Browsing Category

Yleinen

Barcelona

Madridista suuntasimme yöbussilla Barcelonaan. En ehtinyt siellä käymään vaihtoni aikana, varsinkin kun siihen aikaan kaupungissa oli paljon levottomuutta. Nyt kuitenkin vihdoin pääsin käymään sielläkin.

Yövyimme hostellissa, josta oli hyvät kävely-yhteydet oikeastaan joka paikkaan. La Rambla oli vain kivenheiton päässä ja Barceloneta beachille jaksoi kävellä.  Vaikka ehdimme viihtyä kaupungissa vain muutaman päivän, ehdimme silti näkeään paljon.

La Sagrada Familia oli omalla Barcelona bucket listillä ehdottomasti kärjessä. Onhan se varmasti yksi Barcelonan suosituimmista nähtävyyksistä. Se oli upea, vaikka edelleenkin keskeneräinen ja remontissa.

 

 

Mitään suuria ruokailuelämyksiä emme päässeet nauttimaan, vaikka kovasti yritimme etsiä Tripadvisorista hyviä ravintoloita. Muutama paikka tuli kokeiltua, mutta wok2walkissa kävimme pariinkin otteeseen. Perus pikaruokaketju, mutta olihan se nyt todellaa hyvää ja oli helppoa napata siitä boksi matkaan. Päivisin tuli syötyä paljon tuoreita hedelmiä kun makasi rannalla. Ranta oli kaikenkaikkiaan itselleni suuri pettymys. Liian turistoitunut ranta, eikä hetkeäkään omaa rauhaa! Joka paikasta kuului ”mohito, masaazzz, serveza, beer, aquaaa!!” ja sitten myyjät kävelivät siellä isojen rantahuivien kanssa mitkä lipuivat siitä pitkin naamaa kun koitti rauhassa maata sekä hiekkaa pöllysi joka paikkaan, kun eivät yhtään varoneet askeliaan. Myös koko matka sinne rannalle, satamasta alkaen oli täynnä piraattitavaroiden myyjiä vieriviereen ahdettuna, mutta onneksi myyjät eivät olleet kauhean takertuvaisia.

 

 

Shoppailtavaa oli paljon ja joka kadulla varsinkin La Ramblalla sekä sen läheisyydessä, joten Barcelona on varmasti jokaiselle himoshoppaajalle mielekäs kaupunki.

Kävimme myös kauniissa kauppahallissa, mikä on itsessään jo yksi nähtävyys. Hallissa myytiin kaikkea mahdollista ja esillepanot olivat kauniita ja värikkäitä. Täältä kävin hakemassa hedelmäkippoja rannalle, tosin kerran sain ihan kalanmakuisia hedelmiä…..yök.

 

 

Vaikka kaupunki on todella kaunis, en pitänyt siitä, että se on liian turistoitunut. Joka paikassa oli myyjiä ja turisteja on paljon, joten ymmärrän miksi paikalliset eivät pidä turisteista ja airbnb on kaupungissa kielletty. Myös varkauksia on täällä todella paljon. Varsinkin yökerhoissa ja näihin kannattaa varautua ja pitää tiukasti tavaroista kiinni,  varsinkin tanssilattialla. Kellot ja puhelimet tarttuvat helposti varkaiden käsiin.  Me säästyimme onneksi varkauksilta, mutta monet tuttavat eivät ole olleet yhtä onnekkaita.  Kaupungissa oli myös suuret festarit ja mielenosoitukset käynnissä, poliittisten vankien vapauttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan tuonut sellaista levottomuutta, että olisi pitäny pelätä. Kaikki näyttivät nauttivan olostaan ja vihamielisyyttä ei ollut ilmassa.

 

Myös paikallinen 100 montaditon tuli testattua ja eihän se nimi vieläkään mennyt oikein. DariQ oli kuitenkin edistystä viimekertaisesta Dari Todo XI:stä.

