Kaunis Vasa-laiva ja mielenkiintoinen museo

Tukholman reissullani yksi odotetuimpia vierailukohteita oli Vasa-museo. Olen käynyt kyseisessä museossa kerran aikaisemmin, noin 20 vuotta sitten. Paljoa en siis ensimmäisestä käynnistä muista, mutta Vasa-laivan olemus on jäänyt mieleen.

Upea, puinen Vasa-laiva valmistui vuonna 1628, ja aikoinaan se rakennettiin Kustaa II Adolfin käskystä. Valmistuessaan 69 metriä pitkä Vasa oli yksi maailman suurimpia laivoja. Yhteensä Vasa-laivan kimpussa työskenteli nelisensataa ihmistä, joihin lukeutui puuseppiä, kuvanveistäjiä, maalareita ja muita käsityöläisiä.

Vasa-laivan neitsytmatka päättyi hyvin pian lähdön jälkeen. Elokuun 10. päivä 1628 Vasa upposi Tukholman satamaan, ja vei mennessään ainakin 30 ihmistä 150 hengen miehistöstä. Mitä luultavimmin Vasa painoi liikaa, ja laivassa oli liikaa tykkejä. Neitsytmatkalla iskenyt paha tuulenpuuska taas kallisti laivaa, jolloin vettä virtasi sisälle laivaan avoimista tykkiaukoista.

Tutkija Andres Franzen aloitti Vasan etsimisen 1950-luvun alkupuoliskolla. Etsinnät tuottivat tulosta, ja vuonna 1956 Vasa-laiva löytyi. Vasan nostoa valmisteltiin viitisen vuotta, ja 24.4.1961 Vasa nostettiin Itämeren pohjasta. Noston yhteydessä Vasa-laivasta ja sen ympäriltä löytyi noin 700 puuveistosta. Veistokset käsiteltiin säilöntäaineella ja yksitellen aseteltiin takaisin Vasaan.

Niin, se Paavo Nurmi. Vasa-laivan nostoon liittyy yksi tunnetuimmista suomalaisista teekkarijäynistä. Kyseisestä pilasta en löytänyt mainintaa Vasa-museossa, mutta sain kuulla siitä ollessani museovalvojana Wäinö Aaltosen museossa. Alkuvuoden näyttely WAM:issa keskittyy Wäinö Aaltosen töihin, ja esillä on myös Paavo Nurmen juoksijapatsas sekä pari sen pienempää versiota.

Paavo Nurmesta päästään teekkaripilaan, eli Vasa-laivan noston yhteydessä laivan kannelta löytyi pieni juoksijapatsas, mikä paljastui Paavo Nurmeksi. Nostoa edeltäneenä yönä neljä suomalaista opiskelijaa kävivät viemässä Vasan kannelle Nurmen patsaan. Jekku ei ehkä olisi onnistunut, ellei yhdellä opiskelijoista olisi ollut lehdistökorttia, minkä avulla nelikko pääsi Vasa-laivan nostopaikalle pystytetylle sotilasalueelle. Jäynään oli urheiluhistoriallinen syy, sillä ruotsalaisilla on väitetty olevan näppinsä pelissä, kun Paavo Nurmea ei päästetty kilpailemaan vuoden 1932 Los Angelesin olympialaisiin.

Jos aikaa on, suosittelen käymään läpi kaikki museon kerrokset. Ylimmältä tasanteelta saa hyvän kokonaiskuvan koko laivasta, kun taas alimmalla on mielenkiintoista tietoa Vasan kunnostuksesta ja säilyttämisestä.

Vasa-laivan säilyttäminen ei olekaan mikään yksinkertainen homma, onhan laivalla jo kunnioitettavasti ikää. Oikeanlainen ilmasto on yksi avaintekijöitä Vasan säilymisen kannalta. Ketään ei osaa sanoa, kuinka kauan Vasa vielä säilyy. On mahdotonta sanoa, puhutaanko kymmenistä vai sadoista vuosista.  

Pääsymaksu Vasa-laivaa ihmettelemään kustantaa 130SEK. Museo on auki päivittäin, mutta aukioloajat vaihtelevat sesongin mukaan. Aikaa käyntiin kannattaa varata tarpeeksi, sillä museossa on paljon nähtävää. Itse sain kulutettua museossa pari tuntia, ja olisin voinut olla vielä kauemminkin, ellen olisi ensin käynyt Skansenissa. Vasa-museo sijaitsee Djurgårdenin alueella, ja sinne pääsee helposti kävellen Tukholman keskustasta. Jos kävely ei nappaa, voi vanhan kaupungin Slussenin päädystä hypätä lautan kyytiin. Matka Slussenilta Allmänna grdän- pysäkille kestää kymmenen minuuttia.Vasa-museo

*****

Piditkö lukemastasi?  Seuraa blogia Facebookissa ja Instagramissa

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Heidi / Seikkailujen helmiä 11.4.2017 at 21:34

    Oon käyny tuolla kaksi kertaa. Tykkäsin. Oli niin hieno ja mielenkiintoinen, että voisin vieläkin mennä joskus uudestaan! :)

    • Reply Tanja 19.4.2017 at 19:32

      Voisin myös mennä uudestaan, sen verran iso museo että varmasti jäi sellaista mitä en nähnyt :)

    Leave a Reply