Yksinmatkaajan mietteitä

Yksin matkustaminen on ollut jonkin verran esillä blogeissa lähiaikoina. Mä olen reissannut aika paljon yksin, ja päätin nyt kirjoittaa aiheesta. Olen joskus ennenkin kirjoittanut yksin matkustamisesta, mistä taitaa olla kolmisen vuotta aikaa.

Alun perin musta tulin yksin matkaaja lähinnä siksi, koska mulla ei ole reissukaveria. Ensimmäisen yksin matkani tein Saksaan joulukuussa 2013, minkä jälkeen olen reissannut yksin Singaporessa, Malesiassa, Irlannissa, Sveitsissä, Liechtensteinissa, uudelleen Saksassa, ja Tallinnassa. Maaliskuussa olen menossa Tukholmaan, huhtikuussa mahdollisesti Viroon ja Latviaan.IMG_2910IMG_3759

Näin jälkikäteen ajateltuna monta hienoa paikkaa olisi jäänyt näkemättä, jos en olisi lähtenyt matkalle yksin. Varmasti olisin myöhemmin myös katunut, etten lähtenyt reissuun vain sen takia, ettei matkaseuraa ollut. Mua on ehkä vähän auttanut se, että olen tottunut lentokenttiin ja matkustamiseen muutenkin. Perheen kanssa olen matkustanut paljon, sekä Suomessa että ulkomailla, ja matkailusta on vähitellen tullut mulle elämäntapa.

Muutamat ihmiset ovat sanoneet mun olevan todella rohkea, koska matkustan yksin. Mä en koskaan ole pitänyt yksin reissaamista mitenkään erityisen rohkeana tekona, vaikka onhan se tietenkin eri asia lähteä reissuun yksin kuin jonkun kanssa. Missään vaiheessa yksin matkustaminen ei ole pelottanut eikä sen suuremmin jännittänyt. Yksin reissaaminen on aina tuntunut mulle jotenkin todella hyvältä ja normaalilta, ja nautin aidosti yksin matkustamisesta ja sen tuomasta vapaudesta. Yksin matkustaminen on tuntunut mulle tosi luonnolliselta heti alusta asti. Tykkään siitä, että saan suunnitella yksin mitä haluan matkalla tehdä ja nähdä, ja tehdä mitä haluan, milloin haluan.IMG_8182IMG_8802IMG_8957

Mua on yksin matkustamisessa eniten jännittänyt eksyminen, mikä ehkä kuulostaa vähän hassulta. En ole koskaan ollut mikään mestari karttojen lukemisessa, tosin taidot ovat pikku hiljaa kehittyneet yksin tehtyjen matkojen myötä. Kerran poistuin kotoa –blogista luin sovelluksesta nimeltä maps.me, mikä lähtee heti Tukholman reissulla testaukseen. Sovelluksen saa ladattua Androidille sekä iPhonelle, ja ennen matkalle lähtöä pitää muistaa ladata kartat valmiiksi, tämän jälkeen kartta näkyy myös offline-tilassa.

Mä viihdyn hyvin yksin, eikä mun ole pakko päivän aikana puhua sen enempää kenenkään kanssa. Vaikka yksin matkalle lähteekin, ei se tarkoita että koko reissun ajan on yksin. Hostelleissa erityisesti on helppo tutustua muihin, oli se sitten vain juttelua dormissa taikka olohuoneessa, tai päivän viettämistä jonkun kanssa.IMG_0088 IMG_95706

Yksin reissatessa on ollut hienoa nähdä, että yksinkin pärjää ulkomailla, vieraassa ympäristössä.  Ennen matkoille lähtöä olen tehnyt aika paljon selvittelyjä etukäteen, ja varannut hostellin etukäteen läheltä keskustaa ja hyviä kulkuyhteyksiä. Mielelläni maksan vähän enemmän sellaisesta hostellista, mikä sijaitsee hyvällä paikalla. Aika paljon aikaa on kulunut selvittelyyn miten päästä helpoiten paikasta toiseen, oli se sitten kävellen tai julkisia käyttäen. Erityisesti Malesian osalta luin jonkin verran yksin matkustavien naisten kokemuksia maasta, enkä loppujen lopuksi kohdannut minkäänlaisia vaikeuksia Malesiassa. Kaikki etukäteen tehty selvitystyö kuitenkin helpottaa matkalle lähtöä, sillä ennen lähtöä on sellainen olo, että pärjää.

Jos yksin matkustaminen yhtään houkuttelee, kannattaa antaa sille mahdollisuus. Yksin matkustamisen voi aloittaa ihan Suomessakin, viettämällä päivän tai pari vaikka kaupunkilomalla. Jos yksin reissaaminen ei ahdista ja tuntuu ihan kivalta, voi seuraavaksi suunnata kaupunkilomalle ulkomaille. Haluan rohkaista kaikkia yksin matkustamista pohtivia lähtemään matkalle. Kannattaa rohkeasti ottaa se ensimmäinen askel ja oikeasti kokeilla yksin matkustamista, ja katsoa miltä itsestä tuntuu matkan jälkeen.2n

Mitä te muut tykkäätte yksin matkustamisesta? Oletko joskus matkustanut joskus yksin tai haluaisitko joskus lähteä reissuun yksin?

*****

Piditkö lukemastasi?  Seuraa blogia Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja Blogipolussa

Previous Post Next Post

18 Comments

  • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 7.2.2017 at 17:17

    Kiva postaus, näitä solomatkustamiseen liittyviä juttuja on pompsahdellut mun silmään usempaan otteeseen. Joka kerta pieni pala musta on vähän kateellinen ihmisille, joiden luonne sopii yksinmatkailuun. Mulla ei niinkään rohkeudesta tai pärjäämisestä oo kiinni – en vai osaa jotenkin nähdä sitä, että mulla olisi kiva matka pelkästään itseni kanssa. En oikein koskaan osaa selittää tätä. Bangkokissa ja Balilla oon ollut yksin noin viikon ja en kyllä mistään kulmasta osannut nauttia olostani. Hienoa kuitenkin, että sie osaat! :) Ehkä jonain päivänä vielä annan mahdollisuuden yksin matkustamiseen.

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:31

      Kiitos! :) Mun mielestä sekin on hyvä ”tiedostaa”, ettei yksin matkustaminen sovi itselle. Mä tykkään olla myös ihmisten parissa, mutta yksinään oleminen sopii mulle myös todella hyvin. Aina välillä oon todella iloinen siitä, että tykkään olla yksin, muuten yksin reissaaminen voisi olla aika vaikeaa. Kannattaa antaa vielä mahdollisuus yksin matkustamiselle jos se yhtään houkuttelee! :)

  • Reply Virpi /Täynnä tie on tarinoita 7.2.2017 at 20:49

    Aina kun näistä yksinmatkustamisista puhutaan ja kirjoitetaan, huomaan että jään miettimään yhtä asiaa. Olenko minä yksinmatkustaja, kun olen matkustanut kahden alaikäisen lapsen kanssa paljon ”yksin” eli siis ainoana aikuisena, ainoana joka on vastuussa että homma pelaa jne. :) En oikein tunne olevani tässä tapauksessa yksinmatkustaja, siitä puuttuu se tietty vapaus tehdä asioita, koska esim. ensimmäisillä matkoilla lasten nukkumaanmenoajat rajoitti jne. Sitten taas toisaalta tunnen olevani näissäkin tapauksissa yksinmatkustaja, koska periaatteessa olen yksin hoitanut kaiken.
    Noh, niin tai näin pidän yksinmatkustamisesta ja varmasti sitä tulevina vuosina tulee tehtyä enempikin, koska nyt nuo lapsukaiset ovat kasvaneet omiin menoihinsa, on opinnot ym. asiat.
    Hyvä rohkaiseva teksti muutenkin!

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:39

      Kiitos! :)
      Hmmm.. tuo onkin hyvä kysymys! Ihan totta, että tavallaan voisit olla yksin matkustaja, sillä olet hoitanut kaikki matkajärjestelyt itse. Mutta kiva kuulla että yksin matkustaminen on sun mieleen :)

  • Reply Teea | Curious Feet 7.2.2017 at 21:53

    On aina mukavaa lukea muiden mietteitä yksin matkailusta, jota olen pitkään itsekin harrastanut (vaikka nykyään harvemmin). Vaikuttaa, että sulle yksin reissaaminen sopii todella hyvin. Tai jos reissuun seurassa lähtisitkin, niin saisit ehkä eniten irti jos mukana olisi yhtä itsenäinen tyyppi, jonka kanssa tietkin vois erota väliaikaisesti :).

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:41

      Joskus olen sitä miettinyt, että osaisiko sitä lähteä reissuun jonkun kanssa. Mitä todennäköisimmin matkaseurauksi sopisi parhaiten joku yhtä itsenäinen, sellainen ketä tykkää mennä myös yksin. Voihan sitä vallan mainiosti viettää aikaa erillään matkallakin :)

  • Reply Anne 8.2.2017 at 04:09

    Kiva postaus! Olen myös matkustanut yksin sekä kaupungeissa, että aikoinaan rantalomilla. Koska olen arkisin paljon tekemisissä ihmisten kanssa, kaipaan välillä omaa aikaa. Olin muutama vuosi sitten matkatoimiston järjestämällä kiertomatkalla ”yksin” ja tapasin siellä nykyisen matkakumppanin, joka hänkin oli lähtenyt matkaan yksin. Nykyään teemme yhdessä matkoja, mutta matkustan edelleen myös yksin.
    Aamuvirkkuna olen liikkeellä jo varsin aikaisin, joka ei varmaan ihan kaikille ole mieleen, jos jakaa huoneen. Yksin matkustaessa voi huoletta laittaa kahvin porisemaan ilman, että herättää muita.
    Juttuseuraa on tarvittaessa löytynyt ihan yksinkin matkustaessa. Lähden maaliskuussa Lontooseen 9 päivän matkalle, josta alkumatka menee yksin ja loppumatkasta saan matkakaverin.
    Sinkkumatkailu ja yhdessä matkailu molemmat hyviä! Mukavia matkoja!

