Suomen suurin matkablogiyhteisö

Jeg snakker (ikke så mye) norsk

Työkieli: englanti. Ystävien kanssa kommunikointikieli: englanti. ”Kotikieli”: englanti.

Helposti unohtuu että ollaan Norjassa. Paitsi siinä vaiheessa kun aloin selailemaan ennakkotäytetyn veroilmoituksen täyttöohjeita. Tai kun soitin lääkärille ja vanhempi vastaanottovirkailija ei puhunut kuin Norjaa. Loppujen lopuksi varauksen kohdalla luki ”finsk dame” mistä muut respanleidit saivat käynnilläni kunnon naurut. Tai kun tavasin sairaslomailun lakipykäliä norjaksi jotta osaisin vastata tiimiläisteni kiperiin kysymyksiin. Toisin sanoen kyllä se norjankieli on nyt vain opittava!

Kouluruotsi auttaa kummasti, mutta toisaalta myös vaikeuttaakin asiaa. Aloitin maaliskuussa kielikurssin paikallisessa kansanopistossa (folkehögskole), hyppäsin alkeiskurssin ensimmäisen osion yli ja aloitin suoraan maahanmuuttajien kirjan kappaleesta numero viisi. Missä tavataan kellon aikoja oikein olan takaa. Niin hidasta, niin tylsää, mutta samalla eroavaisuuksia ruotsiin löytyy koko ajan. Kuten sanojen suvut. Ja kellon aikojen monimutkaisuus (kello on kymmentäminuuttia vaille puoli yksitoista).

Päädyin myös surffailemaan netin puolelle löytääkseni apua kielenopiskeluun ja tässä muutamia (ei vielä testattuja) löytöjä:

Parhaitenhan kieltä oppii puhumalla ja onneksi omassa paikallisessa kaveripiirissäni kielen vaihto norjaan on mahdollista. Kovasti ystäväni ovatkin yrittäneet kielikylvettää minua, mutta tässä vaiheessa sanavaraston ollessa pikkiriikkinen keskustelut muuttuvat aina jossain vaiheessa takaisin englanniksi… Mutta ehkäpä tässä vähitellen! Löytyisikö keneltäkään muita vinkkejä norjan kielen opiskeluun, tai kielten opiskeluun noin ylipäätänsä?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

18 Comments

  • Reply Katariina 12.05.2011 at 7.41

    Ite oon huomannu, että erittäin hyödyllinen tapa oppia kieltä, on katsoa telkkaria:D

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.34

      Telkku on ostoslistalla! Nyt olen vaan seurannut Suomi-tv:tä TVkaistan kautta mikä ei tietenkään auta…

  • Reply Saana 12.05.2011 at 10.56

    Kiitos hyvistä vinkeistä, samojen asioiden ympärillä painitaan :) Töissä puhutaan tosi paljon englantia ja kotona kielen vaihtaminen englanista norjaan tuntuu olevan meille molemmille tosi hankalaa. Jottain tarvis tehrä. Tsemppiä. Ite yritän kovasti kattoo telkkaria. NRK:n kanavilla saa norjankielisiin ohjelmiin tekstit norjaks, joka helpottaa ymmärtämistä. Jeg vil lære norsk!

    Voisitko kertoa noista iTunesin podcasteista lisää? Vissiin maksaa jotain? Tarviiko olla jotain applen laitteita, jotta toimii?

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.45

      Kuten tuossa ylempänä mainitsin – kyllä meille vielä se telkku hankitaan niin pääsee senkin kautta harjoittelemaan. Nuo podcastit mitä löysin ovat ilmaisia. Maksullisiakin varmaan löytyy mutta ajattelin lähteä liikkeelle maksuttomista kun ei tiedä tasoa/kuinka paljon niitä sitten loppujen lopuksi kuuntelee… :) Elikkä iTunesin kautta niitä latailen ja mulla on pieni iPod mihin niitä siirrän. Mutta nyt en sitten tiedä toimivatko muilla kuin Applen kojeilla?? Tsemppiä kielenopiskeluun myös sinne!!

  • Reply Heli 12.05.2011 at 12.34

    Norjalaista tekstiä lukemalla oppii myös kieltä, sekä sanoja että rakenteita. Omasta mielestäni asiateksti on helpompaa kuin kaunokirjallisuus, mutta parasta on yrittää lukea erilaisia tekstejä. Ja telkkari (kuva auttaa ymmärtämään), niin kuin jo mainittiin, ja radio auttavat kuullunymmärtämisessä.

    Ja sitten se itse puhuminen heti, kun vaan jotakin pystyy sanomaan. Aloita norjalla ja vaihda ruotsin kautta englantiin, jos koko keskustelu ei onnistu norjaksi. Jos sinulla on mahdollisuus jutella norjaksi lasten kanssa, suosittelen sitä, koska lapset tuntuvat osaavan hyvin selittää asioita, jos et heti ymmärrä, ja toisinpäin mielellään kuuntelevat sinun selityksiäsi ja arvailevat oikeaa sanaa. Parhaita ovat sellaiset ala-asteikäiset :D

    Itse olen havainnut välillä hyödylliseksi silmäillä kielioppikirjaa. Niitä on useamman tasoisia/laajuisia. Mulla on sellainen ”norja toisena kielenä”-kielioppi, joka on hieman laajempi kuin ns. peruskielioppi muttei kuitenkaan mene hiusten halkomiseen. Viime aikoina olen myös harkinnut epäsäännöllisten verbien systemaattista opettelua. Joissain asioissa tällainen ”perinteinen koulutyyli” kaikesta huolimatta tuntuu olevan tehokkain tapa. ;)

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.48

      Mää on hitaasti lähtenyt liikenteeseen paikallislehden ja aikakausilehtien lukemisesta. Mutta ihan huomaamatta sitä alkaa aina ”pikalukijaksi” eli ne sanat mitä ei tiedä tulee arvattua. Nyt pitäisi ottaa sanakirja käyttöön ja käydä tekstit ihan kunnolla läpi.

      Lapsia ei ikävä kyllä lähipiiristä löydy, muita kuin kaksi vauvaa joiden kasvamista tässä nyt sitten odotellaan… :)

      Kielioppikirja on hyvä vinkki, pitääpä käydä hankkimassa koska kotoa meiltä ei tuota teosta löydy!

  • Reply Turskatynnyri 12.05.2011 at 12.45

    Muistan kun tulin ekana syksynä Tromssaan opiskelemaan (olin ollut kesän Honningsvågissa aika tehokkaassa kielikylvyssä!) ja menin norjan kurssille, siellä oli ensin tasotesti ja samassa huoneessa oli mm. pari suomenruotsalaista jotka siis pärjäsivät Norjassa aivan loistavasti kielitaitonsa ansiosta, MUTTA he eivät osanneet kirjoittaa norjaa. Itselläni ei ruotsin taito paljon päätä rasittanut joten sen vähän mitä siellä raapustin, kirjoitin norjaksi (eli kaikki sanat jotka olin oppinut kesän aikana). Lopputulos oli että ruotsinkieliset laitettiin alkeisryhmään ja minä menin suoraan siihen videregående-porukkaan. :D Aika nurinkurista, ja kyllä he äkkiä tulivatkin sieltä alkeistunneilta vähän ”tasokkaampaan” seuraan. ;D

    Mulla oli norjan kielen oppimisessa tärkeimmät asiat alussa
    a) Lapset. Olin siis au-pairina Honningsvågissa, ja perheen kaksi lasta olivat aivan loistavia norjan kielen opettajia! He kyllä tekivät selväksi mitä halusivat. Ja myös lastenohjelmat joita katsottiin sateisina päivinä tuntikausia sekä videolta että telkkarista.
    b) Baarielämä. Viikkoja se kesti, mutta lopulta isäntäperhe vei minut väkisin ulos ja ”pakotti” juomaan olutta (en siis voinut sietää olutta kun tulin Norjaan), joten tutustuin siellä ihmisiin ja sen jälkeen olinkin vapaina viikonloppuina usein viihteellä. Aika äkkiä huomasin että norja on oikeastaan kieli jota on mahdollista lausua oikein vain huppelissa. Honningsvågilaiset ottavat, kuten monessa muussakin pienessä rannikkokylässä, uudet ihmiset todella avomielin vastaan, joten suuri kiitos heille siitä että jaksoivat vääntää kaiken rautalangasta.
    c) Opiskelu/englannin kielen huonohko taito. Kun aloitin opiskelut, kuulin järkytyksekseni että minun piti ensin suorittaa filosofian opintoja (ex.phil.) ja kielitieteiden kurssi, ja siellä tietenkin kaikki luennot oli norjaksi. Tehtävät olisi luultavasti saanut kirjoittaa myös englanniksi, mutta siinä kohdassa minun piti valita, istunko kotona englannin sanakirja kädessä ja opin ehkä lisää englantia, vai yritänkö alusta asti kirjoittaa norjaksi, joka kuitenkin oli se kieli jota halusin oppia. Valitsin norjan, vaikka se vaikeaa olikin – onneksi siellä oli tosi reilut sensorit jotka antoivat paljon anteeksi sen takia että olin suomalainen. Suullinen tentti meni ihan päin mäntyä, ja kirjallinen oli varmaan niin kuin jonkun 5-vuotiaan kirjoittamaa tekstiä ;D mutta läpi se vaan meni.

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.53

      Heh, aika hauska tuo tasotesti, jotenkin sitä aina olettaa että suomenruotsalaiset ovat etulyöntiasemassa! Töiden puolesta päädyn loppukesästä itsekin Honningsvågiin 1-2 viikoksi, toivottavasti joudun silloin treenaamaan kieltä oikein olan takaa!

      Noista keinoista baarielämä taitaisi sopia minulle parhaiten :) Kuten olen yllä kommentoinutkin, lähipiiristä lapsia ei löydy ja töiden päälle täysipainoiset opiskelut eivät onnistuisi. Täytyy vaan skipata tuo lähin after-ski baari koska siellä kaikki puhuvat englantia.

      Mutta ei voi muuta kuin nostaa hattua filosofian opiskelusta paikallisella kielellä!

  • Reply fjordinna 12.05.2011 at 16.35

    Tsemppiä vaan kielen opiskeluun!!!

    Mulle tulee juuri pari vuotta täyteen norjassa ja ilokseni huomaan, että pystyn jo käymään pitkiäkin keskusteluita norjaksi, sitä aina vähän säikähtää kun niin käy. Töissä olen vuoden vaihteen jälkeen puhunut 90% norjaa, mutta vapaa-aikana kieli vaihtuu vielä usein englantiin… ei sitä vaan jaksa koko ajan tuottaa ulos kieltä, joka ei kuitenkaan ihan automaattisesti vielä muovaudu.
    Toisaalta oma kieli on kaukana oikeaoppisesta norjankielestä. Ruotsi sekä kumpainenkin norjan kieli sekottuvat puheessani täydelliseksi sekametelisopaksi. Täällä suunnalla kun suuri osa väestä puhuu minulle sitä väärää norjaa eli nynorskia. Itse yritän sisäistää bokmålin, se kuulostaa musta kivemmalta… Kieliopin kanssa olen kyllä ajoittain ihan pihalla, kun en suostunut ruotsissakaan hyväksymään sitä että sanoilla on eri sukuja… Onnekseni täällä Bergenin suunnalla ei käytetä kuin en ja et sukuja, jotain helpotusta sentään!

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.42

      Oi, onnittelut! Tuota hetkeä itsekin odotan :) Kyllä välillä tulee iloisia hetkiä kun huomaa virastoissa puhelimella asioidessaan saavansa sanottavansa läpi norjaksi, mutta liian helposti kysyn aina että puhutteko englantia… Mulle ei ole ihan vielä valjennut nynorskin ja bokmålin erot, mutta eiköhän sekin aikanaan.

  • Reply Steffi 12.05.2011 at 18.02

    Käypäs katsomassa inspikseksi tällaista blogia:
    http://www.fluentin3months.com/
    Miekkonen on opetellut useita kieliä sujuvasti lyhyessä ajassa, ja jakaa vinkkejään tuolla sivulla. Mielenkiintoinen heppu!

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.40

      Ei voi muuta sanoa kuin VAU! Samalla niin inspiroivaa ja NIIN masentavaa…

  • Reply Lauri Pietikäinen 12.05.2011 at 22.58

    Nyt tuli niin paljon hyviä neuvoja sinun postauksessa ja kommenteissa, ettei tuohon ole paljon lisättävää.
    Minä opin norjan käytännön lisäksi käymällä aikoinaan kansalaisopistossa (Folkehøgskole) norjan koko kielikurssin käsittäen 4 kirjaa, 40 kappaletta kokeineen, 4 jaksokoetta ja loppukoe ns kielitesti. Vielä olis mahdollisuus ottaa vaativa Bergenin testi (jos vaan jaksais)

    Nuo monet kokeet, vaativa opettaja ja lopputesti auttoivat kovasti. Luulen että ominpäin opiskeluun ei itsekurini olisi riittänyt. Lisäksi kaksi vuotta sivutoimista opiskelua oli minulle mukavaa vaihtelua raskaalle fyysiselle työlle.
    Jos vaan jaksat niin käy sinäkin uutterasti kurssilla, tee kotitehtävät ja harjoittele muutenkin kirjoittamaan norjaksi. Kirjoitustaito on usein se joka jää tosi vähälle huomiolle kun kielellä alkaa muuten pärjäämään.

    • Reply satuvw 13.05.2011 at 4.39

      Menin kurssille samasta syystä – en oikein usko että yksin saisin riittävästi aikaiseksi kielen opiskelun kanssa. Mutta täytyy tunnustaa että tuon kurssin kanssa on hieman aina välillä laiskottanut. Kotitehtäviä teen mielelläni mutta tunnilla istuminen on tylsää. Vaativa opettaja olisi tervetullut mutta meillä ikävä kyllä laiskotellaan tunnilla opettajan johdolla. Ja täytellään helppoja monisteita 10-15 minuuttia kerrallaan. Toisin sanoen monisteessa menee 2min ja sitten odotellaan. Rahanhukkausta sanon minä… Seuraava kurssi alkaa syksyllä joten eiköhän siellä kuitenkin jatketa. Toivottavasti olisi opettajan vaihto edessä!

    • Reply Heli 13.05.2011 at 8.10

      Valitettavasti minunkin kokemukseni kielikurssista oli, että sen hinta-laatu-suhde ei ollut lainkaan kohdallaan. Kurssi oli sikakallis siihen nähden, että opettaja ei oikein ollut tehtäviensä tasalla. Hölmöä, kun kuitenkin kaikki kurssilaiset oikeasti olivat hakemassa parempaa norjan kielen taitoa eikä varmasti kukaan ollut mukana vain harrastusmielessä.

      Tuosta Laurin mainitsemasta kirjoitustaidosta puheen ollen… Minusta on viime aikoina alkanut tuntua siltä, että kirjoitan norjaa sujuvammin kuin puhun sitä. Ehkä tässä ongelman ydin löytyy siitä, että töissä ”joudun” puhumaan myös paljon ruotsia, jolloin norjan puhuminen jää vähän paitsioon, ja toisaalta sitten kirjoitan paljon työsähköposteja norjaksi.

      • Reply satuvw 13.05.2011 at 19.16

        Juu, tuntui että 2000NOK ja risat meni osittain kaivoon…. Mutta nyt on kielioppikirja hankintalistalla ja ajattelin itsenäisesti käydä oppikirjaakin läpi, joku blogin ulkopuolella ehdotti ”viisi sanaa” päivässä tahtia joista ainakin muutaman tulisi olla verbi, taivutuksineen. Ehkä sillä saisi hieman vahtia tähän opiskeluun… Ja Laurin mainitseman Bergenin testin (mistä nimi, kuka tietää?) meillä juuri töistä suoritti muutama kollega, se olisi ehkä itsellenikin hyvä tavoite… :)

  • Reply A 18.05.2011 at 8.26

    Kokeile tätä http://www.pavei.cappelen.no käy läpi kappale kerrallaan.

    • Reply satuvw 18.05.2011 at 20.06

      Mahtavaa – kiitos, tuo on erinomainen linkki mihin en itse ole törmännyt!

    Leave a Reply