Suomen suurin matkablogiyhteisö

500 vuotta asteekkivaltakunnasta, 200 vuotta Meksikon itsenäisyyttä

Artikkelikuvassa Diego Riveran maalaama muraali Meksikon historiaan vaikuttaneista henkilöistä.

Meksikolla on pitkä, rikas ja värikäs historia. Sitä asuttivat muinaiset ihmiset jo kauan ennen nykyisin tunnettuja alkuperäisheimoja. Joidenkin viitteiden mukaan Aasiasta pohjoisen kautta saapuneet ihmiset tulivat Amerikan mantereelle jopa 40 000 vuotta sitten. Meksikossa varhaisimmat ihmisen jäänteet on löydetty Jukatanin niemimaalta Tulúmin läheltä, ja ne sijoittuvat radiohiiliajoituksen perusteella noin 13 000 vuoden taakse.

Tulúmin seutu oli asutettu jo kauan ennen mayoja.

Kirjoitettu historia siintää aina kolmen vuosituhannen taakse. Mesoamerikan alue onkin ainoa alue Amerikan mantereella, missä kirjoitustaito kehittyi jo ennen eurooppalaisten saapumista. Samoihin aikoihin syntyi Meksikon ensimmäiset korkeakulttuurit, jotka tunnetaan nykyään melko hyvin arkeologisten kaivausten, asteekki-, maya-ja misteekki-koodeksien sekä muiden historiallisten löytöjen perusteella.

Maya-hieroglyfejä.


Karkea aikajana Meksikon kulttuureista:

  • Arkaainen kausi 7000 – 2000 eaa
    Metsästäjä-keräilijät siirtyivät maanviljelijöiksi. Maissia viljeltiin ensimmäisen kerran 2700 eaa.
  • Olmeekit 1200 – 300 eaa
    Veracruz ja Tabasco. Olmeekkien kiviveistokset. Ensimmäiset kaupungit rakennettiin. San Lorenzon seremoniakeskus 1200 eaa. La Ventasta olmeekkien pääkaupunki 900 eaa.
  • Sapoteekit 500 – 900 eaa 
    Oaxaca. Monte Albánista sapoteekkien pääkaupunki 500 – 450 eaa.

Monte Albán oli sapoteekkien seremoniakeskus.

  • Meksikon laakson agrikulttuuri 500 – 200 eaa
  • La Ventan tuho ja olmeekkien katoaminen 300 – 400 eaa
  • Teotihuacánin kausi 1 – 750
    Meksikon laakso. Teotihuacánin aluetta rakennettiin ja laajennettiin. Auringon, Kuun ja Sulkakäärmeen pyramidit ilmestyivät.

Teotihuacán on yksi kiehtovimmista Mesoamerikan intiaaniraunioista.

  • Mayojen klassinen kausi 250 – 950
    Jukatan ja Etelä-Meksiko, Guatemala, Belize, Honduras. Tunnetut maya-keskukset Chichen itza, Palenque, Tikal, Copan ja Uxmal kukoistivat.

Guatemalan puolella sijaitseva Tikal oli yksi mayavaltakunnan merkittävimmistä paikoista.

  • Totonaakit 800 – 1200
    Veracruz. El Tajínin kaupunki perustettiin ehkä jo vuonna 200. Kaupunki tuhottiin 1200-luvulla.
  • Tolteekit 900 – 1150
    Hidalgo. Tolteekit ottivat vaikutteita Teotihuacánista ja levittivät Sulkakäärmejumalan palvonnan aina Jukatanin mayoille saakka.
  • Chichimeekit, tepaneekit, mexikat ja acolhuat 1100 – 1200
    Vaeltelevat heimot asuttivat ja muokkasivat Meksikon laakson aluetta.
  • Tolteekki-pääkaupunki Tulan tuho 1150
  • Asteekkien (eli mexikoiden) kukoistuskausi 1325 – 1521
    Mexico-Tenochtitlan (nykyinen Mexico City) perustettiin Texcoco-järvelle. Tenochtitlan, Texcoco ja Tlacopan yhdistyivät asteekkivaltakunnaksi 1428. Espanjalaiset valloittajat Hernán Cortésin johdolla valloittivat Tenochtitlanin 1519-1521 ja tappoivat hallitsija Moctezuma II:n. Meksikon viimeinen intiaanivaltakunta oli päättynyt.

Mexico Citystä löytyy patsas, joka esittelee Tenochtitlanin hallitsijoiden elämää. Tässä reliefissä Cortésin joukot kiduttavat heitä.


Vuosi 2021 on Meksikolle tärkeä kahdesta syystä. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun asteekkivaltakunnan pääkaupunki Tenochtitlan valloitettiin espanjalaisten toimesta. Se päätti samalla Meksikon intiaanivaltakuntien loiston asteekkien jäädessä viimeisiksi valtioiksi. Tänä vuonna, oikeastaan aika lailla päivälleen (16. syyskuuta) 200 vuotta sitten Meksiko viimein myös itsenäistyi espanjalaisten vallan alta.

Mexico Cityn historiallisessa keskustassa voi tutustua maan alta kaivettuihin Tenochtitlanin raunioihin.

Alkuperäiskansojen kohtalo

Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Harri Kettunen on tehnyt ansioituneen uran Mesoamerikan alkuperäiskansojen tutkijana. Olen seurannut hänen työtään kiinnostuneena ja kuunnellut mm. Yle Areenasta löytyviä radiohaastatteluja. Kettunen on pitänyt luentoja Helsingin yliopistolla ja Meksikon Suomen-suurlähetystössä sekä toimii puheenjohtajana Suomi-Meksiko-yhdistyksessä, johon itsekin kuulun.

Hän on tuonut luennoissaan esiin mm. sitä, kuinka paljon mesoamerikkalaisista alkuperäiskielistä on tullut lainasanoja länsimaisiin kieliin. Suurin osa sanoista koskee luontoon liittyviä elementtejä, kuten kasveja ja eläimiä. Esimerkiksi sanat avokado, suklaa, chili, kaakao, maissi, peruna ja tomaatti ovat peräisin muinaiselta Amerikan mantereelta. Luonnollista sinänsä, sillä vasta espanjalaisten valloittajien myötä nuo eksoottiset herkut päätyivät Eurooppaan ensimmäistä kertaa.

Muun muassa suklaa, kaakao, chili ja maissi ovat peräisin mesoamerikan intiaanikansoilta.

Historian tutkimuksen kautta esiin on noussut myös toisenlainen näkemys espanjalaisten saapumisesta Amerikkaan. On kiistaton tosiasia, että eurooppalaiset tappoivat alkuperäiskansoja esimerkiksi orjatyöllä ja tuomalla sairauksia, joihin intiaaniheimoilla ei ollut vastustuskykyä. Ihmisiä kuoli myös suoranaisesti taisteluissa. Espanjalaiset toivat tullessaan kristinuskon, jonka varjolla moni alkuperäisistä uskonnollisista riiteistä katosi tai pakotettiin katoamaan.

Käännytystä kuvaava muraali Chiapasin oikeustieteellisen tiedekunnan seinässä San Cristobal de las Casasissa.

Mutta toisaalta kulttuuri esimerkiksi Meksikossa ei koskaan kadonnut peruuttamattomasti. Vanhat traditiot sulautuivat yhteen uusien tuulien kanssa. Eivätkä kaikki alkuperäiskansat suinkaan vastustaneet valkoisten miesten joukkoja. Täytyy muistaa, että mm. Veracruzin alueella asuneet totonaakki-intiaanit sotivat espanjalaisten rinnalla taistelussaan asteekkivaltakuntaa vastaan.

Asteekkivaltakunnan kukistuminen oli onni monen muun kansan silmissä, sillä Meksikon laaksoa hallinneet asteekit olivat hyvin sotaisa ja väkivaltainen kansa, jonka valta ulottui kauas pääkaupungista. Kuka tietää, olisivatko kaikki kansat säilyneet elossa tähän päivään asti, jos ihmisuhreja käyttäneet asteekit olisivat saaneet rellestää loppuun asti. Mutta ei sillä, että pitäisin espanjalaisten valloitustakaan mitenkään oikeutettuna. Asioilla on kuitenkin aina vähintään kaksi puolta.

Oaxacalaisia nuoria alkuperäiskansojen perinteisessä la calenda -paraatissa.

Ja vaikka esimerkiksi olmeekit ja mexikat (asteekit) ovatkin kadonneet, ovat toiset intiaanikansat edelleen voimissaan. Maya-kulttuuri kukoistaa Guatemalan lisäksi Meksikon eteläisissä osavaltioissa. Oaxacassa taas asuu edelleen sapoteekkeja ja misteekkejä. Veracruzissa totonaakit ylläpitävät kulttuuriperintöään. Tästä huolimatta alkuperäiskansojen oikeudet eivät kuitenkaan toteudu kovin hyvin, ja niiden saralla on runsaasti kehitettävää niin Meksikossa kuin myös muualla maailmassa.

Papantlan lentävät miehet, los voladores, kuuluu totonaakkien elävään kulttuuriperintöön.

Meksikon itsenäisyys ja verinen nykyhistoria

Mutta kuinka nykyinen Meksiko sitten saavutti itsenäisyytensä konkistadorien alta? Vastustus valloittajia kohtaan oli kytenyt pinnan alla, ja itsenäisyysliike sai viimeisen sysäyksensä, kun emämaa Espanja alkoi heikentyä Napoleon Bonaparten hyökkäysten vaikutuksesta.

Vuonna 1810 meksikolainen pappi, itsenäisyysmielisiin joukkoihin kuulunut Miguel Hidalgo julisti Meksikon itsenäiseksi Doloresissa. Syttyi 10 vuotta kestänyt vapaussota, johon vaikutti myös Espanjan poliittiset muutokset. Vuonna 1821 Espanjan oli pakko tunnustaa Meksikon itsenäisyys. Tämän jälkeen maa on ollut sekä keisarikunta että tasavalta, ja nykyään liittovaltio eli Meksikon yhdysvallat (Estados Unidos Mexicanos).

Sotaisa historia ei kuitenkaan päättynyt espanjalaisten kaikkoamiseen. Jo 1840-luvulla odotti sota (Amerikan) Yhdysvaltoja vastaan, joka sai alkunsa Texasin itsenäistyttyä Meksikosta. Sodan seurauksena Meksiko joutui luopumaan myös Kalifornian ja New Mexicon alueista. Yhdysvaltojen harjoittama meksikolaisten orjuutus kärjistyi lopulta Yhdysvaltojen sisällissodaksi 1860-luvulla.

Meksikon ja Yhdysvaltain välisessä sodassa kuolleiden nuorten muistolle pystytetty Los Niños Héroes -monumentti Chapultepecin puistossa.

Vallankahvassa oli 1870-luvun lopulta lähes taukoamatta aina vuoteen 1911 myöhemmin diktaattoriksi määritelty Porfirio Díaz. Díaz oli Meksikon sota”sankari”, joka hallitsi maata vaalivilpein. Lopulta vuonna 1910 köyhiin ja rikkaisiin jakautuneen yhteiskunnan mitta tuli täyteen, kun Díaz heitti häntä vastaan ehdolle asettuneen Francisco I. Maderon vankilaan. Vankilasta käsin Madero nostatti köyhälle kansanosalle kutsun käydä taistoon diktatuuria vastaan.

Historiaa esittelevä muraali Chiapasissa. ”Tierra y libertad” (Maa ja vapaus) oli Meksikon vallankumouksen iskulauseita.

Meksikon vallankumous syttyi vuonna 1910, ja sen aatteelliset johtajat olivat pohjoisessa kenraali Pancho Villa ja etelässä Chiapasista lähtöisin oleva Emiliano Zapata (myös zapatistien esikuva). Kapina jatkui useita vuosia, ja presidentiksi havittelivat eri tahot. Lukemattomat ihmiset kuolivat mellakoissa ja murhissa. Lopulta kapina kutistui 1920-luvulla ja vallankumous sammui lopullisesti oikeistolaisen PRI-puolueen noustua tiukkaan valtaan vuonna 1928.

Palanen Diego Riveran maalauksesta, joka kuvaa Meksikon historiaa.

Meksiko tänään

Vaikka vallankumous oli sammunut, ei Meksikon poliittinen kenttä ole säästynyt levottomuuksilta. Hallinto on ollut hyvin korruptoitunutta, ja kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on edelleen valtava. Vaalien rehellisyydestä ei ole koskaan takuuta, eikä yksiäkään vaaleja ole käyty ilman salamurhia, ehdokkaiden katoamisia ja muita sekavia tilanteita.

Tällä hetkellä vallassa on vasemmistolainen Andres Manuel Lopez Obrador (AMLO), joka yrittää kitkeä yhteiskunnan epäkohtia ja on luvannut edistää PRI-puolueen riistämien alkuperäiskansojen oikeuksia. Aika näyttää millaiseksi Meksikon tulevaisuus muotoutuu. Vaikka tahtoa epäkohtien korjaamiseen olisi, on maalla taakkanaan hyvin pitkä ja epävakaa historia, joten mitään taikoja ei ihan parissa vuosikymmenessäkään voi uskoa tapahtuvan.

Misteekkeihin kuuluva Ñuu Savi -heimon jäsen Hita Ortiz Silva ajaa näkyvästi Meksikon alkuperäiskansojen asiaa. Tutustuin häneen seminaarissa vuonna 2018.

On kuitenkin mielenkiintoista seurata maan kehitystä ja samalla toivoa, että väkivallan ies joskus loppuisi. Meksikolla on niin rikas kulttuurihistoria, että sen soisi jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen. Jos alkuperäiskansat joku päivä katoavat, haihtuu samalla suuri pala ihmiskunnan traditioita ja perimätietoa savuna ilmaan.

Juhlimassa mexikoiden uuttavuotta. Asteekkien kulttuuriperinteitä pidetään edelleen vahvasti yllä Mexico Cityssä.

Meksikossa historia on koko ajan läsnä. Matkatessa kannattaakin kiinnittää huomiota katujen, naapurustojen ja paikkojen nimiin. Niissä toistuvat menneiden aikojen tärkeät ihmiset ja maan historiaa muuttaneet päivämäärät, kuten 5 de Mayo, 16 de Septiembre, Paseo de la Reforma, San Miguel de Allende, Gustavo A. Madero ja Aeropuerto Internacional Benito Juárez.

Benito Juárezin monumentti.

Vaikka sotien tahra on edelleen nähtävissä maan yllä, on värikkäät vaiheet myös yksi syy matkustaa Meksikoon. Jos aikaa on tarpeeksi, voi yhden maan sisällä tutustua lukuisiin eri kulttuureihin, tapoihin, ruokiin, maisemiin ja historiallisiin kohteisiin. Meksiko on niin suuri maa, että siellä riittää uutta tutkimista ja ihmeteltävää kerta toisensa jälkeen.

Kaunis mosaiikkiseinä erään hotellin aulassa.


Jos aihe jäi kiinnostamaan, löytyy blogistani runsaasti juttuja Meksikosta ja Keski-Amerikan intiaanikulttuureista. Olen lähdössä piakkoin kuudennen kerran Meksikoon, joten lisää tietopaketteja ja matkakertomuksia on tulossa.

Joitain Yle Areenasta löytyviä Harri Kettusen haastatteluja:
YleX Etusivu: Haastattelussa maya-tutkija Harri Kettunen
Ilmasto on peto, jakso 5: Kun sateen jumalat hylkäävät
Kurkistus intiaanikieliin (neliosainen sarja)
Tiedeykkönen: Kuoleman symboliikka ja luurankohahmot ovat keskellä ihmisten elämää Meksikossa

Previous Post Next Post

You Might Also Like

1 Comment

  • Reply Marika / Matkalla Missä Milloinkin lauantai, 18 syyskuun, 2021 at 20:38

    En ole varma, tuliko kommenttini perille. Tässä vielä uudestaan:

    Sinä olet tutustunut todella kattavasti Meksikon historiaan ja kulttuuriin! Espanjan kielen opiskelusi saa varmasti lisämerkityksensä Meksiko-kiinnostuksesi kautta. Perussa tutustuimme inkojen kulttuuriin ja se oli mielenkiintoista.

    Mukavaa reissua Meksikoon!

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa