Aurinkoisessa olohuoneessa istuessaan voi melkein kuvitella olevansa edelleen välimeren auringon alla. Kunnes parvekkeen oven avatessa sisätiloihin hiipii salakavalaan kylmä tuulahdus. Vajaat pari viikkoa sitten makailin vielä lämpöisellä auringon kylpemällä parvekkeella, sulatellen yhdistettyä pääsiäissunnuntain aamupalaa/lounasta/päivällistä ja kuunnellen ympäröivän kylän ääniä. Joten eiköhän näissä muistelutunnelmissa oteta pikainen katsaus taaksepäin ja Rodavgin kylän pääsiäiseen.
Pääsiäinen on tärkeämpi juhla kuin joulu. Näin julisti paikallinen ystävämme. Pitkänä perjantaina otetaan vielä rauhallisesti ja lihaa ei ruokapöydissä näy. Ihmiset sytyttävät kirkossa ruskeita kynttilöitä ja tunnelma on rauhallisen odottava. Lauantaina kynttilöiden väri vaihtuu kirkkaampiin vaihtoehtoihin koristuksien kera, ja juhlinta alkaa varsinaisesti piiiitkän myöhäisen jumalanpalveluksen jälkeen. Täytyy tosin tunnustaa että me odottelimme palveluksen päättymistä torin viereisessä kahvilassa ja liityimme juhlakansaan papin siirtyessä ulkotiloihin lopettelemaan toimituksia ja laittaessa tulen kiertämään kylän torin täyttäneen ihmisten kynttilöihin.
Paaston päättymistä ja keskiyönillallisen alkamista juhlisti myös upea ilotulitus.
Kun lauantain myöhäisestä ruokailusta on selvitty, sama ruokailutahti jatkuu pääsiäissunnuntaina. Paikallisen kahvilan pitäjä oli varustautunut ruokailuihin grillaamalla kolme karitsaa…
…ja varsinkin meidän miesväki oli erittäin tyytyväinen päästessään juhla-aterian kimppuun.
Mutta nyt jätetään muistelot sikseen, kreikkalaisia pääsiäisperinteitä varmasti riittää ja tässä oli vain muutamia näin yhdessä pienessä kylässä paikallisten parissa pääsiäistä viettäneen näkökulmasta. Onkin aika keskittyä norjalaiseen viikonlopun viettoon, mihin kuuluu mm. suomen veroilmoituksen täyttämistä. Ei muuta kuin hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille!