Suomen suurin matkablogiyhteisö

Järjestöhommia: Agenda 2030 ja YK:n tavoitteet kestävään maailmaan

Puhutaanpa tällä kertaa hieman syvällisempää asiaa. Blogia seuranneet ja minua tuntevat tietävät, että olen ollut vuodesta 2013 lähtien aktiivisesti mukana kansalaisjärjestöissä ja ajan ihmisoikeusasioita.

Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten se liittyy matkailuun? No, kuulun esimerkiksi kulttuurivaihtoa edistäviin ystäyysseuroihin, toimin World Vision -kummina perulaiselle 8-vuotiaalle Luciana-tytölle, olen tehnyt vapaaehtoistöitä Punaisen ristin kautta ja käynyt SPR:n järjestämän humanitaarisen oikeuden koulutuksen. Matkoillani haluan tutustua alueen ihmisoikeustilanteeseen ja tiedottaa asioista sosiaalisessa mediassa, blogissa ja toisinaan lehtiartikkelien kautta.

Puhetta pitämässä Meksikon työväenpuolueen järjestämässä seminaarissa vuonna 2018.

Välitän ihmisten lisäksi myös luonnosta ja yleisesti maapallon tilasta. Niin arjessa kuin matkoillakin teen mahdollisuuksien mukaan kestävämpiä valintoja, ja olen pyrkinyt minimoimaan hiilijalanjälkeni. Joskin siinä on vielä paljon parannettavaa, jahka lentely taas jatkuu (tänä vuonna Sitran tulokseni oli ”vain” 4 500 kg CO₂e). Matkoilla pyrin kyllä huomioimaan CO₂-päästöt ja kompensoimaan ne parhaani mukaan, vaikka eihän se tietenkään poista lentämisen aiheuttamia päästöjä ilmakehästä.

Reissujen aikana olen kiinnostunut tutustumaan kansainvälisiin instituutioihin, joilla on merkitystä alueen tai koko maailman kehitykselle. Lisäksi suuntaudun AMK-opinnoissa kestävään matkailuun, ja toivon pääseväni harjoitteluun esimerkiksi johonkin Suomen suurlähetystöistä.

Tärkeintä minulle on, että jokaisella olisi yhtäläiset oikeudet sananvapauteen, koulutukseen, puhtaaseen elinympäristöön, terveydenhuoltoon ja itsemääräämisoikeuteen. Siksi haluankin tuoda blogissani esille YK:n juhlavuoden ja kertoa vähän Agenda 2030:n tavoitteista, jotka koskevat Suomeakin.

Tutustumiskäynnillä YK:n päämajassa Genevessä vuonna 2014.

YK ja Suomen YK-liitto

Vietämme tällä viikolla YK:n eli Yhdistyneiden Kansakuntien 75-vuotisjuhlaviikkoa. YK on maailman suurin, kansainvälisellä sopimuksella perustettu rauhanjärjestö, joka pyrkii vahvistamaan ihmisoikeuksien, kehityksen ja turvallisuuden välistä yhteyttä.

Suomessa YK:n asioita ja periaatteita tuo esille vuonna 1954 perustettu kansalaisjärjestö, Suomen YK-liitto. Liitto ei ole osa virallista YK-järjestelmää, mutta se tukee YK:n tavoitteita omalla tiedotus-, koulutus- ja vaikuttamistoiminnallaan. Suomen YK-liitossa on mukana lähes 70 suomalaista järjestöä. Liitto koordinoi myös YK:n ystävät -verkostoa, johon kuka tahansa YK:n arvoja tunnustava voi liittyä.

Tutustuin itse ensimmäistä kertaa YK-liittoon ja Agenda 2030:een Maailma kylässä -festareilla, jossa olen ollut esittelijänä useampana vuonna.

Agenda 2030 – mikä se on?

Agenda 2030 on YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma, joka hyväksyttiin YK:n huippukokouksessa vuonna 2015. Ohjelman aikajana ajoittuu vuosien 2016–2030 välille. Sillä on monia kunnianhimoisia tavoitteita, ja tämä 15 vuoden toimintaohjelma ajaakin nyt ensimmäistä kertaa muutosta kehityspolitiikasta kokonaisvaltaiseen kestävän kehityksen politiikkaan. Toimintaohjelma on valtioita poliittisesti sitova ja se vaatii kaikilta mailta ponnisteluja. Ei voida olettaa, että pelkästään kehittyvissä maissa olisi jotain korjattavaa, vaan kestävien tavoitteiden toteutuminen koskettaa meitä kaikkia.

