Vappuviikonlopusta se taas alkoi, kesän autoreissailut Norjassa. Ja mikäpä tästä on jatkaessa samaan tahtiin kun kotiovelta pääsee helposti näinkin upeisiin maisemiin… Harmi vain kun sukset jäivät kotiin!
Keväisiä vappuviikonlopun maisemia Valdreflyan maisematieltä
Vaikka yksityisautoilu ei ole kaikista luontoystävällisin tapa matkustaa, täytyy myöntää että varsinkin täällä Norjassa kahden muksun kanssa matkatessa, kun mukana vielä kulkee kokoonpano erilaisia urheiluvehkeitä, on se kuitenkin usein se helpoin. Ja niinpä tällekin kesäkaudelle on suunnitteilla jos jonkinmoista pientä road trippiä.
Autoreissailukauden alkamisen huomaa myös sähköpostiin tipahtelevista kysymyksistä liittyen automatkailuun Norjassa joten tässä muutamia vinkkejä ja omakohtaisia kokemuksia.
Atlantin väylä ja sen monet sillat on yksi suosituista ”turistiteistä”
Varaa mukaan kunnon kartta. Varsinkin rannikolla reittivaihtoehtoja voi olla useitakin, ja ainakin oman kokemukseni mukaan GPS vie minne GPS:n mieli tekee, eli ei välttämättä juuri sinne missä ne upeimmat maisemat tai tienvarressa kohisevat vesiputoukset ovat.
Koukkaa Norjan ”turistiteiden” kautta jos mahdollista. Norjassa on kahdeksantoista ns. ”nasjonale turistveger” jotka ovat sitä ihan syystä, eli reittien varrelta löytyy tiiviissä tahdissa upeita maisemia ja pysähdyspaikkoja valokuvaushetkiä varten. Jokaisesta tienpätkästä on tehty oma karttansa, mihin on myös merkitty erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia ja majoituspaikkoja. Hyvää informaatiota näistä teistä löytyy myös teiden www-sivuilta (huom! sivut ovat ainakin kirjoitushetkellä alhaalla) ja kannattaakin lukea tiekuvaukset tarkkaan. Osa teistä on suljettu talvisin, ja talvihan tietyillä korkeuksilla jatkuu pitkään kesään asti! Me olemme kolunneet näistä vasta muutamia, tuo ensimmäisen kuvan Valdresflyan reitti on tällä hetkellä auki vain päiväsaikaan eli klo 08-20:00, Gamle Strynefjellsvegeniin ihastuin pari kesää sitten ja Atlantin väylä tuli tutuksi viime kesältä pyörämatkan varrelta. Trollveggeniä on tullut ajeltua useampaankin kertaan ylös ja alas, vaikka siitä ei postausta blogista löydykkään.
Ja taas on ruuhka-aika…
Unohda aikataulut. Kannattaa lähteä matkaan siitä oletuksesta että Norjassa eteneminen on hidasta. Näin voi yllättyä positiivisesti kun matkanteko sujuukin sukkelaan! Hidastuksia eivät aiheuta ainoastaan lammaslaumat, vaan yleiset nopeusrajoitukset, kiemuraiset tiet, rannikolla eteen tulevat lauttamatkat ja kesällä turistien tukkimat tiet. Kyllä, suosituimmissa kohteissa voi joutua istumaan autojonossa. Norjan etelästä pohjoiseen halkaisevan päätien, E6:n laajennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Oslo – Otta matkalla niin että reitin varrella on tietöitä vielä monta vuotta. Nopeusrajoitukset E6 mukaan lukien ovat suurimmassa osassa maata maksimissaan 80kmh, ja tuo E6:kin kulkee monen kylän kautta missä nopeudet arvatenkin vaihtuvat 50kmh.
Pistä auto parkkiin ja patikoi. Vaikka upeita maisemia näkyisi kuinka ja paljon auton ikkunoista, suosittelen sydämellisesti kunnon välipysähdyksiä ja pieniä patikkaretkiä. Täällä sisämaassakin missä nämä meidän kukkulat eivät ole aivan yhtä dramaattisia kuin rannikon vuoret, tuolta laelta löytyy aivan mielettömiä maisemia. Ja vesiputouksia.
Pieni kiemurainen tie vie Hoddevikan surffikylään
Tiet ja niiden tullit. Tietullit ovat arkipäivää Norjassa. Niillä maksetaan tunneleita ja siltoja, tai uudistettuja tienpätkiä niin kauan että koko projekti on rahoitettu. Sen jälkeen tietulli yleensä poistuu (ei koske kaupunkien keskustojen autoilumaksuja). Automaattisista tietulleista lasku lähetetään myös Suomeen ilman mitään lisämaksuja. Vaihtoehtoisesti tietulleja voi maksaa jo etukäteen rekisteröimällä luottokortin Autopassin sivuilla. Sivuilta löytyy myös lisäinfoa maksullisista teistä. Pienemmillä vuoristojen hiekkateillä mihin ei välttämättä ihan jokainen matkailija eksy, on käytössä itsepalvelumaksut missä kirjekuoreen jätetään pyydetty summa käteisenä sen jälkeen kun kuoreen on kirjoitettu auton ja autoilijan tiedot.
Älä juo ja aja. Sanomattakin selvää, mutta on hyvä pitää mielessä että Norjassa laki on tiukempi kuin Suomessa, täällä raja kulkee jo 0,2 promillessa. Hyvä niin.
Ilmaiset kahvit. Jos kahvihammasta kolottaa tiukkaan tahtiin ja Norjassa viettää parikin viikkoa, kannattaa harkita Statoil bensa-asemaketjun oman kahvikupin hankintaa. Tuohon kuppiin kun voi automaatista ladata kahvia, teetä, kaakaota tai näiden erilaisia (erikoisia) yhdistelmiä niin paljon kuin sielu sietää.
Keväinen aamu Svolværissä Lofooteilla. Ei hullummat maisemat.
Nämä on ihan pakko nähdä. Lofootit, vuonot (niitähän on vain muutama…), Nordkapp, pohjoisen hiljaiset pikkutiet, Helgeland ja saaristohyppelyt, sisämaan lappimaisemat, ne kaikki kahdeksantoista kansallistietä, kansallispuistot… Eli hei haloo. Nähtävää ja upeita maisemia täällä Norjassa riittää, menit sitten oikeastaan minne vain! Omista suosikeistani pitäisi taas tehdä uusi postaus, mutta tässä niistä muutamia jo aika monen vuoden takaa.
EDIT – vinkki Norjalainen päiväkirja – blogin Heliltä: Tankkaa aina kuin voit. Autoillessa vähänkin syrjäisemmillä seuduilla on hyvä tiedostaa, että seuraavalle bensa-asemalle voi olla yllättävän pitkä matka. Varmista, että tankissa on riittivästi bensaa ennen kuin lähdet ajamaan harvaan asutun alueen läpi, ja varsinkin jos ajelet maisemareittiä eli pikkuteitä, joita Norjassa riittää.
Mielenkiinnolla kuulisin jos siellä ruudun takana on kokemusta automatkailusta Norjassa, mitkä olivat ne parhaat (ja pahimmat) palat?
Joka kuukauden ensimmäisenä torstaina järjestettävä Instagram Travel Thursday blogi-tempaus tuo yhteen matkablogaajia kertomaan omia matkailuun liittyviä tarinoitaan Instagram-kuvien voimin, ja tämänkin postauksen kuvat on napattu Instagram-galleriastani, Tutustu kuukauden postauksiin alla. Kampanjan järjestäjinä Suomessa kanssani toimivat Kaukokaipuun Nella ja Veera Bianca. Jos olet bloggaaja ja halua lähteä tempaukseen mukaan, katso ohjeet täältä.
