Jos seuraat matkablogeja, olet varmaan huomannut että viimeisten viikkojen aikana matkablogimaailmassa on puhaltanut Matkakuume-blogin johdolla tuulahdus tärkeitä aiheita liittyen kestävään ja eettiseen matkailuun #ReilutBlogit haasteen tiimoilla. Minä olen lähinnä seurannut keskustelua kiinnostuneena vierestä, kunnes jo jokin aika sitten Archie Gone Lebanon – blogin Inkalta lennähti tänne suunnalle haaste lähteä itsekin kampanjaan mukaan, ja täältä sitä tullaan, jälkijunassa. Haasteessa tarkoituksena on kertoa minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on omassa elämässä, jakaa omia kokemuksia kestävästä matkailusta ja haastaa mukaan muitakin blogaajia.
Nyt täytyy hieman häveliäästi tunnustaa, että olen hyvin harvoin ”aktiivisesti” miettinyt matkailua reilusta tai eettisestä näkökulmasta. Me olemme kuitenkin reissanneet ja tehneet matkoihin liittyviä valintoja pitkälti sen mukaan miten muutenkin arjessa elämme; ainakin osittain ekologisesti ja tuleviakin sukupolvia miettien. Silti haaveissa siintää taas matka maapallon toiselle puolelle kohti Uutta-Seelantia pitkistä lentomatkoista huolimatta, ja tänäkin vuonna lentokilometrejä on tullut kokoon jo aikamoinen kasa. Osa valinnoistamme on siis ehkä ollut “reilumpia”, eettisempi tai ekologisempia kuin toiset, mutta uskon monien muidenkin bloggareiden tapaan että näistä pienistä päätöksistä kasvaa vähitellen suurten muutosten virta. Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, tuolta lopusta löytyy iso kasa linkkejä aiheeseen liittyen, mutta näin siis meillä.
Mites teillä? Koska haaste on kiertänyt hurjalla vauhdilla ympäri blogimaailmaa jo jonkin aikaa, jätän haastamiset sikseen, mutta mielenkiinnolla kuulisin sieltä ruudun takaa ajatuksia aiheesta!
Kierrätys kunniaan. Kotona kierrätämme ”kaiken”, taloyhtiön pihasta löytyy boksit paperille/pahville, biolle ja sekajätteelle, muovijäte haetaan kerran kahdessa viikossa kunhan ne on pakattu isoihin vihreisiin säkkeihin, palautuspullot, patterit, ja metalli roudataan paikallisen marketin luokse ja kaikki se muu minkä vaan voi kierrättää viemme kylämme kierrätyskeskukseen. Reissussakin kierrätämme niin paljon kuin vain pystymme, ja Uuden-Seelannin Rotoruan kierrätyskeskus oli itsellään jo kokemus. Isolla vilkkaalla ulkoalueella pauhasi lauantaiaamuna svengaava jazz-musiikki, kierrätyspisteitä oli kymmenittäin ja niissä henkilökunta auttoi löytämään mihin kärryyn mikäkin muovikippo tai maitopurkki kuului.
Suosien pientä ja paikallista. Meidät löytää usein matkalla koisimassa vuokrakämpissä, pienissä B&B paikoissa tai teltassa, ja ruokailemassa joko supermarketin tai torin antimilla, tai pienissä paikallisissa kuppiloissa. Se, onko tämä sen eettisempää tai kestävämpää kuin isossa hotellikompleksissa asuminen en itse asiassa tiedä, mutta ainakin kolikot kilahtavat suoraan paikallisten kukkaroihin. Kotona syömme ja söisimme lähiruokaa niin paljon kuin on mahdollista, mutta täytyy tunnustaa että täällä Norjassa ei voi muuta kuin haikailla näiden Brittien ruokaboksien perään…
Jälkiä jättämättä. Ulkoilemme paljon luonnossa, ja matkatkin sujuvat usein samoissa tunnelmissa. Haikkaus tai hiihto kansallispuiston merkityillä poluilla, tai fillarointi pitkin Irlannin Wild Atlantic Way – maisematietä ei paljoa luontoa kuluta, ja muidenkin jälkiä on tullut siivottua Englannissa järjestetyissä jokien siivoamiskampanjoissa.
Vihanneksien voimalla. Siitä, miten ruokavalio vaikuttaa elinympäristöömme voi lukea esim. Laura Let’s Go – blogissa, ja itselläni kasvissyöntiä merenherkuilla siivitettynä on alla jo reilut viisitoista vuotta. Muut perheen jäsenet ovat kuitenkin kaikkiruokaisia ja lapset varmaan eläisivät makkaralla ja pestopastalla jos vain voisivat…
Mutta mikäänhän ei ole mustavalkoista. Päästäksemme luontokohteisiin kuljemme usein autolla, lentokoneella tai muilla julkisilla kulkuneuvoilla. Ja se että suosii paikallisten pitämää pientä kahvilaa ei välttämättä eroa lainkaan siitä että hörppäisi kupin teetä siinä viereisessä kansainvälisessä ruokalassa, jota toinen aivan samanmoinen paikallinen henkilö pyörittää franchising-periaatteella. Itse kuitenkin koen asian niin että maalaisjärjellä mennään ja nettihän on tietoa pullollaan. Se, mikä tuntuu hyvältä ja oikealta on se minkä mukaan menemme, toisia ihmisiä, luontoa ja eläimiä kunnioittaen.
Ekologisia suosikkikohteita ympäri maailman
Irlanti: Clifden eco Beach Camping & Caravanning Park – Irlannin ensimmäinen (ja ainoa?) ilmastoneutraali eco-leirintäalue. Jos olet ihmetellyt mitä tämän postauksen kuvat liittyvät #ReilutBlogit haasteeseen, vastaus on tässä. Kuvat ovat ekologiselta rantalomalta Irlannista. Suosittelen!
Norja: The Juvet Hotel – Kuuluu kategoriaan ”tuonne on pakko vielä päästä”. Hotelli on rakennettu luonnonsuojelualueelle, luontoa kunnioittaen ja sitä myös korostaen.
Uganda: Uganda Safari Lodge – Itse lodgesta en niin tiedä, mutta leiriytyminen Lodgen läheisellä ja omistamalla leirintäalueella oli upean hermostuttava kokemus. Jo kävelymatka pimeän metsän läpi jousipyssyllä varustetun oppaan kanssa pisti mielikuvituksen juoksemaan, ja nukkuminen teltassa virtahepojen huudellessa ”aivan vieressä” piti meikäläisen kyllä ainakin hereillä… Omatoimisen safarin järjestämisestä Afrikassa olen muuten kirjoittanut englanniksi Skimbacon puolella.
Lisää #ReilutBlogit asiaa siis mm. näissä blogeissa!
- 10 vinkkiä reilumpaan matkailuun Archie Gone Lebanon – blogissa
- Mitä kestävä matkailu oikein on ja mitä itse voi tehdä asian hyväksi, erinomaista pohdintaa Tarinoita Maailmalta – blogissa
- Pohdintaa eettisistä valinnoista, Curious Feet – blogissa
- Asiaa varsinkin kestävästä ”eläinturismista” näissä blogeissa: Rimma, Laura Let’s Go ja Deep Red Blues
- Upeita vinkkejä parhaisiin eläinten bongauspaikkoihin, luonnossa, Vaihda vapaalle – blogissa
- Ja mukana myös ainakin nämä blogit: Barcelonan koti, Tuntemattomaan ja takaisin, Globe Called Home, London & Beyond, Reissausta ja Ruokaa, My Post University Life, Tämä matka, Kinttupolulla, Metallia Matkassa, Lenkkareissa, Heidi in the Alps, Matkalla jonnekin, Lumituuli ja Kaukana kotona
Ihanaa alkavaa viikkoa, tämä viikko menee meillä aika hulabaloo merkeissä joko koneen ääressä töitä tehden tai uutta kotiamme remontoiden. Uudesta kodista, remontista ja muutosta muutama sananen myöhemmin, mutta huh heijaa mikä fiilis kun perjantaina sain avaimet uuteen kämppään! Vihdoinkin meille mahtuu ystävät ja kaverit vierailulle muutenkin kuin lasten minikokoisen huoneen lattialle lelujen keskelle leiriytyen!