Vaikka YK:n legitimiteetistä ja suurvaltojen käyttämästä ylivallasta onkin syntynyt välillä kritiikkiä, ei Agenda 2030 ole vain joku epämääräinen sopimus, jota voi toteuttaa vähän sinne päin. Valtioiden tulee määrätä tavoitteita edistävä toimielin, ja tuloksista on myös raportoitava YK:lle. Yhdessä YK:n jäsenvaltiot voivat auttaa toisiaan saavuttamaan tuloksia. Yksi agendan päätavoitteista onkin, ettei ketään jätetä kehityksen ulkopuolelle.

Eräs tärkeimmistä tavoitteista on äärimmäisen köyhyyden poistaminen.

Agendan päätavoitteita on 17 ja alatavoitteita 169. Tässä tavoitteet kategorioittain: 

  1. Poistaa köyhyys sen kaikissa muodoissa kaikkialta.
  2. Poistaa nälkä, saavuttaa ruokaturva, parantaa ravitsemusta ja edistää kestävää maataloutta.
  3. Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille.
  4. Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.
  5. Saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia.
  6. Varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille.
  7. Varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille.
  8. Edistää kaikkia koskevaa kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja.
  9. Rakentaa kestävää infrastruktuuria sekä edistää kestävää teollisuutta ja innovaatioita.
  10. Vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä.
  11. Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat.
  12. Varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys.
  13. Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan.
  14. Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä.
  15. Suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä; edistää metsien kestävää käyttöä; taistella aavikoitumista vastaan; pysäyttää maaperän köyhtyminen ja luonnon monimuotoisuuden häviäminen.
  16. Edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla.
  17. Tukea vahvemmin kestävän kehityksen toimeenpanoa ja globaalia kumppanuutta.

Tutustu kaikkiin tavoitteisiin syvällisemmin YK:n kehitysohjelman sivuilla.

(Kuva: YK)

Miten asia liittyy Suomeen?

Suomessa toimintaohjelman toimeenpano- ja seurantavastuu on hallituksella, mutta tavoitteita on saavutettu myös aktiivisella kansalaisjärjestötoiminnalla. Suomi olikin ensimmäisiä maita, jotka raportoivat jo vuonna 2016 omista suunnitelmistaan Agenda 2030:n toteuttamiseksi. Seuraavan raportin Suomi antoi tänä vuonna 2020.

Sanna Marinin esittelemässä raportissa kuvattiin Suomen jo saavuttaneen yhdeksän tavoitetta seitsemästätoista. Meillä saavutuksia ovat esimerkiksi opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoisuus, köyhyyden poistaminen, luotettava ja vankka yhteiskuntajärjestelmä sekä puhtaan veden saatavuus.

Osa Suomen jo kauan sitten saavuttamista tavoitteista voi kuulostaa meille itsestäänselvyyksiltä, mutta lukemattomissa maissa ihmiset painivat päivittäin näiden ongelmien kanssa. Ja kyllä meilläkin on vielä korjattavaa agendan tavoitteissa. Merkittävimmät asiat, joita Suomen tulee tavoitella liittyvät kulutus- ja tuotantotapojen kestävyyteen, ilmastotoimiin, maaekosysteemien suojelemiseen sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Tasa-arvo

Tasa-arvo on meillä hyvällä tolalla, jos miettii maailman mittakaavassa. Mutta silti Suomessa on edelleen sukupuolten välisiä eroja mm. palkkatuloissa, jonka lisäksi tasa-arvo-ongelmia esiintyy vähemmistöjen, kuten trans-ihmisten kohdalla.

Myöskään vammaisten oikeudet eivät useinkaan toteudu. Erilaisista vammoista kärsivät jäävät työelämän ulkopuolelle, eikä moni työnantaja ole valmis mukauttamaan työpaikkoja kaikkien saataville.

Maankäyttöön ja alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä tasa-arvokysymyksiä on edelleen ratkaisematta. Saamelaisten asema on jatkuvasti suurennuslasin alla, sillä Suomi ei ole vieläkään ratifioinut ILO:n alkuperäiskansoja koskevaa yleissopimusta (nro 169).

