Suomen suurin matkablogiyhteisö

Matkavuosi 2021 ja hieman tulevasta

Niin se vaan tuli tämäkin matkavuosi täyteen. Hetken kaikki näytti jo paremmalta, ja päästiin matkustelemaan melko vapaasti k-todistusten turvin. Nyt tilanne alkaa vaikuttaa taas samalta kuin kaksi vuotta sitten. Onneksi pääsin kuitenkin edes parille matkalle tänäkin vuonna. Niistä summattuna kooste tähän.

Alkuvuosi

Keväällä opiskelin tiiviisti, joten aikaa jäi vain pariin pikaiseen lähilomaan. Maaliskuussa kävin tutustumassa vihreään hotelliketjuun, Greenstar Hotelsiin Jyväskylässä.

Huhtikuun lopussa taas oli aika katsastaa Suomen Hostellijärjestön vuoden 2021 parhaaksi hostelliksi valittu Time Hostel & Apartments niin ikään Jyväskylässä. Tykästyin hostelliin todella paljon, ja se menikin Suomen hostellisuosikkieni kärkikastiin.

Time toimii vastuullisesti ja ympäristöä kunnioittaen, ja heidän majapaikoissaan on uniikki ja tunnelmallinen sisustus. Pari yötä Timen privaattihuoneessa toi kaivatun loman ennen toukokuun alussa alkanutta kesätyötä.

Kesä

Kesä meni pääosin raskaissa ulkotöissä. Jaksamista verotti tappohelteiden lisäksi kilpirauhasongelmat, kun vajaatoiminta muuttui liikatoiminnaksi ja jouduin päivystykseen rytmihäiriöiden takia. Olin töissä syyskuun puoleenväliin saakka, mutta ehdin onneksi reissata pienimuotoisesti sekä kotimaassa että etelänaapurissa.

Kävimme mm. mieheni kanssa Keski-Suomen huonosti tunnetussa luontokohteessa, Hitonhaudassa. Paikka olisi voinut olla ihan kiva eri vuodenaikaan, sillä tuolloin sankka havumetsä oli täynnä hyttysiä. Talsin kuitenkin mutaisia ja ryvettyneitä polkuja eteenpäin, mutta lopulta oli pakko luovuttaa ja kääntyä takaisin autolle.

Juhannusaattoa lähdin viettämään ex-tempore Tallinnaan. Mies ei halunnut lähteä mukaan, joten bookkasin itselleni lauttamatkan ja yövyin pari yötä viihtyisässä ja modernissa Citybox-hotellissa aivan sataman tuntumassa. Tämä oli kahdeksas reissuni Tallinnaan, mutta vasta nyt tajusin lähteä kiertelemään keskustan ulkopuolelle. Reissu oli tosi kiva ja tykästyin Tallinnaan ihan uusin silmin.

Heinäkuussa kävimme veljeni kanssa vielä patikoimassa Linnansaaren kansallispuistossa Saimaalla. Otimme venekyydin Oravista ja kiersimme koko Linnansaaren luontopolun. Reitti oli yllättävän haastava, mutta sen arvoinen. Maisemat olivat kauniit ja porukkaa minimaalisesti verrattuna vaikka toissakesän Kolin reissuun. Heitin samalla talviturkin Saimaaseen – taipuuhan tämä nyt näin, vaikka ThaiMAA taipuukin eri lailla 😀

Aloitin heinäkuussa myös kuntosaliharrastuksen monen vuoden tauon jälkeen. Tajusin viime syksynä Madeiralla, miten huonoon kuntoon olin päässyt etäopiskelujen aikana. Nyt pyrin käymään salilla 2-4 kertaa viikossa ja tekemään välillä myös kotitreeniä. Kokeilin myös joogaa, mutta ei se sitten ollutkaan minun juttu.

Loppuvuosi

Syksyllä olimme mieheni kanssa taas ajelemassa ympäriinsä, kun saimme päähämme etsiä jonkin uuden nuotiopaikan. Löysimmekin erinomaisen grillikatoksen kivan joenpoukaman rannasta Haukivuorelta.

Ulkomaan matkasuunnitelmiin tuli muutoksia, kun veljeni kanssa suunniteltu Kyproksen reissu vaihtuikin monen mutkan kautta Balkanin road trippiin. Näin jälkeenpäin ei voi olla kuin tyytyväinen. Saimme kuusi maata yhden sijaan, ja Balkanin maisemat menivät ehdottomasti Euroopan hienoimpiin. Olimme reissussa kaksi viikkoa, ja ajoa tuli yhteensä lähes 2000 km.