 

 

Yleinen mielipide kaikenkaikkiaan on se, että Barcelonassa on jokaiselle jotakin. Löytyy kulttuuria ja nähtävyyksiä, yöelämää, ranta, shoppailuta….you name it. Itse suosin kuitenkin vähän rauhallisempia rantoja kuin tämä Playa de Barceloneta. Näitäkin varmasti löytyy jos jaksaa vain etsiä. Paljon jäi kuitenkin näkemättä ja vosin mennä uudestaan vielä, vaikkapa pidennetylle viikonlopulle, mutta mielellään sellaiseen aikaan kun turistikausi ei ole vielä alkanut.

Madridissa jälleen

Olin Madridissa viimeksi tammikuussa 2018 ja syyskuussa 2019 päätin tehdä sinne uuden visiitin ystäväni kanssa, joka ei ole ennen ollut siellä.

Heti päästyämme perille tulin todella nostalgiseksi jo pelkästään metron hajusta ja tunsin oloni todella kotoisaksi. Yövyimme hotellissa alueella, joka oli minulle aika uusi ja muutenkin tällä reissulla koin paljon asioita, mitä vaihdon aikana syystä tai toisesta jäi kokematta. Ensimmäisenä ehdoton suosikkini Circulo de Bellas Artesin upea kattoterassi. Kävimme nauttimassa auringosta ja gin tonicista ja ihailtiin maisemia. Kattoterassilta avautui kaunis näkymä Madridin kattojen ylle sekä erityisesti Gran vialle. Terassille oli sisäänpääsy, mikä oli noin 3 euroa ja drinkit maksoivat jotain 10 euron pintaan.

Kävimme myös suosikkipaikassani El Tigressä sekä katsastamassa Madridin yöelämä Shoko -nimisessä yökerhossa. Iso suositus tälle paikalle sillä se on täynnä paikallisia ja todella Espanjalainen meininki toisin kuin esimerkiksi Erasmus-bileissä. Testasimme myös uusia ravintoloita ja kahviloita. Ojala niminen paikka osoittautui loistavaksi brunssipaikaksi jossa suosittelen käymään. Todella viihtyisä kuppila. Kävimme testaamassa myös vähän espanjalaista fine diningia ja sekään ei pettänyt. Löysimme tripadvisorista Shalakabula -niisen ravintolan josta varasimme pöydän. Otimme neljän ruokalajin maistelumenun joka maksoi noin 30 euroa.

 

Myös salaisessa puutarha ravintolassa tuli vierailtua ja tällä kertaa maistoin yhtä erikoisdrinkkiä. Siellä oli kaikkia hienoja spessudrinkkejä joita oltiin tehty pieniin kylpyammeisiin yms yms. Itse maistoin maapallon sisään tehtyä drinkkiä, oli hyvää mutta ehkä hieman tyyristä!

Kauppahallissa olen käynyt muutaman kerran ennenkin, mutta en ole siellä käynyt maistelemassa tapaksia ja mistä olenkaan jäänyt paitsi! Maistoimme muutamasta eri paikasta ihania ruokia kuten katkarapuleipiä ja oliiveja.  Suosittelen käymään siellä ja maistaa vähän jotain eri paikoista. Vatsakin tuli tästä erittäin täyteen!

Kävimme katsastamassa myös auringonlaskun templo de debodilla.

Tottakai vierailimme myös maailman ihanimmassa Retiro Parkissa. Se on kyllä yksi suosikkipaikoistani! Sain ilokseni huomata, että tekolampeen oli ilmestynyt myös kilpikonnia sitten viime kerran. Kävimme katsomassa myös kristallipalatsia ulkoapäin, koska sisälle oli taas hirmu pitkä jono. Kiertelimme myös ruusutarhassa ja kävimme tutkimassa ja haistelemassa erilaisia ruusulajeja.

Lampeen oli ilmestynyt myös todella kauniita mustia joutsenia. Kalat, linnut ja kilpikonnat uivat kaikki siinä samassa rytäkässä ja sitä oli mielenkiintoista seurata sivusta. Linnut ja kilpikonnat tulivat myös todella lähelle.

 

Kävimme tietysti myös shoppailemassa, eikä Madridin shoppailumahdollisuudet pettäneet tälläkään kertaa. Primarkista tuli ostettua taas kasa lastenvaatteita kummilapsille ja painorajat hipoivat ylärajoja jo kotiin palatessa. Onneksi löytyi myös itsellekkin ostettavaa tällä kertaa.