Inarin Sajoksessa toimivat Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin, joka edustaa saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Eduskunnan ja Saamelaiskäräjien yhteistyössä on paljon parantamisen varaa.

Hiilineutraalius

Suomi on lupautunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Vaikka aikeet ovatkin hyvät, on valitettava tosiasia, että Ilmastopaneelin mukaan Suomen tavoitteiden ja toimintatapojen välillä on merkittävä kuilu. Hiilinielumme koosta on käyty väittelyjä, ja sitä on käytetty sekä perusteluna että vasta-argumenttina päätettäessä valtion metsähakkuista.

Osallistuin itse pari viikkoa sitten Oikeusministeriön Demokratia 2025 -ohjelman puitteissa käytyyn paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin oman asuinalueeni ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia mietteitä. Lähdin keskusteluun hyvin selkein mielipitein, mutta jouduin tarkistamaan näkemyksiäni parituntisen paneelin jälkeen.

Metsähakkuu-kysymykseen ei ole selkeää vastausta, minkä lisäksi energiantuotantoon liittyvät kysymykset ovat hyvin monimutkaisia. Esimerkiksi turpeen käytön lopettaminen ja metsähakkuiden supistaminen saattaisi johtaa tulevaisuudessa siihen, että Suomeen rahdattaisiin energiahaketta latvialaisista metsistä. Onko tämäkään sitten ongelman ratkaisemista vai ulkoistamista vain toisaalle? Tämä osoittaa myös sen, etteivät maat voi tehdä ratkaisuja pelkästään omasta näkökulmastaan, vaan globaalia vuoropuhelua tarvitaan nyt entistä kiivaammin.

Suomella on runsaasti petrattavaa ilmastoasioissa ja biodiversiteetin säilyttämisessä.

Kulutustottumukset

Kulutustottumukset ovat ehkä se helpoin asia, mihin voimme vaikuttaa ihan jokainen. Maailma ei yksinkertaisesti kestä rikkaiden maiden – myöskään Suomen – harjoittamaa kerskakulutusta, kertakäyttökulttuuria ja jätevuoren kasvattamista. Globaalina ongelmana on ollut krääsän valmistuttaminen halpatyövoimaa käyttävissä maissa, muovi- ja elektroniikkajätteiden kuskaaminen Euroopasta ja Yhdysvalloista Kiinaan ja Afrikan maihin, pikamuotiteollisuus, ruuantuotannon ongelmat sekä valitettavasti myös lisääntyvä matkustelu.

Voimme muuttaa kulutustottumuksiamme mm. tukemalla eettisesti toimivia yrityksiä, ostamalla Reilun kaupan tuotteita, vähentämällä lihansyöntiä, syömällä lähiruokaa, kierrättämällä jätteet, vähentämällä vedenkulutusta, siirtymällä kestävästi tuotettuun sähköön sekä kompensoimalla matkustelusta aiheutuvia päästöjä tai valitsemalla kestävämmän matkustusmuodon, kuten maata pitkin matkailun.

YK:n juhlaviikko

Mutta ettei tämä menisi pelkäksi paasaukseksi, palataan sitten takaisin YK:n juhlaviikkoon. Pääkaupunkiseudulla on käynnissä erilaisia tapahtumia aiheeseen liittyen.

Ollessani yhteydessä Suomen YK-liittoon tämän blogipostauksen tiimoilta, suositeltiin sieltä tutustumaan etenkin Agenda – Art 2030 -taidetapahtumaan. Kyseessä on Töölönlahden rannalle sijoittuva teossarja, jossa pääsee tutustumaan kestävän kehityksen tavoitteisiin esimerkiksi tanssin, ympäristötaiteen, rituaalirunouden ja kuvataiteen kautta. Esityspaikkoja ovat mm. Kansallismuseo, Hakasalmen huvila, Finlandia-talo, Talvipuutarha ja Oodi.

Teoksia voi käydä katsomassa sunnuntaihin 25.10. saakka. Mikäli et pääse paikalle, voit tutustua teoksiin täällä. Juhlaviikko tarjoaa myös muuta ohjelmaa.

(Kuva: Agenda – Art 2030)

Lue lisää:


Lopuksi kritiikin sananen

Kansalaisvaikuttamiseen kuuluu myös vastuu. Voimassa olevia instituutioita on uskallettava tarpeen vaatiessa kyseenalaistaa, oli niiden tarkoitusperä miten hyvä tahansa.