Torstaina olisi kuitenkin tarkoitus palailla linjoille Instagram Travel Thursdayn merkeissä, eli maalinhajuisista tunnelmista terveiset silloin!
Lisää #ReiluBlogit linkkivinkkejä otetaan vastaan, eli jos ja kun listasta puuttuu joku, listaan aiheeseen liittyvät postaukset erittäin mielelläni.
11 Comments
Hyvin sanottu tuo, että jos arjessa elää ekologisesti, eiköhän se matkailukin ole jotain sinne päin. Itsellä kanssa näin, että harvemmin tulee aktiivisesti mietittyä, onko juuri matkailuni reilua, koska ekologinen ja eettinen ajattelutapa pyörii mukana arjessa muutenkin.
…mikä ei todellakaan tarkoita, että kaikki valintani olisivat minullakaan aina eettisiä. Koen eniten tuskaa jatkuvasta lentomatkustamisesta. Muuten yrittäisin vähentää lentämistä ja suosisin enemmän hitaampia matkustusmuotoja – pidän niistä myös itse enemmän – mutta kun suurin syy lentomailien kertymiselle on etäsuhde, niin olen todennut, että tässä kohtaa prioriteettilistassani se vaan jyrää luonnon ylitse.
Kiva, että osallistuit kanssa tähän kampanjaan!
No joo, meillä on eletty myöskin osittain etäsuhdetta, ja nykyisin etäavioliittoa kohta kaksitoista vuotta, joten on siinäkin ajassa niitä lentokilometrejä ehtinyt kertyä… Ei hyvä, mutta yritetään muilla alueilla sitten taas petrata!!
Mukavasti kirjoitettu postaus! Hyvä kun huomautit myös tuosta, että asiat ei ole mustavalkoisia.
Minulla on aika samat periaatteet siitä, että kun kotona pyrkii elämään ekologisesti, niin reissussakin pyrkii noudattamaan samoja käytäntöjä. Kierrätän, syön kasvispainotteisesti jne.
Meilläkin tulee monesti valittua majapaikaksi pieni, paikallisomistuksessa oleva hotelli, mutta usein ihan itsekkäistä syistä: sellaiset paikat on usein persoonallisempia ja viihtyisämpiä kuin isot hotellikompleksit. Tietysti mieltä lämmittää sekin, kun voi olla aika varma siitä, että rahat menevät suoraan paikallisille.
Ai niin, ja yksi mitä pidän itse suhteellisen oleellisena on se, etten karsasta matkaillessa myöskään perinteisiä turistikohteita. Aina vain uusien paikkojen mukauttaminen matkailun tarpeisiin kuitenkin tuhoaa paljon luontoa.
Anu, samoilla linjoilla muuten mennään majapaikkavalintojen suhteen, kyllä meilläkin taustalla ovat itsekkäät valinnat, tuollaiset persoonallisemmat paikat nyt vain kiinnostavat enemmän. Ja hyvä pointti tuo viimeinen, mitä en ole itse edes tullut ajatelleeksi!
Minäkään en ajatellut, kunnes luin hyvän kirjan aiheesta! Kyseessä on Mondon päätoimittajan Kati Kelolan ja toimittaja Heidi Kalmarin ”Vastuullisen matkailijan käsikirja” vuodelta 2009. Oikein hyvä teos, suosittelen lukemaan, jos joskus tulee vastaan. :)
Kiitos vinkistä!! Täytyypä katsoa jos sen saisi jostain tilattua iltalukemiseksi :)
Kiva että lähit vielä mukaan Satu! Kiva että sulta tuli näin lempeä postaus ja että muistutat nimenomaan siitä, että kaikki ei aina oo ihan niin mustavalkoista.
Tuo matkalla ja kotona kierrättäminen on kyllä kova juttu, ja täytyy sanoa että mää ajattelen teidän kyllä olevan varsinaisia ekomatkailijoita telttäyöpymisten ja just noiden pyöräilyjen kanssa.
Joo… kauan siinä kesti, mutta eihän tätä voinut jättää välistä!!! :) Mun mielestä Jenni sanoi tuossa kommentissa yllä sen hyvin, eli jos arjess elää ekologisesti, niin kyllä se matkailukin ainakin jollain lailla liippaa ekologisuutta. Kiitos vielä haasteesta, oli kiva olla mukana!
Aika lailla samaa mieltä ja samoja valintoja, hotelleissa kyselen henkilökunnalta ja on joskus kyselty hotellinjohdoltakin kun hlö ei olle osannut vastata jne. jos kaksi yhtä hyvää hotlaa vaihtoehtona niin päädyn siihen joka kertoo näistä periaatteista jo sivuillaan ja varmistan paikan päällä että näin tehdään. Hotellissa ilmoitan yleensä ettei tarvitse joka päivä sitä ja tätä jne. eli pieniä valintoja ja jos niitä iso määrä ihmisiä tekee niin se on jo iso määrä hyviä valintoja :) oma lentäminen myös oma mietinnän aihe, mutta….mutta, vaikka minä ja moni muu jäämme pois koneesta x niin se lentää silti.. juu monen mielestä ei kompensoi muu tekeminen, mutta hassua on se että kommentoijien omat valinnat eivät myöskään aina ole balanssissa joten turha niputtaminen asioissa ei palvele tosiaan ketään. Sukeltaessa huomaa miten luonto reagoi asioihin ja oli ihan mieletön fiilis viimeksikin kun sukellusohjaaja huomatessaan että joku oli kiinnittänyt poijun köyden koralliin!! irroitti sen ja siirsi kiinni vähemmän haitalliseen paikkaan, eikä silti haitannut ketään mitenkään, eli jopa tässä harrastuksessa voi vaikuttaa siihen millaisen firman kanssa sinne veteenkin menee. Ikävän paljon firmoja jotka jopa lainaavat porukalle hanskoja että voi kosketella kaikkea pinnan alla, se kun ei tosiaan ole tarkoitus :( Itse kun olen vuosia kiertänyt kaiken muun lisäksi aina rakasta Thaimaata niin sielläkin huomaan jo pieniä muutoksia parempaan eli kyllä niillä pienilläkin teoilla on merkitys. mm.yhden hotellin omistajan kanssa kun juttelin (perhe sellainen) ja perustelin jotain valintaa jo sillä että hän säästäisi rahaa samalla kuin luontoa niin asia muutettiin sen 10 pv aikana kun olin siellä :) eli olkoonkin se motivaatio sitten heillä se raha, mutta jos se tuo mukanaan myös ekologisen lisän niin ei siinä mitään vikaa silloin ole tapahtuu muutos sitten syystä tai toisesta. Näillä eväillä jatketaan ja nenu taas kohti uusia yllättäviä ja vanhoja rakkaita paikkoja.
Kiitos Mimmu pitkästä kommentista!! Meillä on ihan sama juttu, jos periaatteessa viivalla on kaksi vastaavaa majoituspaikkaa tai aktiviteettien tarjoajaa, niin kyllä valinta osuu sen kohdalle jolla nämä hommat ovat paremmin hallussa. Ja jos hintaero ei ole kovin suuri, niin sama juttu.
Upea tuo Thaimaan esimerkki, kyllä niillä pienillä jutuilla tosiaan on merkitystä! Ja hurjaa että jotkut sukellusfirmat ajatteleva noin (eli poiju & hanskat), eiköhän heillä ole käynyt mielessä että luontoa säästämällä heidän omalla elinkeinollakin on mahdollisuus kehittyä pitkällä tähtäimellä. Kuka sinne haluaa sukeltelemaan kuolleiden korallien joukkoon!
Ja sama täällä, ei muuta kuin kohti tuttuja ja tuntemattomia seikkailuita!! :)
[…] Reilusti matkaan eli #ReilutBlogit-haaste (Destination Unknown) […]