Madridista suuntasimme sitten vielä Barcelonaan jossa vietimme loppuloman. En ole aikaisemmin ollutkaan Barcelonassa joten oli hauska vierailla siellä. Pakko kyllä todeta, että pidän Madridista paljon enemmän. Toki Barcelonassa on ranta, mutta omaan makuuni paikka oli hieman liian turistoitunut. Kerron Barcelonast lisää seuraavassa postauksessa.

 

 

Kulttuuria teorian kautta

Olen aikasemminkin blogissa kirjoittanut kulttuurieroista, mutta nyt kerron näistä heijastamalla omia näkemyksiäni ja kokemuksiani Richard D. Lewisin ja Geert Hofsteden kulttuurin ymmärtämisen teorioihin.  Yleisesti päästin Espanjassa tutustumaan todella läheisesti siihen espanjaliseen kulttuuriin, varsinkin kun Madridissa se näkyy niin voimakkaasti. Tottakai tutustuin myös muihin Erasmus oppilaisiin ympäri eurooppaa, mutta lähiten pääsin tutustumaan siihen maan omaan kulttuuriin ja siihen myös muut ystäväni halusivat tutustua. Yhdessä tulikin harrasteltua kaikkea, mitä Espanjassa on tapana ja näin saimme itse myös elää siinä kulttuurissa.

Lewisin mukaan kulttuurit voidaan jakaa eri alueiden mukaan seuraavasti:

• Yksiulotteinen eli lineaarinen kulttuuri (länsimaat)

Keskitytään yhteen asiaan kerrallaan, ajankäyttöä suunnitellaan ja täsmällisyyttä ihannoidaan.  Kaikkein lineraalisimpia kulttuureja ovat USA, Saksa ja Britannia.

• Moniulotteinen eli multiaktiivinen kulttuuri (Etelä-Eurooppa, Afrikka, Latinalainen Am.)

Ihmiskeskeisiä ja yhteisöllisiä. Täsmällisyydellä ei ole merkitystä, ihmiset ja tapahtumat ovat tärkeämpiä kuin kellonaika.  Mitä useampi asia tekeillä samaan aikaan, sen tyytyväisempiä. Multiaktiivisia maita ovat mm. Venäjä, Italia, Brasilia, Espanja ja Somalia.

• Kuunteleva eli reaktiivinen kulttuuri (Aasia)

Aasialaiset eivät tee nopeita päätöksiä, he pohtivat rauhassa ratkaisujaan . Idän kulttuureissa aikaa tarkastellaan syklisenä eli aika kiertää ympyrää ja sitä riittää loputtomiin. Taitavia ei-sanallisessa kommunikoinnissa, jota ilmaistaan hienostuneen ruumiinkielen avulla ja katsekontaktia välttäen. Tyypillisimpiä reaktiivisia kulttuureja ovat Japani, Kiina, Turkki ja Suomi.

Espanja kuuluu näistä kolmesta ehdottomasti moniulotteiseen eli multiaktiiviseen kulttuuriin kun taas Suomi kuuluu lineaaris-reaktiiviseen kulttuuriin. Näin ollen ero on todella suuri näiden kahden maan välillä.

Multiaktiivisen kulttuurin huomaa Espanjassa heti. Ihmsiet ovat lämpimiä ja ystävällisiä, kenelläkään ei ole kiire mihinkään ja edes bussit eivät ole täsmällisiä.

Geert Hofsteden kulttuuristen ulottuvuuksien teorian mukaan keskeiset ulottuvuudet ovat

  • valtaetäisyys

Kulttuurit voivat olla joko hierarkisia tai egalitaristisia eli tasa-arvoisia. Tämä heijastuu muun muassa lasten ja heidän vanhempiensa suhteissa toisiinsa tai esimerkiksi siinä, miten pomoa kohdellaan työpaikalla. Voidaanko pomon auktoriteetti kyseenalaistaa? Pitääkö omia vanhempia teititellä? Onko vanhempia ihmisiä aina kuunneltava? Saako esimieheltä kysyä vain sellaisia kysymyksiä, joihin tietää hänen tietävän vastauksen? Ja niin edelleen. Korkean valtaetäisyyden maissa yksilöt kunnioittavat toisen yksilön korkeaa asemaa siitä huolimatta, ettei siihen olisi mitään meriittejä. Myös auktoriteetin pelko ja valta ovat näissä kulttuureissa suurempia kuin tasa-arvoisissa maissa.

Espanjassa näkyi mielestäni selkeästi korkea valtaetäisyys. Vanhempia ja opettajia kunnioitettiin todella suuresti ja se näkyi ihan jokapäiväisessä elämässä paljon vahvempana kuin Suomessa. En osaisi kuvitella että Espanjassa joku teini huutaisi äidilleen tai isälleen, niinkuin Suomessa.  Näin ollen Suomessa on matala valtaetäisyys eikä auktoriteetteja arvosteta samalla tavalla. Opettajia kiusataan ja vanhemmille voidaan puhua miten halutaan.

  • yksilökeskeisyys vs yhteisöllisyys

Individualismin vastakohta on kollektivismi. Korkean individualismin maissa ihmisen oletetaan selviytyvän ongelmistaan itse, ja toisiin ihmisiin turvautumista pidetään henkilökohtaisena heikkoutena. Sukulaiset eivät varsinaisesti ole toisistaan velvollisia, eikä myöskään ystävien kanssa pyritä aina yhteisymmärrykseen — tärkeämpää on oman mielipiteen ilmaiseminen silläkin uhalla, että muut suuttuvat. Kollektivistisissa kulttuureissa ihmiset puolestaan auttavat toisiaan auliisti, sillä ihmistenvälinen vuorovaikutus on tärkeää jokaisen yksilön selviytymisen kannalta. Kollektivistisissa kulttuureissa perhe ja ystäväpiiri auttavat toinen toisiaan tilanteessa kuin tilanteessa, ja yksilöille on tärkeää säilyttää hyvät välit lähipiiriin.

Tämän teorian perusteella sanoisin että Espanaja on vahvasti kollektivistinen kulttuuri. Ihmiset ovat sydämmellisiä ja auttavat vaikka eivät olisikaan niin läheisiä. Perheet ja ystävät ovat tärkeitä ja yhteisöllisyys on käsinkosketeltavaa. Suomessa taas vallitsee selkeä kollektivismi yllämainitun tekstin perusteella kaikki mainitut esimerkit viittaavat Suomen kulttuuriin.

  • maskuliinisuus vs feminiinisyys

Tässä ulottuvuudessa ei Hofsteden mukaan ole niinkään kyse miesten ja naisten tasa-arvosta, vaan pikemmin “miehisiksi” tai “naisellisiksi” koetuista arvoista. Hofsteden mukaan miehisten arvojen kulttuureissa ihannoidaan saavutuksia ja materiaalista palkintoja, kun taas naisellisessa yhteiskunnassa painotetaan yhteistyötä, välittämistä, vaatimattomuutta ja hyvää elämänlaatua. Vaikka Hofsteden ulottuvuuksissa on kyse ennen kaikkea pehmeistä ja kovista arvoista, itse koen, että kultturit ovat miehisiä tai naisellisia myös tasa-arvonsa puolesta. Niinpä sisältäisin tähän ulottuvuuteen myös havainnot siitä, mikä on naisten asema kussakin kulttuurissa.

Suomessa on mielestäni tasa-arvo todella hyvällä mallilla kuten myös Espanjassa. Espanjassa ehkä hieman enemmän miehet pitävät huolta naisista ja naiset eivät niin paljon ”likaa käsiään” kun taas Suomessa naiset ovat paljon itsenäisempiä ja voivat vaikka rempata koko talon itsekseen.

  • epävarmuuden välttäminen vs epävarmuuden sietäminen

On kulttuureja, joissa improvisoidaan, ja on kulttuureja, joissa kaiken oletetaan menevän suunnitelmien mukaan. Arvata saattaa, kumpaan kategoriaan Suomi kuuluu. Kulttuureissa, joissa epävarmuutta vältellään, kansalaiset noudattavat tiukasti lakia eikä se ole vain löyhästi tulkittavissa oleva ohjenuora. Ihmiset suunnittelevat elämäänsä pitkälle tulevaisuuteen, ja esimerkiksi eläkettä ja eläkeiällä tehtäviä asioita mietitään jo 30-vuotiaina. Kulttuureissa, joissa epävarmuus on arkipäivää esimerkiksi ennalta-arvaamattomien sairauksien tai luonnonilmiöiden vuoksi, ihmiset keskittyvät elämään elämäänsä päivä kerrallaan, tulevaisuudesta turhaan huolehtimatta.

Mielestäni Espanjasta löytyy niin epävarmuuden välittämistä kuin sietämistäkin. Vaikka turhista ei murehdita, niin kyllä tulevaisuutta suunnitellaan silti ja pidetään sitä tärkeänä. Ohjenuoria saatetaan tulkita vähän löyhemmin kyllä, esimerkiksi nuoret menvät usein yökerhoihin autoilla vaikka joisivat alkoholia ja tietävät että joutuvat pulaan jos jäävät poliisille kiinni, mutta tekevät silti niin…Suomessa taas ollaan sen verran järkeviä että ei ole mitenkään yleistä lähteä juopottelemaan autolla.

 

Tässä siis omat peilauksini näihin teorioihin. Hirveästi en viitsinyt toistaa tässä tekstissä edellisissä kulttuuriin liittyvissä postauksissa sanottuja juttuja, mutta en siltä voinut välttyäkkään.

 

Malaga

Buenos Dias!

Käytyämme Sevillassa suuntasimme muutamaksi päiväksi junalla Malagaan, josta lentomme Suomeen myös lähti. Matka taittui mukavasti ja nopeasti. Vuokrasimme airbnb huoneiston läheltä keskustaa ja kuljimme siellä pääsääntöisesti kävellen.

Kävimme heti katsomassa yhden Malagan suosituimmista nähtävyyksistä, mikä on Castillo de Gibralfaro. Matka ylös oli pitkä ja pysähtelimme välillä ihailemaan näköalamaisemia.

Vaikka olikin tammikuu, sää muistutti todella läheisesti Suomen kesää. Välillä oli hieman viileämpi tuuli, mutta muuten oli kyllä tosi lämmin.  Matka linnan raunioille taittui hitaasti, mutta varmasti ja matkalla oli paljon nähtävää.

 

Malaga tarjosi todella hyvät shoppailumahdollisuudet, kuten useimmat espanjalaiset kapungit. Malagassa oli myös paljon ihania pikku terasseja, kuppiloita, brunssipaikkoja ja ravintoloita. Toki, siellä oli myös paljon niitä ei niin hyviä turistipaikkoja, mutta tripadvisorin avulla saimme pitkälti vältettyä ne pahimmat farssit.

Etanoiden ”kasvonpiirteet” kyllä veivät vähän ruokahalua…onneksi pihvi oli hyvää!

Saimme nautti myös upeista jouluvaloista jotka olivat itsessään jo upea nähtävyys!

Rannalle emme valitettavasti ehtineet/jaksaneet, mutta yleisesti voisin tulla lomailemaan Malagaan, sillä siellä voi yhdistää ranta-ja kaupunkiloman!

Kävimme viimeisenä iltana katsastamassa myös paikallista yöelämää. Sitä on ja joukoista löyty niin turisteja kuin paikallisiakin. Sisäänheittäjät olivat hieman raskaita ja aina ei kannata uskoa kaikkea mitä he lupaavat. Koitimme jonottaa ensin yhteen baariin, mutta pitkän odotusajan jälkeen päätimme mennä kokeilemaan jotain muuta. Päädyimme vähän pienempään yökerhoon jossa oli todella tiivis tunnelma, mutta hauskaa oli! Koko reissu meni hyvin ja Malagasta suuntasimme taas kotiin, Suomeen. Fiilikset olivat haikeat ja Suomeen palaaminen tuntui taas vaikealta, mainitsemattakaan sitä kylmyyttä! Onneksi oli mukana lämmintä vaatetta, kun ehtisin näiden reissujen välissä käymään Suomessa. Kaverini taas, joka oli lähtenyt viime kesänä espanjaan sai tutista liian kevyissä vaatteissa kun astuimme ulos Helsinki-Vantaan lentokentältä.