Suomen suurin matkablogiyhteisö

Paluu vaihtokaupunkiini Dundalkiin

Blogia lukeneet varmasti tietävät, että olin Irlannissa vaihto-opiskelijana syksyn 2014. Tiesin jo ammattikorkeakoulun opintojen alussa, että haluan vaihtoon johonkin päin maailmaa. Irlanti oli ollut haavelistallani jo kauan, joten se oli aika selkeä ykkösvaihtoehto. SAMK:ista Irlannin osalta löytyi vain yksi mahdollinen vaihtokoulu, Dundalk Institute of Technology.

Muutin Dundalkiin syyskuun ensimmäisten päivien aikana, ja parin viikon jälkeen kaupunki alkoi tuntua kodilta. Olo ei enää ollut kuin eksyneellä turistilla, vaan Dundalkin syke, kadut ja kaupat alkoivat käydä tutuiksi.

Ennen hakupapereiden lähettämistä vähän vierastin ajatusta opiskelusta jossain pikkukaupungissa. Olisiko siellä mitään tekemistä ja kuinka helppoa Dundalkista olisi matkustaa muualle Irlantiin? Bussit onneksi kulkivat usein ja nopeasti Dubliniin, ja Belfastiinkin pääsi junalla muutamassa tunnissa.IMG_7588 IMG_7629 IMG_7632 IMG_7633 IMG_1740

Loppujen lopuksi olin hyvin tyytyväinen, että Irlannin osalta oli mahdollista hakea vain Dundalkiin, eikä esimerkiksi Dubliniin. Ei niin että Dublinissa olisi jotain vikaa, mutta tuskin olisin koskaan päätynyt käymään Dundalkissa jos olisin ollut vaihdossa Dublinissa.

Dundalk on omalla tavallaan aika söpö kaupunki. Paikkaa ei ole koolla pilattu, muttei aika siellä silti käynyt pitkäksi vaikkei mitään varsinaisia nähtävyyksiä ollut. Tunnelma Dundalkissa on rennon rauhallista, kellään ei tuntunut olevan sen suurempi kiire mihinkään, ihan kuin Irlannissa muutenkin. Tien yli juostiin silloin kun autoja ei tullut, valoista välittämättä. Itsekin huomasin tekeväni samaa muutaman viikon jälkeen, en tosin ihan yhtä rohkeasti kuin paikalliset.IMG_1751IMG_1755 IMG_1763 IMG_1767 IMG_2810 IMG_2820

Palasin Dundalkiin päiväksi kesäkuussa 2016. Olin koko kesäkuisen Irlannin reissun ajan odottanut ja vähän jännittänyt paluuta Dundalkiin. Oli ihanaa nähdä tuttuja, rakkaita paikkoja pitkästä aikaa, sekä käydä yhdessä suosikkikahvilassani. Skonssit siellä ovat vaan niin ihania! Koulun näkeminen herätti paljon muistoja, enkä vieläkään voi olla hymyilemättä ajatellessani koulun pihalla nököttävää tuulivoimalaa. Tuulivoimala oli yksi suosikkiasioitani koulussa, niin hassulta kuin sekin kuulostaa.

Kesäkuinen käynti Dundalkissa ei sinänsä tuntunut oudolta, olin lähinnä tyytyväinen saadessani vihdoin näyttää perheelleni millaisessa paikasa asuin ja opiskelin. En osannut ajatella itseäni turistina, olinhan asunut Dundalkissa nelisen kuukautta. Tunsin kadut ja paikat hyvin, enkä tarvinnut karttaa suunnistamiseen.

Olen varma, että tulen palaamaa Dundalkiin vielä monen monta kertaa. Dundalkista on minulle kuin toinen kotikaupunki, ja Irlanti kuin toinen kotimaa.IMG_1724IMG_3387 IMG_3389

*****

Piditkö lukemastasi?  Seuraa blogia Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja Blogipolussa

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY 19.10.2016 at 19:02

    Hauskaa, että mainitsit kadun yli menemisen punaisia päin, samasta aiheesta kirjoitettiin viime kuun Mondossakin, siinä Dubliniin liittyen. Irkut ilmeisesti harrastavat sitä ihan urakalla. :D Söpön näköinen tuo Dundalk.

    • Reply Tanja 20.10.2016 at 18:17

      Mä luin saman jutun Mondosta :D Irkut harrastaa kadun yli juoksemista ihan uskomattoman paljon, sitä ei itsekään enää ihmetellyt parin viikon jälkeen.

  • Reply k 20.10.2016 at 16:30

    Kadun yli loikkiminen on yleistä Britanniassiakin. Skotlannissa oli paikkoja, joissa vain autoille oli valot. Ilmeisesti jalankulkijat eivät niitä tarvinneet, kun loikkivat muutenkin päin punaisia menemään??

    • Reply Tanja 20.10.2016 at 18:30

      Irlannissa ainakin suurimmissa ja vilkkaimissa paikoissa oli valot myös jalankulijoille. Aika varmasti löytyy myös sellaisia, missä on valot vain autoilijoille.

    Leave a Reply