja se hyvä puoli on Irlannissa ainakin Norjaan verrattuna, että idyllisiä kahviloita löytyy mutkan kuin mutkan takaa.

Wild Atlantic Way Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

Ihan eri asia sitten onkin, ovatko nämä kahvilat jo palautuneet normaalirytmiin sen jälkeen kun ystäväni Kate kävi syömässä kaikki kakut matkan varrelta…

Mutta, sen kummemmitta puheitta, tässäpä ladattava pakkauslista pitkälle pyörämatkalle!

Kaikki tämä mahtui mukavasti kahteen vesitiiviiseen satulaukkuun, kamera-arsenaali tosin kulki ohjaustankolaukussa. Selässä halusin kantaa mahdollisimman vähän, mutta juomareppu osoittautui varsin käteväksi. Siitä, miten tämän kaiken sai laukkuihin tungettua, antaa ideaa tuon alla olevan videon alkupätkä.

Tällä hetkellä itse vain haaveilen seuraavasta pitkästä fillariretkestä, mutta onneksi keväälle on tiedossa ainakin melontaa Italian Alppien maisemissa. Ei muuta kuin mukavaa alkavaa pääsiäistä, palailen linjoille vielä torstaina Instagram Travel Thursdayn ja hiihtoretkien merkeissä ennen pientä pääsiäislomaa perheen kanssa! :)

Wild Atlantic Way:stä puheen ollen, ystäväni Anne-Marit ja minä päädyimme tämän fillariretken tiimoilta Irlannissa TV-ruuduille! Ei tosin pyöräilyn merkeissä, vaan osallistumalla vuosittaiseen perinteiseen Cruinniú na mBád soutukisaan Mayon alueella. Tuo pätkä on ainakin vielä nähtävissä Spiorad Iorrais ohjelmassa TG4-kanavalla. Kuka olisi uskonut! Ja näytti melkein siltä että me voitimme koko kisan…. 

Cape Clear, Irlanti I @SatuVW I Destination Unknown

VIDEO: Fillariseikkailun loppu irlantilaisen maisematien alussa

Cape Clear, Irlanti I @SatuVW I Destination Unknown

Se olisi sitten siinä. Viimeinen video Irlannin pyöräseikkailuilta on nyt julkaistu, ja tässä vaiheessa kun kotiinpaluusta on jo reilut kaksi kuukautta aikaa, niin kai sitä voisi huokaista että jo olikin aika.

Täällä Norjassa olemme juuttuneet enemmän tai vähemmän ikuiseen syksyyn, ei siihen ihanaan, värikkääseen auringonpaisteiseen vuodenaikaan vaan siihen toiseen, missä tuosta läheiseltä joelta nouseva sumu peittää koko laakson usein koko päiväksikin. Aika masentavaa, kylläkin, mutta onneksi on olemassa takkatuli ja mukava nojatuoli mihin voi uppoutua kirjamaratonin kanssa. Ja kuntosali myös, minne voi paeta treenaamaan (eli saunomaan) ja päästämään isoimmat höyryt päästä pois.

Eli talvea odotellessa tässä pikainen paluu kesään, Irlantiin ja Wild Atlantic Way maisematielle missä pyöräilin ystävieni kanssa tuon 2500 kilometrin matkan elo-syyskuussa. Reissumme päättyi Kinsalen pieneen kalastajakylään, joka on monelle tuon maisematien aloituspiste. Nyt ei auta muuta kuin miettiä mikä olisi seuraava seikkailu ja iso tavoite, muuten voi käydä niin että jämähdän nojatuoliin koko talveksi…!

Mizen Headin majakka Irlannissa I @SatuVW I Destination Unknown

VIDEO: Parasta Irlannissa – pyöräillen

Luulisi että näin kahden kuukauden jälkeen tuo loppukesän Irlannin fillariseikkailu olisi jo loppuun käsitelty mutta ei, yksi hienoimmista viikoista, eli pyörämatka West Corkin rannikkoa pitkin ansaitsee vielä videon tai kaksi ennen kuin jätän Irlannin sikseen. Siinä missä kuvia tältä alueelta tuli jaettua jo iso kasa (tarkemmin sanoen kolmekymmentäkolme), eiköhän videolta saa vielä paremman käsityksen siitä kuinka kaunista ja jyrkän jylhää tuolla onkaan.

Eli, lähdetkös vielä mukaan pyörämatkalle Bearan niemimaalta kohti Durseyn saarta ja sieltä Mizen Headin majakalle? Minä ainakin voisin lähteä takaisin, vaikka ihan heti!

Tämän videon myötä ihanaa viikonloppua, minulla on suuntana sunnuntaina pohjoinen Norja eli ensi viikolla kuulumisia sieltä!!

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Viikonlopun mittainen loma

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination UnknownNorjan vuoristohotelleissa on jotain erikoisen kutsuvaa. Erikoisen sillä, että ne eivät ole aina loppuunsa asti sliipattuja, välillä kaukanakin siitä, mutta silti viihtyvyys on sitä luokkaa että lähtö tulee aivan liian nopeasti, ja seuraava visiitti liian hitaasti.

Tapasin hiljattain Lillehammerin matkailunkehittämisessä mukana olevan henkilön, jonka mielestä Irlannin pyöräilyseikkailuiden jälkeen minun oli ehdottomasti käytävä katsastamassa melkein paikallinen ja uudehko Furusjøenin järvenrantaa kiertävä pyöräreitti. Olin tuskin ehtinyt esittää idean juuri maailmalta kotiin tulleelle miehelleni, kun puhelin jo soi ja Rondablikk hotellilta tuli kutsu; tulkaa pyöräilyntäyteiselle viikonloppuvisiitille koko perheen kanssa.

“Jee, viikonlopun mittainen loma”, ajattelin minä, ja niin me taas mentiin, reilun tunnin ajomatkan päähän kohti Rondanen kansallispuistoa. ”Eikö me voitaisi joskus olla hetki paikoillaan?” taisi mieheni mutista, mutta lähti kuitenkin mukaan matkaan paikkaan josta mainitsin pikaisesti samassa yhteydessä kun mietin sitä että onko elämää ison seikkailun jälkeen?

Rondablikk vuoristohotelli I @SatuVW I Destination Unknown

Rondablikk vuoristohotelli I @SatuVW I Destination Unknown

Rondablikk vuoristohotelli I @SatuVW I Destination Unknown

Rondablikk ei ole sliipattu. Ulkoapäin se sulautuu Rondanen kansallispuiston laidalla olevaan Peer Gyntinkin tapahtumapaikkana olevaan metsä- ja järvimaisemaan täydellisesti, sisällä aulassa tervehtii täytetty jääkarhu ystävineen ja punainen väri osuu silmille välillä liiankin kirkkaana. Huoneet ovat vanhanaikaisia ja kuluneita, mutta sängyssä unet maistuvat, eikä pelkästään raikkaassa ilmassa vietetyn päivän vuoksi.

Hotelliin on tultu viihtymään, mutta ei pieneen neljän seinän rajoittamaan tilaan huoneessa numero 214, vaan isojen ikkunoiden ääreen yhteisiin tiloihin joita riittää useammassakin eri kerroksessa. Silloin kun ei olla ulkona. Rondablikkin maastoissa pyöräillään, vaelletaan, hiihdetään ja kalastetaan, ja totta kai talvisin voi ajella myös koiravaljakon kyydissä, Norjassa kun ollaan. Kuulemma Furusøjenin järvi on myös armollinen pilkkijöille, päivässä kun saattaa nousta kuusikymmentäkin kalaa. Tae siitä että “kalaa tulee” ei saisi minua siltikään jäälle odottelemaan saalista…

Rondablikk vuoristohotelli I @SatuVW I Destination Unknown
Pirun pitkä käytävä. Ei aina vaan voi jaksaa…

Ravintolassa hotellivieraiden pöydät on merkitty seurueittain ja tuosta samasta pöydästä paikka löytyy joka kattauksessa. Norjassa kun ollaan, ruoka ei ole halpaa, mutta se on erinomaisen hyvää. Ja täällä asuessa me olemme ainakin tulleet siihen tulokseen että kun kaikki on kerta kallista, mieluummin maksaa sitten vielä pikkaisen enemmän erinomaisesta kuin “vain paljon” keskinkertaisesta. Illalla ja aamulla syödään buffettipöydästä, lounaaksi voi pakkailla norjalaisten rakastamat eväsleivät “matpakken” muotoon. Meidän pöydässä riitti sen verran toimintaa kahden noin metrin mittaisen menijän kanssa että annoin kameran odotella hiljaisempaa hetkeä laukun pohjalla. Hetki jota ei koskaan tullut.

Rondablikk vuoristohotelli I @SatuVW I Destination Unknown
Perus perhepotretti. Äiti lähdössä iloisena fillarilenkille, neiti vetää taustalla raivareita, pieni mies miettii perheenvaihtoa. 

Ehkä turhauttavinta vanhemmuudessa on vuorottelu. Vuorottelimme siis mieheni kanssa fillarilenkkeilyssä, mieheni kiersi järven ensin myötäpäivään, sitten minä vastapäivään. Eksyimme molemmat järveä etsiessämme, mutta kun sinne kerran löysi, fillaroida olisi voinut pidemmänkin lenkin kuin vain 23 kilometriä.

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Hieman ylämäkeä, hieman alamäkeä, paljon pitkospuita ja upeita järvimaisemia missä taustalla aina välillä siinsivät Rondanen lumihuippuiset yli 2000 metriä korkeat vuoret. Furusjøenin aluetta ollaan kehittämässä enemmänkin polkupyöräilijät mielessä, joten mielenkiinnolla jään seuraamaan tuleeko alueelle uusiakin reittejä! Kylttejä ja karttoja ollaan ainakin kuulemma lisäämässä.

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Furusjøen, Norja I @SatuVW I Destination Unknown

Äitiä ja papaa odotellessa hotellin pihalla pyöräiltiin myös, keinuttiin leikkipuiston puolella ja käytiin kävelemässä ja kuvailemassa sieniä, ja kylmän tullessa pulahdettiin hotellin lämmitettyyn altaaseen. Tiukan paikan tulleen huoneesta löytyi onneksi myös televisio. TV, joka on varmasti monien väsyneiden lasten tai vanhempien päivän pelastaja! Tanssilattialla pyörähdellään muuten hotellissa myös joka ilta sunnuntaita lukuun ottamatta, mutta me sammuimme jo samaan aikaan lasten kanssa. Eli aika aikaisin…

Tulipahan tässä todistettua taas se, että kauas ei kotoa tarvitse lähteä jos mieli tekee lomalle!

Siinä missä viime viikolla tutkimme Tamperetta, tässä tuli taas löydettyä yksi uusi “tänne tullaan uudestaan perheen ja ystävien kanssa” paikka mihin mieheni jo suunnittelee hiihtoreissua kunhan hanget vievät voiton ruskakaudelta. Tämä visiitti meiltä jäikin vähän lyhyeksi, kun meidän pienen miehen syksynmittaan astmaattiseksi muuttunut yskiskely yltyi yölliseksi astmakohtaukseksi ensimmäisenä lomayönä. Aamulla sitten pakattiin kassit ja siirryttiin kotiin, mistä Lillehammerin sairaalaan on huomattavasti nopeampi matka, niin tarvittaessa. Onneksi tällä kertaa selvittiin säikähdyksellä…

Rondablikissä muuten aloitettiin juuri remontti, joten talvikauden alkaessa tuo kirkas punainen katoaa hieman lempeämpien sävyjen tieltä. Jääkarhu kumppaneineen jää kuitenkin paikoilleen. jos pieni kisailu kiinnostaa, Furusjøenin maisemissa hiihdetään, pyöräillään ja juostaan vuosittain kilpaa Furusjøen Rundt tapahtumien muodossa. Vuoden 2015 aikataulu näyttää tältä:

  • 14.2.2015 – Rennet – 45km ja 20km hiihtokisat
  • 25.7.2015 – Rittet – pisin fillarimatka 73km, lyhyempiäkin matkoja löytyy
  • 5.9.2015 – Løpet – 7.6km ja 17.8km juoksumatkat, muksuille pienempiä spurtteja

Hiihto- ja fillarikisat siintävät hieman jo mielessä, juoksut jätän suosiolla muille… :)

Lisätietoja hotellista: www.rondablikk.no
Lisätietoja tapahtumista: www.furusjoenrundt.no

Rondablikk kartalla

Koska Rondablikk ja Furusjøen eivät ehkä kuulu Norjan tunnetuimpiin turistinähtävyyksiin, tässä kartta mistä moinen paikka löytyy. Oslosta matka Kvamiin asti kulkee päätietä E6 pitkin, ja Kvamista tie vie ylöspäin noin 13 kilometriä. Esimerkiksi Oslon päälentokentältä Gardermoenista matkaan kuluu noin 3,5 tuntia.

Rondblikk Instagram-kuvina

Lisää Instagram kuvia voit katsastaa myös täältä.

Rondablikk vuoristohotelli Norjassa I @SatuVW I Destination Unknown