    • Reply Tanja 13.2.2017 at 23:05

      Kiitos! :)
      Mä tykkään myös lähteä aamuisin aika aikaisin liikkeelle. Mun on helppo herätä aikaisinkin aamulla, ja mun mielestä lomalla on kiva lähteä liikkeelle ajoissa, jotta ehtii tekemään mahdollisimman paljon. Juttuseuraa todellakin löytyy, jos vaan itse haluaa :)
      Mukavia matkoja myös sulle!

  • Reply Kati / Lähinnä Kauempana 10.2.2017 at 22:21

    Olipa kiva lukea kirjoituksesi! Sinulle on selvästi luontevaa matkailla yksin ja se on kyllä upea juttu! Varsinkin mietin tuota, että olet tottunut matkaaja jo ennestään. Toivottavasti itse annan lapsille sellaisen matkailuvarmuuden, että voivat aikanaan lähteä myös yksin matkaan. Mikäli haluavat.

    Omalta kohdaltani taas… aiemmin jos reissukaveri on puuttunut, mä en ole tullut edes ajatelleeksi, että lähtisin yksin! Tykkään kyllä ihan kaikista eniten matkustaa seurassa, mutta luulenpa, että tähän elämäntilanteeseen tarvitsen ainakin yhden soolomatkan. Sille pääsen perheteknisistä syistä vasta toukokuussa, mutta Kööpenhamina: tulossa olen! Odotan niin kovasti, että saan olla ihan yksin ja suunnitella kaiken yksin ja ehkä vähän eksyäkin… yksin!

    Tässä mietteitäni, jos haluat lukaista: Ensimmäistä kertaa yksin ulkomaille?

    • Reply Tanja 13.2.2017 at 23:17

      Kiitos! :) Pitääkin käydä lukaisemassa sun juttu.
      Toivottavasti sun reissu Kööpenhaminaan menee hyvin! :) Jään mielenkiinnolla odottelemaan postauksia, eikä vähempää siksi, että Köpis kiinnostaisi kovin.

  • Reply Tarja 11.2.2017 at 09:02

    Huomenta
    Lomailin tammikuussa yksin Kuubassa. Mulle yksinmatkailu sopii. Voit lukea matkastani blogistani Rantapallo.fi/Tatjaana.

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:26

      Pitää käydä kurkkaamassa :)

  • Reply Veera 11.2.2017 at 18:06

    Mä olen kyllä tehnyt yksin joitakin lyhyitä reissuja ja nekin lähinnä tuttuihin kohteisiin lähialueilla, mutta en ole kovin innokas lähtemään kauas, kun olen hyvä eksymään enkä muutenkaan luota kunnolla vieläkään pärjäämiseeni.

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:42

      Eksyminen jännitti mua alussa paljon, mutten jännitä sitä enää niin paljoa. Ehkä matkoilta on kertynyt jonkinlaista varmuutta siihen että pärjää. Tai sitten sitä eksymistä ei vaan stressaa enää samalla tavalla.

  • Reply ananas2go 12.2.2017 at 01:42

    Täällä toinen soolosielu. Linkkasin juttusi omaani:

    https://www.rantapallo.fi/ananas2go/2017/02/12/soolosielu/

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:31

      Pitääkin käydä lukemassa sun juttu! :)

  • Reply Hanneli/ duunireissaaja 12.2.2017 at 11:17

    Terveiset täältä ekalta soolomatkalta Irlannista. Ja kiitos blogisi vinkeistä tänne Dubliniin. Minäkään en jännittänyt varsinaista matkaa, kun olen ikuisuuden huolehtinut niin vapaa-ajan kuin duunireissujenkin järjestelyt, vaan sitä miten saan aikaiseksi asioita reissun päällä. Ajatus hotelliin jämähtämisestä pelotti eniten, mutta siitä ei näiden parin ekan päivän kokemuksella ole ollut pelkoa. Ei tainnut jäädä viimeiseksi kerraksi.

    • Reply Tanja 12.2.2017 at 22:54

      Oi ihanaa, Irlanti! Ei yhtään huono paikka ensimmäiselle sooloreissulle ;) Dublin on onneksi helppo ottaa haltuun (ainakin mun mielestä) ja irlantilaiset on ystävällistä porukkaa.

    Leave a Reply