Vaikka Agenda 2030 kuulostaakin unelmalta, itseäni huolettaa hieman Yhdysvaltojen viisveisaaminen Pariisin ilmastosopimukselle sekä eroaminen YK:n alaisesta Maailman terveysjärjestö WHO:sta ja YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Kestävä kehitys ei liene Venäjälläkään ykkössijalla, sillä puolet maan tuloista on peräisin öljystä ja maakaasusta. Mikäli öljyn hinta romahtaa, syntyy maailmalle uusia kriisipesäkkeitä Venäjän lisäksi myös Lähi-itään. Nämä ongelmat pitäisi ratkaista kaiken muun muutoksen ohella.

Kiinan lupaukset hiilineutraaliudesta vuoteen 2060 mennessä tuovat puolestaan valoa tulevaan. Pientä toivoa parempaan on myös siinä tapauksessa, mikäli Trumpia ei valita uudelleen USA:n presidentiksi.

Ihmisoikeuskysymyksiä taas jarruttaa YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien maiden käyttämä veto-oikeus, jolla voidaan estää yhteinen päätöksenteko. Toisaalta sekin on kaksipiippuinen juttu, kuten on nähty esimerkiksi Pohjois-Korean tapauksessa. YK on ollut hanakasti asettamassa pakotteita Pohjois-Korealle, kun taas Kiina ja Venäjä ovat mitä ilmeisimmin omiin intresseihinsä nojaten pyrkineet estämään uusien pakotteiden langettamisen. Aina YK:n päätökset eivät osu oikeaan, ja Pohjois-Korean kohdalla onkin nähty, että pakotteet ovat ainoastaan heikentäneet tavallisten kansalaisten elämää, eikä niillä ole juurikaan ollut merkitystä maan hallinnolle.

Suurvaltojen sapelinkalistelu ja itsevaltainen käyttäytyminen on tuottanut kauaskantoista harmia, sillä Yhdysvallat on ollut merkittävä rahoittaja esimerkiksi WHO:n toiminnassa, ja sen vetäytyminen hankkeesta onkin heikentänyt kehittyvien maiden taistelua koronaa vastaan ja taannuttanut sitä kautta köyhien maiden kehitystä. Ihmisoikeusneuvostosta eroaminen taas oli suoranainen tuki Israelille, joka on toistuvasti loukannut ihmisoikeuksia Palestiina-kysymyksessä.

Suurten päätösten tekeminen on ymmärrettävästi vaikeaa yhteistuumin, sillä taustalla jylläävät monesti täysin vastakkaiset poliittiset arvomaailmat. Kansalaisen näkökulmasta poliittiset viitat pitäisikin heittää nurkkaan siinä vaiheessa, kun aletaan oikeasti pohtia tämän maapallon tulevaisuutta. Maailman tulevaisuus kun vaikuttaa kiistämättä ihan jokaiseen ihmiseen tulotasosta, ideologiasta ja uskonnosta riippumatta.

Agenda – Art 2030:n kuraattori Marika Tomu Kaipainen kiteyttääkin hyvin omassa blogissaan: ”Meillä ei ole toista elinkelpoista planeettaa: ”There is no Planet B”. Meillä on kuitenkin mahdollisuus uuteen tapaan toimia ja ratkaista ongelmat: ”There is a Plan B”.


Onko Agenda 2030 tuttu juttu? Kiinnostaako kestävä kehitys?
Onko sinulla kokemusta kansalaisvaikuttamisesta tai järjestötoiminnasta? Jätä alle kommenttia!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin tiistai, lokakuu 20, 2020 at 20:14

    Nämä ovat kyllä tärkeitä asioita minunkin mielestäni. Joskus tuntuu siltä, että tarjotut ratkaisut tuntuvat olevan liian yksinkertaisia eikä ajatella asian kauaskantoisempia seurauksia. Hyvä esimerkki on tuo, josta kirjoitit eli mitä mahdollisia seurauksia turpeen käytön lopettamisella ja metsähakkuiden supistamisella voisi olla. Itse ajattelen, että todella monet ongelmista pitäisi ratkaista globaalisti ja olisi toivottavaa, että valtiot pystyisivät näitä tulevaisuudessa paremmalla yhteistyöllä ratkomaan. Toki on myös asioita, joita kukin yksilönä voi tehdä.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa