9:00 “Tämä oli sitten sinun ideasi” puuskahti mieheni pumpatessaan pyörien renkaita vanhempieni pihalla. Minä naureskelin hyväntuulisesti vaikka sormet kipristelivätkin kylmästä kuvatessani pihamaan huurteisia lehtiä ja auton kuuraisia ikkunoita. Mittari näytti -4C ja tämän parempaa ideaa ei voinut olla. Polkupyöräseikkailu kotikaupungissani Tampereella oli alkamassa ja tälle reissulle muksut eivät lähteneet mukaan.
10:40 Kotiseutuvisiitit seuraavat yleensä jotakuinkin samaa vanhaa kaavaa. Saavun paikalle sen suurempia ilmoittamatta tarkoituksena pitää kalenteri mahdollisimman tyhjänä, mutta kohta juoksenkin minuuttiaikataululla ympäri kaupunkia. Ympäri niitä samoja vanhoja tuttuja paikkoja jotka ovat uskollisesti pysyneet paikoillaan vuosikausia.
Melkein salakavalaan Tampere on kuitenkin vuosien kuluessa muuttunut, ja tällä reissulla tarkoituksena oli nähdä mitä uutta kaupunkiviidakosta löytyisikään. Aivan liian myöhäiseksi jäänyt aamupala, vai olisiko tämä paremminkin jo brunssi nautittiin Keskustorin kulmilta löytyvässä Kaffilassa, joka oli juuri mukavan pieni ja kotoisa tämän kaupunkipäivän aloitukseen. Aamupalaa luomukahvin tai -teen kera Kaffilassa tarjoillaan arkisin klo 11:00 asti, ja aamupalakombot maksavat 3.50€-7.50€ riippuen sisällöstä. Viikonloppuisin tarjolla on myös buffa.
11:15 Keskustorin ja Kauppahallin kulmilla notkumisessa ei nyt ole mitään uutta, mutta eihän näitä voi Tampereella ohittaa vaikka haluaisikin. Sitten viime visiitin monet Keskustoria reunustavista liiketiloista ovat jääneet tyhjilleen, joten keskityin vapaapäivän kunniaksi katselemaan yläilmoihin. Kotiseutumatkailuun kuului luonnollisesti visiitti myös kaupungin matkailuneuvontaan, joka sekin löytyy keskustorin laidalta. Ja on muuten auki vain arkisin…
11:57 En tiedä miksi mielsin Tampereen yliopistoaikoinani kun asuin Irlannissa ”ei nyt niin kovin teolliseksi kaupungiksi”, vaikka teollisuus ja vanhat tehdasrakennukset antavat Tampereelle sen omatakeisen leiman. Vanhat rakennukset ovat saaneet uuden elämän asuinrakennuksina, museoina ja taiteilijoiden työtiloina ja putiikkeina, mutta löytyy aivan keskustastakin, siitä Laukontorin rannasta vielä toimivaa teollisuutta. Mutta löytyyhän sieltä Laukontorilta muutakin.
12:09 Romantiikka räiskyy tai ainakin lyödään lukkoon, kirjaimellisesti, pienellä Kehräsaaresta Koskikeskuksen kupeelle vievällä sillalla. Minä ihailin lukkoja ja kuvailin niitä näitä. Mieheni katseli haaveilleen kalastajia ja suunnitteli eläkepäiviään (!!) kalastuksen parissa. Kehräsaaressa kannattaa käydä kurkkaamassa käsityöläisten pikkuputiikit, ja löytyypä sieltä muutama syöttölä ja juottolakin jotka jäivät tällä reissulla testaamatta.
12:29 Tampere ja design. Kaksi käsitettä joiden en arvannut kulkevan näin vahvasti käsikädessä. Tampereelta löytyy iso kasa pieniä design-liikkeitä jotka Tampereen Muotoilijoiden yhdistys on koonnut käteväksi kartaksi. Kartalta löytyvät vaatteisiin, sisustukseen ja käsitöihin erikoistuneita liikkeet, kahvilasuositukset ja galleriat. Me kiersimme hetken Verkatehtaan- ja Aleksanterikatujen putiikkeja, ennen kuin hyppäsimme takaisin pyörien selkään ja lähdimme pyöräilemään Tammerkosken vartta yläjuoksua kohden.
13:27 Tampere ja tehdasmaisemat sopivat yhteen kuin nenä päähän, ja näitä maisemia tuli ikuistettua useammastakin suunnasta pitkin ja poikin Tammerkosken rantoja. Finlaysonin tehtaiden ansiota on muuten se, että Tampereella syttyi Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Tiesittekös tuota? Kehtaanko tunnustaa että minulla ei ollut asiasta aavistustakaan…
13:45 Tallipiha. Synonyymi sanalle ”kodikas”. Tallipihan kahvila ja sen uunista tulleet leipomukset ihastuttivat, vaikka salaattiannokset (8,50€) olivatkin hienoinen pettymys. Eikö vähitellen voisi unohtaa jäävuorisalaatin ravintola-annoksista, neonkeltaisesta salaattikastikeesta puhumattakaan!?
16:02 Maisemien ihastelua Pyynikin näkötornista ja päälle munkki. Kaksi erittäin erinomaisesti tuhlattua kahden euron kolikkoa. Suosittelen! Mieheni ei ollut näkötornin kahvilan munkkeja aikaisemmin maistanutkaan, minä taas käyn täällä aina silloin tällöin… Munkkeja saa nyt myös Keskustorin munkkikahvilasta, mutta Pyynikillä on oma taikansa. Näkötornin munkkikahvila on muuten auki vuoden jokaisena päivänä!
18:30 Uskaltaisinko väittää että löysimme Tampereen parhaan ravintolan? Tai ainakin yllättävimmän? Keskeltä Pispalalaista asuntoaluetta löytyy heinäkuussa avattu pieni kodikas ravintola, missä maut ovat kohdallaan, ruokalista vaihtuu viikoittain, hinta ei vie konkurssiin ja fiilis on kuin kotona (missä joku on käynyt siivoamassa ja siivoaa nytkin tiskit pois pöydiltä). Me juutuimme Cafe Pispalaan useammaksikin tunniksi syömään, nauttimaan lasillisen tai kaksi punaviiniä (minä) ja pikkupanimojen olutta (mieheni), ja jutustelemaan omistaja pariskunnan Yvonnen kanssa.
Cafe Pispala on mukavan erilainen, mutta samalla jotenkin tuttu. Sinne voi mennä yksin tai ryhmässä, ja muksutkin voisi ottaa mukaan ruokailemaan. Kahvila-ravintola on auki keskiviikosta sunnuntaihin, ja viikonloppuisin tarjolla on paljon kiitelty brunssi. Tuonne menen kyllä vielä uudestaan, monen monta kertaa! Jos meikäläisen sana ei riitä, kurkkaa vielä Joonaksen Indiemode-blogi, Kohokohdat.fi – sivusto tai Katjan Optimismia ja energiaa – blogi. En ole nimittäin ainoa joka tätä paikkaa hehkuttaa!
11:05 – seuraava päivä… Ja siinä se sitten olikin. Tampere by Night jäi tällä kertaa kokematta vaikka suunnitelmat (ja ehkä uhokin) olivat kovat, ja kameran jalusta oli mukana yökuvia varten. Nämä kaksi vanhempaa kun väsähtivät päivällisen jälkeen ja kömpivät hotellille sänkyyn katsomaan televisiosta elokuvaa… Sellaista se, pienten ei-öisin-niin-kovin-hyvin-nukkuvien lasten vanhempien elo on! Hotelliaamiaisen jälkeen mieheni kaipasi vielä ”kunnon kahvia”, mihin Hämeenkadun Espresso Bar oli mitä oivin paikka.
Tämä miniretki ei olisi voinut tulla parempaan saumaan, suosittelen suuresti kaikille turistipäivää omassa kaupungissa, tai miksipä ei Tampereella!
Ja ainakin näitä testaamme seuraavalla vierailulla:
Matkailulehti Mondossakin vietettiin muuten juuri (nro 9/2014) hauska miniloma Tampereen Tammelassa, mutta meiltä Tammelan tutkiminen jäi sekin ensi kertaan!
