Suomen suurin matkablogiyhteisö

Tutkimassa Copánin maya-raunioita arkeologin kanssa

Teimme El Salvadorista päiväretken Hondurasin länsirajalla sijaitseville Copánin maya-raunioille. Yksityisen päiväretken meille järjesti Salvadorean Tours, jota voin suositella lämpimästi.

Yhteydenpito yrityksen kanssa sujui mallikkaasti, minkä lisäksi myös kuski ansaitsi kiitokset. Auto oli uusi, ja kuski ajoi turvallisesti koko matkan. Hän myös auttoi meitä El Salvadorin, Guatemalan ja Hondurasin rajamuodollisuuksissa. Kuljettaja puhui pelkästään espanjaa, mutta se oli minulle vain hyvä kielen oppitunti, kun jutustelimme koko matkan espanjaksi niitä näitä.

Kahden hengen reissu maksoi 338 USD eli noin 320 euroa ja siihen kuului nouto majapaikasta, pääsymaksut raunioille ja ammattitaitoinen opas, joka kuljetti meitä Copánissa yli kolme tuntia. Minulla on hyvin monenlaisia kokemuksia Mesoamerikan intiaaniraunioiden oppaista, eivätkä kaikki niistä ole edes mainitsemisen arvoisia.

Tällä kertaa meille sattui kuitenkin tuuri, sillä opas oli paras, johon olen koskaan törmännyt. Maya-taustainen Virgilio oli nimittäin ensimmäisiä arkeologeja, jotka pääsivät kaivamaan Copánin raunioita 1980-luvulla. 80-luvulla Copánista tuli myös UNESCOn maailmanperintökohde.

Opas teki uransa alussa merkittäviä löytöjä alueelta ja osasi kaiken lisäksi tulkita maya-kirjoitusta, sillä hän oli oppinut taidon lapsena omilta isovanhemmiltaan. Mies on työskennellyt koko ikänsä Copánissa, joten hänestä loisti sydämenpalo asiaa kohtaan. Saimme niin paljon arvokasta tietoa, ettei kaikki varmasti ehtinyt edes rekisteröityä mieleen.

Opas oli ollut myös organisoimassa luonnossa uhanalaiseksi muuttuneen puna-aran, suuren papukaijalinnun pelastamista, minkä seurauksena niitä elelee tänäkin päivänä Copánissa. En valitettavasti saanut linnuista kovin hyviä kuvia, koska tein koko Keski-Amerikan reissun pelkällä puhelimen kameralla.

Miehen kaikesta käytöksestä ja puheista ilmeni syvä rakkaus luontoa kohtaan ja mayojen kulttuurihistorian vaalimiseen. Olin aivan myyty jo ennen kuin olimme päässeet arkeologisen alueen porteista sisään.

Alueena Copán on yhtä viihtyisä kuin Guatemalan Tikal, sillä se sijaitsee viidakon keskellä. Paikasta tulee ihan mieleen joku Indiana Jones, ja siellä oikeasti tuntui kuin olisi ollut itse etsimässä jotain koskematonta kadonnutta valtakuntaa. Rauniot olivat käytännössä tyhjänä, ja törmäsimme päivän aikana ehkä noin 15 muuhun turistiin.

Kiipesimme eri rakennelmille ja kiersimme lähes koko pääalueen läpi. Maanalaisissa tunneleissa emme käyneet, emmekä alueesta erillään olevassa Las Sepulturas -osassa. Näimme kuitenkin maan alle johtavia hautakammioita.

Copánin historia ulottuu kauas, sillä viitteitä ensimmäisistä asukkaista on jo 1500-luvulta eaa. Itse kaupungin kukoistuskausi ajoittuu kuitenkin mayojen klassiselle kaudelle 400-800-luvulle. Copánin arvellaan olleen kuninkaallisten asuinpaikka ja seremoniallinen keskus, kun taas tavalliset ihmiset asuivat ympäröivällä seudulla.

Kaupungin vieressä kulki aiemmin joki, mutta sen sijaintia on jouduttu sittemmin muuttamaan, koska joen tulviminen teki tuhojaan osalle rakennuksista. Osa alueen rakennelmista on myös edelleen kaivamatta, mikä tekee ympäristöstä mielenkiintoisen. Pyramidimaisten kasojen päällä kasvaa suuria kapokkipuita, jotka olivat mayoille pyhiä. Oppaan mielestä alue saisikin jäädä tuollaiseksi, sillä kaivaukset aiheuttaisivat harmia luonnolle.

Merkittävä piirre Copánissa on rakennusten ja steelojen eli kivipaasien koristeellisuus, millaista ei ole juurikaan nähtävillä muissa maya-keskuksissa tällaisessa mittakaavassa. Alueen tunnetuimpia rakennelmia ovat akropolis, erilaiset temppelit, monumenttien aukio, josta löytyy useita suuria kivipaaseja sekä Mesoamerikan intiaaneille tyypillinen pallokenttä.

Kiinnostavin kohde on ehkä hieroglyfien portaikko, joka on pisin koko Amerikasta löytyneistä hieroglyfi-kirjoituksista. Kun aluetta alettiin tutkia aikanaan, eivät ulkomaalaiset arkeologit olleet ymmärtäneet maya-kirjoitusta, joten he olivat rekonstruktion aikana sijoittaneet osan kiviportaista miten sattuu. Vasta myöhemmin selvisi, että portaikko olikin mayojen historiankirjoitus.

Opas luki meille osan portaikon teksteistä ja piirsi hiekkaan erilaisia symboleja opettaessaan meillekin hieroglyfejä. Portaikossa on yli 2000 merkkiä, ja ne kertovat pääasiassa mayojen hallitsijoista.

Alueella olisi ollut tutkittavaa koko päiväksi, ja haluaisinkin vielä joskus palata Copániin, mutta ehkä kierrellä omaan tahtiin nyt kun alue on tuttu. En kuitenkaan ole varma, miten omatoimiretket alueelle järjestyvät. Ainakin San Pedro Sulasta menee busseja, mutta kaupunki on sen verran väkivaltainen, että en itse ainakaan haluaisi siellä viettää aikaa. Voi olla, että Hondurasin kiertäminen jääkin omalta osaltani pelkästään tähän Copánin visiittiin – hyvä siis, että reissu oli kaikin puolin onnistunut!

Mikäli olet El Salvadorissa, Guatemalassa tai Hondurasissa, suosittelen käymään Copánissa edes yleissivistyksen vuoksi. Copánia on kutsuttu Maya-valtakunnan Pariisiksi, eikä suotta. Alue on oikeasti kaunis, ja koristeelliset steelat ansaitsevat tulla nähdyiksi.

Copán lienee myös yksi harvoista tunnetuista rauniokohteista, joissa pääsee vielä toistaiseksi kiipeilemään. Ainakin suurin osa Meksikon kohteista on nykyään kieltänyt pyramideille kapuamisen turvallisuussyistä sekä rakennelmien suojelemiseksi. Matkalla missä milloinkin -bloggaajat raportoivat hiljattain, että Ek Balamissa kiipeäminen on vielä mahdollista, mutta esimerkiksi Chichén itzáa, Cobaa, Teotihuacánia ja Tulumia on tyydyttävä ihailemaan maanpinnalta. Tikalissa pyramidien viereen/päälle on rakennettu uudet portaat.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 6 toukokuun, 2022 at 20:40

    Copanin rauniot kiinnostaisivat kovasti. Puna-arat ovat yksi seikoista, miksi erityisesti siellä haluaisin käydä. Hondurasissa itseäni kiinnostaisi lisäksi muutamat snorklaus-/sukelluskohteet, kuten Roatán ja Útila. Muutoin Honduras ei ehkä kuulu niihin Keski-Amerikan itseäni eniten kiinnostaviin valtioihin.

  • Reply Anne | Elämää Nomadina torstai, 12 toukokuun, 2022 at 11:36

    Me myös tykättiin Copánin raunioilla kiertelystä, todella mielenkiintoinen ja koristeellinen kohde, ja lukuisat puna-arat tietysti lisäsivät tunnelmaa. Ruokintapaikalla pääsi seuraamaan niiden touhua todella läheltä, komeita lintuja! Omatoimireissaaminen Copániin onnistuu varsin kätevästi myös, me mentiin San Pedro Sulan kautta, tosin itse kaupungissa käymättä, kun vaihdettiin vain bussia jättimäisellä asemalla. Viivyttiin pari päivää Copan Ruinasin kylässä ihan lähellä raunioita, ja jatkettiin sitten minibussilla Guatemalan rajalle, ja sieltä edelleen busseilla Chiquimulan ja Guatemala Cityn kautta Antiguaan. Tämä oli hidas ja halpa vaihtoehto, mutta Antiguaan olisi päässyt myös suorilla shuttleilla. Todella monet käyvätkin Copánin raunioilla nimenomaan Antiguasta käsin.

  • Reply Pirkko / Meriharakka torstai, 12 toukokuun, 2022 at 13:14

    Copán oli hieno kohde, jota mekin kiertelimme oppaan (ja pienen ryhmän kanssa).
    Söimme myös lounaan Copanin kaupungissa ja kiertelimme sitäkin hetken aikaa ja yövyimme läheisellä vuorella (tai ainakin mäellä) sijaitsevalla haciendalla.
    Ehkä haluat vielä palata Copaniin vilkaisemalla tämän jutun: https://meriharakka.net/2019/12/28/honduras-copan/

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa