Browsing Category

Afrikka

Lyhyt oppimäärä norjaa Marokossa

Näkymiä Agafayn autiomaasta

Siitä on melkein kolme kuukautta kun juoksin minin tarhan portista sisään, nappasin lumihangessa istuskelevan pienen leidin mukaani ja huusin pikaiset “vi ses i april” tarhan tädeille ehtiäksemme, juuri ja juuri, kohti Oslon Gardermoenin lentokenttää suuntaavaa junaa.

Syy miksi Uuden-Seelannin ja pikaisen kotimaan visiitin jälkeen Marokko oli luonnollinen alustus viikonloppuna koittavalle kotiinpaluulle pitkän poissaolon jälkeen löytyi matkaseurasta, kolmestatoista norjalaisesta matkablogaajasta. Marokon matkailun ja Norske Reisebloggerin järjestämä lyhyt matka Marokkoon muodostui meikäläiselle lyhyeksi oppimääräksi norjaa, neljän päivän intensiivikurssin muodossa, hieman eksoottisimmassa olosuhteissa kuin normaalisti.

Ei kestänyt kauaa kun tutut äänteet, sanat ja sanonnat hiipivät omaan puheeseenikin, ja tässä muutamia mitä ilman et Norjassa pärjää, Instagramista poimittujen Marokon matkakuvien höystämänä.

Näkymiä Agafayn autiomaasta

Koselig. Kodikas.

Jos norjan kielessä on yksi sana mikä käy melkein mihin vain positiiviseen tilanteeseen ja on luonnollinen valinta jos et ihan heti löydä asialle sitä sopivinta adjektiivia, se on koselig. Koselig ei ainoastaan istu puheeseen kun puhutaan asunnoista, vaan se käy tilanteeseen kuin tilanteeseen. Se että muksut ovat isovanhempien hoidossa on – åå så koselig, isovanhemmille, vaikka viimeisin puhelinraportti minin uhmaikäkohtauksesta kertoo ehkä jotain muuta. Takkatulen ääressä kaakaokupin kanssa istuskelu on arvatenkin kodikasta myös, mutta niin on myös ystävän tapaaminen tai hyvä päivällinen.

Marrakechista noin tunnin ajomatkan päästä löytyvä Agafay autiomaakin oli mielestäni kovin… koselig.

Marrakechin dromedaarit

Hyggelig. Mukava.

Kädenpuristuksen ja nimenvaihtojen jälkeen esittelytilanne on helppo kuitata päättyneeksi sanalla hyggelig. Mukava tavata.

Hyggelig sanassa on mielestäni jotain hykerryttävää lämpöä jota “mukava tavata” ei koskaan tule saavuttamaan. Siksipä näiden dromedaarien tapaaminenkin oli varsin hyggelig.

Lounas marokkolaisittain

Tusen takk. Tuhannet kiitokset.

Kun yksi kiitos ei riitä. Päätellen siitä kuinka usein tätä kiitosta viljellään arkipuheessa, norjalaiset ovat varsin kiitollista kansaa. Ja tämän lounaskattauksen jälkeen Dar Moha ravintolassa Marrakechissa tusen takk tuli varsin tarpeeseen.

Lisää Instagram-otoksia Marokosta löytyy sekä Instgram-galleriastani että #marokko14- tunnisteen alta, ja kaikki matkalla olleet blogaajat on listattu täällä. Nyt katse on kuitenkin jo kohti lauantaita ja kovasti odotettua paluuta kotiin Norjaan, raportit kertovat että meidän kotikukkulalla murtsikkahiihtokelit ovat parhaimmillaan!

**************************

Mikä on Instagram? Ilmainen älypuhelimilla toimiva kuvienjakopalvelu ja sosiaalinen verkosto. Instagramissa siis jaetaan kuvia ja kommentoidaan ja tykkäillään muiden kuvista.

Lähde mukaan! Kirjoita oma postaus aiheesta ”Instagram ja matkailu” käyttäen postauksessa Instagram-kuvia, muista mainita ja linkittää ainakin yksi meistä järjestäjistä ja lisää linkki postaukseesi tuohon alla olevaan Linky-linkkien kokoilijaan. Aikaa sinulla on keskiviikkoon asti, ja torstaina lähtee taas uusi kierros käyntiin. Jos sinulla ei ole omaa blogia mutta olet Instagramissa, voit lisätä kuviisi #IGTravelThursday tunnisteen ja näin olla mukana jakamassa kuvallisia matkamuistojasi. Instagram Travel Thursday – kampanjan taustavoimina ovat Suomessa myös  Kaukokaipuun Marinella ja Running with the Wild Horses – blogin Veera.

Ohjeet blogaajille löydät täältä, tilaa myös IG Travel Thursday – uutiskirje joka kolahtaa postilaatikkoosi aina keskiviikkoisin.

KIVAa sunnuntaita!

Äänestämisen lisäksi tänään voi tehdä jotain muutakin hyvää. Tai vaikka huomenna. Rantapallo on haastanut lukijoitaan lähtemään mukaan KIVA-tiimiinsä. KIVA-lainat ovat mikrolainoja joilla autetaan kehitysmaiden pienyrittäjiä erilaisissa projekteissa. Kaikessa yksinkertaisuudessaan konsepti toimii näin:

  1. Valitse kenelle haluat antaa lainaa
  2. Anna laina (normaali kertasumma on $25 eli noin 18€)
  3. Odottele että lainasi maksetaan takaisin…
  4. …ja tee sama uudelleen!

Oma lainani lähti Kambodiaan ”kyläpankkiin” joka tukee paikallisia yrittäjiä heidän projekteissaan. Kuten tässä tapauksessa Mrs. Chengiä, joka on hakenut lainaa voidakseen rahoittaa miehelleen uuden moottoripyörän hänen kuljetusyritystä varten. Näitä tämän  postauksen kevään 2009 Ugandan reissulta otettuja kuvia katsoessa tosin surffailen samalla KIVAn sivuilla katsastaen Ugandankin lainanhakijat. Kuten Rantapallon puolella todetaan: ”Monet Kiva-lainojen vastaanottajien kotimaista ovat paikkoja, joissa suomalaiset käyvät lomailemassa, rentoutumassa ja kokemassa eksotiikkaa. Turisteina katsomme paikallista elämää hetken sivusta ja sitten jatkamme matkaamme. Hyvinvoivassa Pohjolassa unohtuu helposti, että mahdollisuus matkustella ei ole mikään itsestäänselvyys. Kun mahdollisuus edes työntekoon ja yksinkertaiseen toimeentuloon ei ole itsestäänselvyys, niin kuinka olisi usean viikon loma toisella puolella maailmaa?”

Mitä tuohon voisikaan enää lisätä? Paitsi että voi kuinka ikävöinkään takaisin Ugandan aalloille! (Ja lähtekää muutkin ihmeessä mukaan KIVA-rahoittajaksi!)

Lisää KIVAsta: www.kiva.org
Liity Rantapallon KIVA-tiimiin: www.kiva.org/lender/rantapallo3018

Ja loppuun vielä ihan aiheen vierestä – muuta kivaa tälle päivällä löytyi paikallisesta marketista kun näkkärihyllyyn tarkemmin tutustuessani löysin hapankorppuja. Jes! Maistuvatkin ihana samalta kuin tutut ja turvalliset kotimaiset vastaavat. :) Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille ja tsemppiä alkavaan viikkoon. Kolme päivää lomaan. Jaksanjaksanjaksan…

P.S. Annalle tervetuloa lukijaksi! :)

Afrikan auringon alla

Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta (katso ao. kuva, paikka: jossainpäin Saksaa, aika: 01.00) selvisimme kuin selvisimmekin lennolle Munchenistä kohti Ugandan Entebbeä. Koska Internet-yhteydet olivat kiven alla reissun aikana, tässä pikainen kooste reilusta kahdesta aurinkoisesta viikosta Valkoisen Niilin aalloilla.

Paikka: Uganda ja siellä Hairy Lemon saari. Suunnitelmista huolimatta emme käyneet Bujagali-putouksella melomassa ns. ”1. päivän” pätkää. Sen sijaan vietimme kolme päivää safarilla Murchison’s putouksilla. Upeeta!
Aurinkoa: joka päivä aamusta iltaan sadekauden läheisyydestä huolimatta. Koettiin kuitenkin muutama lyhyt mutta mahtavan voimakas trooppinen myrsky ukkosineen ja raekuuroineen.
Melontaa: joka päivä! Aamuisin vesi oli niin matalalla että Club Wave oli toiminnassa (3. aalto Nile Specialin jälkeen). Iltaisin aikaa vietettiin Nile Specialilla. Aallolle päästäkseen tarvittiin köysisysteemi jonka kanssa minulla oli suuren suuria ongelmia. Mutta aallolle päästyäni luvassa olikin sitten lennokasta ilmaa isojen pomppujen muodossa! Meloimme kerran myös ns. ”2.päivän” pätkän.

Lomailemassa: lukemista, lukemista ja lukemista. Aamu- ja iltamelonnan välissä ei ollut paljon muuta tekemistä kuin rentoutuminen kirjojen parissa. Siinä vaiheessa kun omat- ja osittain muidenkin kirjat oli tullut luettua, oli aika siirtyä pelaamaan pokeria lukemisen sijasta. Onneksi panoksena oli vain juomat, muuten olisi voinut tulla kallis reissu!

Tienpäällä: safari! Kuultuamme saksalaisten ystäviemme raportin safarista Murchison’s putouksille, päätimme noudattaa heidän esimerkkiä ja käydä katsastamassa kyseinen paikka henkilökohtaisesti. Oli täysin vaivan (noin 9h ajomatka suuntaansa) ja rahan arvoinen reissu! Elefantteja, virtahepoja, krokotiilejä, apinoita, erilaisia antilooppeja…. Virtahevot tuli koettua myös hieman liian läheiseltä etäisyydeltä, tai siltä ainakin tuntui. Yövyimme leiirntäalueella minkä läheisyydessä virtahevot ruokailivat yön pimeinä tunteina, ja pitivät ajoittain aikamoista melua. Onneksi meillä oli turvana pieni nuotio, pari lyhtyä ja paikallinen vartija aseenaan keihäs (!!!). Nuku siinä sitten…
Ruokaa: olimme Hairy Lemonin kokkien armoilla sen pari viikkoa kun saarella asustelimme. Ruoka oli hyvää, mutta yksitoikkoista. Vapaaehtoisesti en koskaan enää halua aamupalaksi yhdistelmää ciabatta – munakokkeli – kidneypapumössö… Safarille mentäessä ja palatessa pysähdyimme Kampalassa New York Kitchenissä ja koskaan aikaisemmin tonnikalasalaatilla täytetty bageli ei ole maistunut niin hyvältä!
Kohokohtia: tietenkin Nile Special (aalto, ei olut), boda boda ”jääteläauto”, safari ja isot elefantit, aurinko
Reilut kaksi viikkoa Ugandan auringon alla menivät kuin siivillä, mutta oli kyllä ihana palata takaisin Eurooppaan ja 1) päättää mitä haluaa päivittäin syödä 2) päättää mitä haluaa päivittäin tehdä (muutakin kuin meloa ja rentoutua) 3) saada mahan ehkä taas joskus toimimaan normaalisti???