Suosikkikohteikseni nousivat Skopje, Kosovon Prizren, Bosnian Serbitasavallan Trebinje sekä Albanian pääkaupunki Tirana. Myös Montenegron luontokohteet olivat ikimuistoisia. Mieleen jäivät erityisesti turkoosit vedet Durmitorin kansallispuistossa, patikointi Crno jezeron jäätikköjärvellä sekä Euroopan pisin zipline Tara-kanjonin yli.

Viikko Balkanilta kotiutumisen jälkeen pääsin vihdoin kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen Meksikoon kolmeksi viikoksi. Osallistuin erääseen seminaariin, jossa tapasin Bolivian entisen presidentin Evo Moralesin ja Hondurasin entisen presidentin Manuel Zelayan. He tekivät aikakaudellaan merkittäviä sosiaalisia uudistuksia ja parannuksia maidensa elinoloihin.

Seminaarin jälkeen lähdin omille teilleni. Seurasin Mexico Cityssä Día de Muertosin eli kuolleidenpäivän valmisteluja. Sairastuin noin viikko ennen juhlaa, ja makasin kolme päivää kuumeessa. Kävin lopulta lääkärissä, mistä sain antibioottikuurin. Tein myös kotitestin, ja se ainakin näytti negaa. Tiedä sitten.

Tervehdyttyäni osallistuin kaksipäiväiseen kuolleidenpäivän juhlaan mm. hautausmaalla, Zócalolla ja Chapultepecin puistossa. Se oli ihan huippu kokemus, vaikka ihmisiä olikin käsittämättömän paljon liikenteessä. Metro ei mm. pysähtynyt ollenkaan keskustan asemille, koska laiturit ja kadut olivat niin täynnä.

Tutustuin tällä kertaa entistä laajemmin kaupunkiin ja kävin uusissa kaupunginosissa pyörimässä. Halusin katsastaa myös Mexico Cityn vaarallisimmaksi tituleeratun kaupunginosan, Tepiton eli Barrio Bravon. Motiivina oli Santa Muerten alttari näin kuolleidenpäivän tiimoilta.

Ja jos en olisi tiennyt alueen olevan huonomaineinen, ei sitä olisi katukuvasta kyllä osannut arvata. No okei, oli siellä kyllä paikoin to-del-la likaista ja epäilyttävän näköistä. Mutta ei siis mitään piripussien tyrkyttämistä tai rynnäkkökiväärien tykitystä kirkkaassa päivänpaisteessa.

Huumeita minulle tosin yritettiin myydä ihan normaaleilla markkinoilla. Seinustalla norkoileva myyjä kysyi mitä etsin, mutta sanoin etten etsi muuta kuin metron suuaukkoa. Diileri nauroi ja neuvoi, missä suunnassa metro olisi.

Tämä oli muuten ensimmäinen kerta, kun olin Meksikossa tähän aikaan vuodesta, joten kävin kolmannen kerran Teotihuacánissa. Halusin nähdä pyramidialueen vehreänä, koska yleensä keväisin siellä on vain ruskeaa heinää ja kuivuutta.

Toiseksi viimeisenä päivänä lähdin katsomaan F1-oheistapahtumaa Paseo de la Reformalle, ja näin meksikolaisen Sergio ”Checo” Pérezin revittelemässä formula-autollaan. Tapahtuma päättyi lopulta siihen, että radikaalifeministien ryhmä tunkeutui ajoradalle, ja sadat poliisit piirittivät heidät.

Meksikon reissun jälkeen jouduin viisaudenhampaiden poistoon, mikä oli sen verran vaativa operaatio, että se tehtiin nukutuksessa Mikkelin sairaalassa. Kummatkin hampaat olivat täysin luun sisällä, joten ne piti porata ulos sieltä.

Olin nukutuksen jäljiltä niin sekaisin, että luulin heräämössä olevani edelleen Meksikossa. Muistan hatarasti, että kiittelin hoitajia siitä, että he puhuvat kuitenkin suomea. Myöhemmin hoitaja sanoi, että olin puhunut heräämössä oikein englantia (kas, kun en espanjaa) 😀

Hieman tulevasta

Näillä näkymin ensi vuodelle on varattu vain yksi pidempi reissu, ja sinne olisi tarkoitus lähteä muutaman päivän päästä. Mistään matkoistahan ei luonnollisestikaan pysty enää etukäteen iloitsemaan, koska kaikessa on se mahdollisuus, että homma peruuntuu ihan lähtöhetkellä.

Jos kaikki kuitenkin menee suunnitelmien mukaan, lähdemme kolmeksi viikoksi Meksikoon. Sieltä on tarkoitus suunnata ehkä Costa Ricaan ja sieltä El Salvadoriin. Sieltä lento sitten takaisin vielä viikoksi Meksikoon.

Alunperin Meksikosta piti lentää Kolumbiaan ja Ecuadoriin, mutta Etelä-Amerikan tilanne on hyvin epävarma, ja lentoyhtiö on myös muuttanut lentoja siihen malliin, ettei oikein huvita ottaa riskiä ja jäädä jumiin johonkin Panaman kentälle.

Olen käynyt Costa Ricassa aiemminkin, mutta sinne jäi vielä paljon luontokohteita, joissa haluaisin käydä, joten lähtisin sinne kyllä ihan mielelläni uudelleen.

El Salvadorin olen skipannut aiemmin, koska sen turvallisuutilanne oli jengitappelujen vuoksi todella huono aina vuoteen 2019 asti. Sen jälkeen tilanne on parantunut merkittävästi, eikä turisteihin kohdistu siellä mitään taskuvarkauksia suurempia uhkia. Tilanne on hyvin samanlainen kuin Meksikossa, mitä ihmiset myös aina kauhistelevat ihan suotta.

Tolkutan edelleen sitä faktaa, että kunhan et sekaannu huumeisiin tai mihinkään jengien bisneksiin, niin 99 % todennäköisyydellä sinulle ei tapahdu mitään noissa vaarallisiksi luokitelluissa maissa. Juttelin viimeksi Guatemalassa entisen jengiläisen kanssa ja hän sanoi täysin samaa. Turistit eivät ole minkään jengin kohde.

Poliisien silmissä kannattaa käyttäytyä myös normaalisti ja olla herättämättä negatiivista huomiota, koska se on totta, että monessa maassa poliisi on edelleen korruptoitunut ja voi rullata turistin taskut tyhjäksi tekaistuilla syytteillä. Tämän vuoksi ei kannata kuljettaa kaikkia rahoja tai edes luottokorttia mukana. Ja tästäkin olisin huolissani ainoastaan Tulumissa, josta on tullut aikamoinen villilänsi tämän ja viime vuoden aikana. Sen vuoksi päätimme esimerkiksi olla vuokraamatta siellä autoa ollenkaan.

Eli omalla käytöksella voi vaikuttaa asiaan. Latinalainen Amerikka ei ole se paikka, missä kävelet yksin kännissä klo 2 yöllä jollain syrjäisellä kujalla. Noissa maissa et myöskään kanniskele kaulassa parin tonnin Canonia tai leyhyttele setelinippua ilmassa automaatilta tullessa. Ihan perus maalaisjärkeä.

Kirjoitan jälleen kerran tästä, koska tiedän, että omassa lähipiirissäkin on ihmisiä, jotka kauhistelevat näitä reissuja. Heillä ei kuitenkaan ole minkäänlaista kosketuspintaa aiheeseen, vaan mielikuva on luotu pelkästään uutisten värittämien kauhukuvien perusteella. Todellisuus on monesti aivan jotain muuta.

Ja koska en ole yksin matkassa, että olisin vastuussa vain itsestäni, otamme El Salvadorissakin varman päälle ja majoitumme hyvällä alueella sijaitsevassa vastuullisen matkailun hotellissa. Päiväretket teemme paikallisen retkifirman kanssa, emmekä ajele omin päin chicken busseilla.

En asettaisi matkakumppaneita vaaraan, vaikka sooloreissuillani otankin suurempia riskejä. Muiden kanssa matkatessa teen myös extra-tarkkaa taustaselvitystä ja majoitun mieluummin hienostoalueilla, missä on turvallisempaa.

Millainen oli sinun reissuvuosi ja onko suunnitelmia ensi vuodelle?

Ihania reissuja ja paljon uusia kokemuksia kaikille maailmanmatkaajille!

Previous Post Next Post

11 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 31 joulukuun, 2021 at 11:22

    Oho, en tiennytkälän että El Salvador ottaa matkailijoita vastaan, jotenkin olin siinä käsityksessä, että vain Meksiko ja Costa Rica toivottavat matkailijat tervetulleiksi. Saa tosiaan nähdä miten meidän Meksikoon suuntautuvan matkan kanssa käy, että pääsemmekö parin kuukauden kuluttua lainkaan reissuun :O

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning perjantai, 31 joulukuun, 2021 at 13:34

      Kiitos kommentista 🙂 Joo, kyllä kaikki Keski-Amerikan maat on avoinna tietyin ehdoin. El Salvadoriin ja Hondurasiin pääsee tällä hetkellä ilman mitään todistuksia, Guatemala vaatii 10.1. lähtien testin myös rokotetuilta ja Nicaragua vaatii myös testin ja jonkun luvan hakemisen noin viikkoa ennen matkaa. Belizen tilanne taitaa olla kaikkein tiukin, koska siellä pitää majoittua jossain Gold Standard -majoituksissa ja saa käyttää vaan ennalta sovittuja kulkuneuvoja yms. Costa Ricaan pitää ainakin muodollisesti esittää koronapassi, mutta oon kuullu vähän ristiriitaista tietoa, et katotaanko sitä vai ei.

      Onko teillä jo tarkempi suunnitelma, mihin päin Meksikoa menette?

      • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, 31 joulukuun, 2021 at 21:45

        Joo, suunnitelma on nyt olemassa. Mexico City, Baja California Sur ja sieltä sitten lento Cancuniin, josta tarkoitus lähteä auton kanssa kiertelemään Chiapasin osavaltioon asti ja sieltä takaisin Cancuniin. 3,5 viikkoa aikaa.

  • Reply Paula Kaliforniasta perjantai, 31 joulukuun, 2021 at 20:24

    Juuri tuolta minustakin tuntuu nyt. Eli matkalle pääseminen on aina yksi suuri arvoitus, ja kaikki on viimeisen asti tosi epävarmaa. Viimeiset pari vuotta on menneet sellaisissa aalloissa, että juuri kun tilanne alkaa parantua niin tulee uusi tilanne päälle. Ja nyt on taas se huono aika. Täällä Yhdysvalloissa on peruttu tuhansia lentoja kun henkilökuntaa on sairaana. Juuri seurailen yhden perheen paluuta Perusta tänne kun sielläkin on lentoja peruttu eikä ole uusia antaa tilalle. Siellä ovat nyt jumissa.

    Meille kävi muuten juuri noin Meksikossa, että kovista suunnitelmista huolimatta, emme sitten vuokranneet autoa. Luin kaikki ohjeet siitä mitä sanoa ja tehdä jos poliisi pysäyttää, niin jotenkin alkoi paikallinen kuski houkuttelemaan… ha ha. Ja vuokra-autoistakin oli pulaa ja hinnat nousseet. Tuosta Tulumin tilanteesta luinkin jostain, että liika turismi on yltänyt jo sinnekin. Meksiko on helppo maa amerikkalaisille varsinkin kun sinne ei vaadita testejä tai muuta, niin kaikki ovat suunnanneet pandemian aikana sinne. Itselle jäi vähän ristiriitaiset ajatukset Meksikosta kun halusin niin kauheasti tykätä siitä. Ja varmaan olisin tykännytkin jos oltaisiin oltu jossain turistialueen ulkopuolella. Valladolid esimerkiksi tuntui varsin kivalta kaupungilta mutta Playa del Carmenia ei kyllä tule ikävä.

    Sekin on aivan tosi, että vaarallisuus on aina suhteellista. Cancunissa kun tapahtuu yksi ammuskelu, niin se uutisoidaan täällä Yhdysvalloissa laajasti, mutta kukaan ei korvaansa lotkauta kun tuossa meidän freewaylla ammuskellaan. Sitä tapahtuu niin usein. Vaikka nyt on kyllä oikeasti vähän jännitteitä siellä Riviera Mayan alueella. Kaksi paikallisjengiä käyvät valtataistelua ja tilanne on kiristynyt. Tulumin viimeisin ammuskelu taas liittyi kadulla tapahtuvaan huumekauppaan. Siinähän kuoli matkabloggaaja meidän naapurikaupungista, niin se oli täällä iso uutinen. Mutta pakko sanoa, että nyt kyllä moni paikallinenkin sanoi, että tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Toivotaan, että se siitä rauhoittuu ja turistit ei yleensä tosiaan ole niissä mitään kohteita. Ja meistä siellä tuntui ihan turvalliselle. Paikalliset myös tuskaili tuota Tulumin muuttumista.

    Olen samaa mieltä, että maalaisjärki ja normaali käytös vie pitkälle. Ennen sanoin aina, että blend in… mutta tämmöisen äänekkään perheen kanssa kun liikkuu, niin meistä kyllä näkyy valitettavan kauas, että ei olla paikallisia.. ha ha. Hyvää matkaa teille ja hyvää uutta vuotta!

  • Reply Mari / Kodinvaihtaja sunnuntai, 2 tammikuun, 2022 at 19:32

    Balkanin roadtrippisi on niin jäänyt mieleen!!! Ensi vuodelle kaksi ulkomaanteissua ostettu, mutta en edes ajattele niitä vielä. Tänne Guadeloupelle tulin suunnitellen reissua vasta viikkoa ennen – tää vie ilon koko jutusta

  • Reply Maapalloilija sunnuntai, 2 tammikuun, 2022 at 20:09

    Tällä hetkellä ei ole muita reissusuunnitelmia kuin että sellaisia olisi tarkoitus aktiivisesti tehdä 😀 Sen verran avoin on tosiaan tilanne, niin mieluummin ehkä buukkaan lähempänä lähtöä, jos näyttää sitten suht varmalta, että pääsee.

  • Reply Aila ja Juha sunnuntai, 2 tammikuun, 2022 at 21:44

    Sinullahan on ollut tosi monipuolinen vuosi, on ollut matkoja paljon, vaikka terveytesi kanssa onkin ollut haasteita. Onneksi olet selvinnyt. Olen mielihyvin lueskellut postauksiasi, olet käynyt mielenkiintoisissa paikoissa. Erityisesti Balkanin matkaasi seurasin, koska ympäristö oli myös minulle tuttu. Tara kanjonin yli olen liitänyt minäkin ja tykännyt Trebinjestä ja Durmitorista. Nyt vasta huomasin myönteisen kommenttisi Jyväskylän Time Hostellista. Olen ollut siellä tänä vuonna kaksi kertaa, kerran kesällä ja nyt viime viikolla, kun pääsimme Jyväskylän oopperaan katsomaan Viimeisten kiusausten ennakkonäytöstä. Time Hostel on todella hieno paikka. Siisti, persoonallinen, rauhallinen ja kätevä. On parkkipaikka ja keittiö, eikä siellä edes suihkun ja vessan jakaminen tuntunut ikävältä. Hyvää alkanutta vuotta! Aila

  • Reply Anna | Muuttolintu.com maanantai, 3 tammikuun, 2022 at 00:37

    Aika mukavasti oot kuitenkin päässyt seikkailemaan maailmantilanteesta huolimatta! Itsellä on haaveissa Australiasta lähteminen, mutta en uskalla liikaa haaveilla kun tilanne on mikä on ja viime vuosi oli pettymys. Seikkailuntäyteistä ja tervettä uutta vuotta, toivotaan että reissut toteutuu!

  • Reply Pirkko / Meriharakka maanantai, 3 tammikuun, 2022 at 19:35

    Toivottavasti nyt alkava reissunne onnistuu niin byrokratian puolesta kuin muutenkin! Parisen vuotta sitten ainakin San Salvadorin keskustassa oli sen verran taajassa turistipoliiseja, että eiköhän tuokin maa ja kaupunki ole nykyisin ihan kohtuullisen turvallinen kun vähän valitsee alueen ja ajankohdan, kuten kuvasitkin jo.

  • Reply EVELIINA / REISSUKUUME lauantai, 8 tammikuun, 2022 at 01:18

    Paljon ehdit kuitenkin viime vuonna näkemään ja kokemaan, vaikkei matkailuvuosi ollutkaan odotetunlainen. Postauksiasi on ollut mielenkiintoista lukea, ja Meksikon Halloween (tai ”Halloween”) on jäänyt hyvin mieleen!

    Toivon niin paljon, että me kaikki päästäis tänä vuonna kunnolla reissaamaan!

  • Reply Tanja for Takeoff lauantai, 8 tammikuun, 2022 at 19:50

    Haha, toi Mikkelin matka oli varmaan eksoottisin. 🤣 Kyllä tässä alkaa jo iskeä aika totaalinen kypsyminen parin vuoden jälkeen. Toisaalta haluais reissuun ja toisaalta se tuntuu nyt sellaiselta säätämiseltä, ettei oikein huvita lähteä mihinkään. Just syksyllä tehtiin kans muutama reissu, mutta nyt on taas vain sellaisessa odottavassa tilassa.

  • Vastaa käyttäjälle EVELIINA / REISSUKUUME Cancel Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa