Suomen suurin matkablogiyhteisö

Restonomiopintoja ja matkustushaaveita

Ammattikorkeakouluopintoja on nyt kaksi viikkoa takana. Alkujärkytyksen jälkeen opinnot ovat lähteneet sujumaan aika hyvin. Meillä oli pari orientaatiopäivää Mikkelin kampuksella, missä tapasimme muutaman opettajan sekä tietenkin oman ryhmämme. Teimme myös englannin ja ruotsin lähtötasotestit. Englanti meni heittämällä läpi, mutta ruotsi kirjaimellisesti rimaa hipoen. Olisin tuloksen perusteella päässyt suoraan ammattiruotsin kurssille, mutta aion silti mennä ruotsin tehovalmennukseen, sillä en oikeasti muista kielestä juuri mitään.

Tutustuimme myös koulun järjestelmiin, ilmoittauduimme syksyn kursseille, saimme kirjastoinfoa ja paljon muuta tietoa. Olin kaksipäiväisen orientaatiojakson jälkeen niin loppuunkulunut ja stressaantunut, että makasin vain pimeässä huoneessa ja mietin, miten tulen koskaan selviämään kaikesta 😀 Onneksi muillakin tuntui olevan samanlaisia ajatuksia, ja nyt ne ovat jo helpottaneet.

Pakko kehua, että Mikkelin kampuksella oli muuten ihan superhyvää ruokaa! Saimme Kelan ateriatukikortit, ja aloin jopa hieman katumaan sitä, etten ollut ilmoittautunut päiväopintoihin, sillä olisin halunnut käydä joka päivä Ravintola Dexissä syömässä 😀 Dexissä on avokeittiö, ja ruuat noudetaan tiskiltä samanlaisen hälyttimen avulla, mitä käytetään pikaruokaravintoloissa. Ateria maksoi vain 3,06 € ja siihen kuului lisäksi salaatit ja leivät. Minua ihastutti hyvän maun lisäksi ruuan kaunis asettelu.

Mukava ryhmä

Olin aivan mykistynyt siitä, kuinka monipuolinen tausta opiskelutovereillani onkaan. Joukossa on matkaopasta, hotellin vastaanottovirkailijaa, viiniasiantuntijaa, ammattipelaajaa, kokkia, leipuria, keittiön esimiestä, baarimikkoa ja mitä kaikkea nyt kuvitella saattaa! Ryhmä vaikuttaa tosi kivalta, ja meille onkin muodostunut jo tiivis ryhmähenki vapaa-ajalla. Olemme pitäneet aktiivisesti yhteyttä WhatsAppissa ja Discordissa ja auttaneet toisiamme tehtävissä.

Pari ryhmätehtävääkin on tullut tehtyä. Esimerkiksi digitaidoissa yhtenä tehtävänä oli tutustua Teams-ohjelmaan ja pitää viiden minuutin kokous. Juttua riitti kuitenkin niin paljon, että neljän hengen kokouksemme kesti melkein tunnin. Osa tehtävistä on yhteisiä Kotkan restonomi-verkko-opiskelijoiden kanssa.

Opintojen suunnittelu ja ajoitus

Minulle oli helpotus, ettei meidän tarvitsekaan itsenäisesti sumplia opintojen etenemistä, vaan jokaisella oli henkilökohtainen palaveri oman opettajan kanssa, jossa suunniteltiin opintojen aikataulutusta. Yllättävää oli kuitenkin se, ettei yhteisistä opinnoista saakaan hyväksilukuja. Luulin, ettei minun tarvitsisi käydä esimerkiksi työelämätaitoihin, hygieniaosaamiseen tai ruokapalveluiden tuottamiseen liittyviä opintokokonaisuuksia, mutta ne ovatkin kaikille pakollisia. Ainoastaan hygieniapassista saa yhden opintopisteen vapaasti valittaviin opintoihin.

Mutta ei tuo nyt liiemmin haittaa. Olen tällä hetkellä edellä aikataulusta, sillä olen tehnyt jo suurelta osin työelämätaitojen ja digitaitojen tehtävät, vaikka niissä on deadline vasta lokakuussa. Tämä ensimmäinen vuosi vaikuttaa muutenkin helpolta. Nyt syksyllä on kielenhuoltoa, Office-ohjelmistoa, viestintää yms. ja nuo ovat minulle helppoja ja ennestään tuttuja. Ainoastaan alkoholilainsäädäntö ja lähdeviitteet ovat olleet sellaisia, että olen joutunut oikeasti lukemaan ja opiskelemaan materiaaleja ajan ja ajatuksen kanssa.

Olen myös tajunnut, ettei yhden opintopisteen suorittamiseen oikeasti tarvitse kuluttaa 27 tuntia, kuten on määritelty. Ehdin jo kauhun sekaisin tuntein laskea, että joutuisin opiskelemaan jouluun mennessä yli 1 000 tuntia, mikäli haluaisin suorittaa kaikki 40 opintopistettä, jotka olen valinnut. Tälle syksylle otin yhden valinnaisen, Espanja 1:n, mutta en tiedä vielä, pääsinkö kurssille. Se oli nimittäin jo täynnä, kun ilmoittauduin sinne. Espanjan kurssit ovatkin ainoat valinnaiset, joita aion suorittaa tasaisesti läpi opintojen.

Kakkosvuosi tulee olemaan paljon vaikeampi, sillä silloin kuvioihin tulevat MaRa-alan liiketoiminta ja asiakaslähtöinen kehittäminen. Aineet tuntuvat aika kuivilta, mutta niihin on vaan suhtauduttava oikein ja koetettava ylläpitää motivaatiota. Eniten odotan viimeisen vuoden täydentäviä opintoja, jolloin pääsee vihdoin opiskelemaan MaRa-alan vastuullisuuden kehittämistä.

Harjoitteluun ulkomaille?

Ilmaisin HOPS-keskustelussa mielenkiintoni tehdä syventävä harjoittelu ulkomailla, ehkäpä Meksikossa, ja sain siihen jo vinkkejä, mistä kannattaa lueskella lisätietoa esimerkiksi harjoitteluun myönnettävistä apurahoista. En ole vielä varma, haenko hyväksilukua perusharjoittelusta, sillä työkokemukseni perusteella minun ei tarvitse käydä sitä, jos en halua. Opettaja antoi myös sellaisen vinkin, että voisin suorittaa kummatkin harjoittelut putkeen ulkomailla, jolloin harjoittelun kokonaiskesto olisi viisi kuukautta. Mutta sen näkee sitten tuonnempana.

Kaikin puolin tuntuu jo nyt, että olen tehnyt oikean valinnan hakeutuessani restonomiopintoihin. Luokalla on niin paljon samanhenkistä porukkaa, että on ollut ihana purkaa tuntoja ja ahdistusta opiskelujen lisäksi tästä maailmantilasta ja matkojen peruuntumisesta. Itseohjautuva opiskelu ei myöskään ole niin vaikeaa, mitä olen kuvitellut. Tokihan tämä on haastavampaa, kuin lähiopiskelu, mutta ihan mahdollista tämä on – myös työssäkäynnin ohessa. Itselläni työt jatkuvat vielä syyskuun loppuun, mutta sen jälkeen aion keskittyä vain opintoihin.

Loppuvuoden haaveita

Toiveena on, sallittakoon tämä sanoa ääneen, että pääsisin loppuvuodesta vielä käymään jossain ulkomailla. Veljelläni on minuakin voimakkaampi matkakuume, ja olemme muutenkin suunnitelleet koko vuoden yhteisiä matkoja. Emme ole tarkoituksella menossa mihinkään koronapesäkkeeseen, joten matkustusrajoituksia ja koronatilannetta on seurattava aktiivisesti.

Kohteet, joista olemme puhuneet jo alkuvuodesta lähtien, ovat olleet Balkan, erityisesti Montenegro, Marokko, Portugalissa Sintran ympäristö sekä Kypros. Mutta kun näitä maita katsoo realistisesti, alkaa lähes jokainen niistä karsiutua yksitellen pois.

Mihin edes voi matkustaa?

Balkanille on ihan turha edes haaveilla matkustavansa tällä hetkellä. Montenegro oli jo hyvän aikaa nollatilanteessa, mutta rajojen avauduttua tartunnat lähtivät kovaan nousuun. Marokko on sulkenut rajansa eikä sinne näin ollen pääse. Portugali on liikennevalolistalla punaisena, eikä sinne siksi huvita matkustaa.

Kuva: ECDC

Kypros olisi ainoa edes jollain tasolla fiksu valinta tämänhetkisen tiedon valossa. Tuo rajoituksia määrittelevä 8/100 000 -jaottelu on kuitenkin siinä mielessä hieman monitulkintainen, että se ei kerro todellista vaaraa. Suomi taitaa myös olla ainoa Euroopan maa, joka on vetänyt rajan kahdeksaan tapaukseen, kun esimerkiksi muualla Euroopassa riskirajana pidetään 20:tä uutta tapausta viimeisen kahden viikon aikana per 100 000 asukasta.

Jos Kyprosta tarkastellaan tuon kahdeksan tapauksen varjossa, päätyy se liikennevalomallissa keltaiselle alueelle. Tilastollisesti se tekee maasta potentiaalisesti korkeamman riskialueen kuin Suomesta. Mutta jos katsotaan itse tilastoja, voidaan nähdä, että päivittäiset tapausmäärät ovat vain murto-osan Suomen lukemista. Eilenkin Kyproksella on todettu vain viisi uutta tapausta. Aktiivisia keissejä siellä on tällä hetkellä noin 250. Suomessa taas 605. Tottakai Kyproksella on vähemmän asukkaita, mutta todellisuudessa tapauksia on siellä vähemmän kuin Suomessa.

Ja millä perusteella voisimme matkustaa?

Toinen seikka on matkustustyylimme. Matkalle lähtiessä menisimme kentälle omalla autolla, joten välttäisimme julkisten kulkuneuvojen riskit. Lentokoneista uutisoitiin juuri, kuinka niissä on hyvin pieni todennäköisyys saada tartunta, sillä ilmaa ei kierrätetä matkustamossa. Kaiken lisäksi kaikilla matkustajilla on maski varotoimenpiteenä.

Kohteessa vuokraisimme auton lentokentältä, jolloin saisimme kulkea ympäriinsä ihan vain kahdestaan. Majoituksen ottaisimme Airbnb:stä, jolloin emme joutuisi jakamaan majoitusta kenenkään kanssa. Kaupassa käydessä käyttäisimme tietenkin maskia, ja nimenomaan FFP3-tason suodattavaa puolinaamaria, joka suojaa meitä itseämme tartunnalta. Aktiviteetit kohdistuisi luontoon ja muualle ulkoilmaan.

Missä siis voisimme saada tartunnan viikon aikana? Pidän edelleen suurempana riskinä esimerkiksi koulumaailmaa, kauppakeskuksia, baareja ja muita tiloja, joissa ihmiset ovat lähekkäin eivätkä käytä maskia. Olin melko varma elokuisen Tanskan reissuni jälkeen, että en saa sieltä koronaa, koska toimin niin varovaisesti koko ajan. Enemmän minua pelotti mennä koululle töihin.

Koulut sun muu joukkokokoontuminen suurempi riski

Ehdin olla pari päivää töissä, kunnes tuli ilmoitus, että koulullamme on todettu koronatartunta. Itse en kuulunut altistuneisiin, mutta tuo osoitti jälleen kerran sen, että ei matkustaminen ole ainoa ja automaattinen tapa koronatartuntojen saamiselle/lisääntymiselle.

Jouduin kuitenkin tällä viikolla uudelleen koronatestiin, sillä minulle tuli töissä flunssan oireita ja lämpöä. Hoitaja piti riskinä sitä, että työpaikallani oli ollut koronatartunta ja että olin oleskellut Mikkelissä kampuksella. Testi oli onneksi negatiivinen, niin kuin arvelinkin, mutta jouduin olemaan turhan takia poissa töistä kolme päivää. Lisäksi mieheni joutui myös olemaan poissa töistä, koska hänen työnantajansa oli määritellyt sellaiset ohjeet.

Jos pääsemme lähtemään reissuun loppuvuodesta, minulla on verkko-opintojen ansiosta vaikka kuinka paljon aikaa pysytellä karanteenissa. Joten vaikka kaikista toimenpiteistä huolimatta saisinkin koronan matkalla, en tulisi tartuttamaan sitä kehenkään. Myös Tanskan reissun omaehtoisen karanteenin aikana olin erillään miehestänikin niin pitkään, että sain tuloksen, enkä mennyt töihin ennen kuin oli varma, että olen terve.

Mutta kaikki tämä pohdinta on vielä pelkkää pohdintaa. Mitään matkoja ei kannata varailla ennen kuin sen hetkinen tilanne on selvillä. Toisaalta minulla ei *juuri tällä hetkellä* edes ole mikään polttava hinku ulkomaille. Se tunne aaltoilee edelleen. En kuitenkaan pois sulje sitä, ettemmekö lähtisi käymään vielä tänä vuonna jossain.

Aiheeseen liittyen, kannattaa muuten tsekata tämä video. Tapiolla on muutenkin tosi hyvää ja mielenkiintoista materiaalia kanavallaan!


Mitä sinun syksyyn kuuluu? Uskallatko haaveilla tulevista reissuista? Jätä kommenttia alle.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

16 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin sunnuntai, syyskuu 6, 2020 at 22:37

    Meillä oli pitkään ajatuksena matkustaa syksyllä Kiinaan. NE haaveet on nyt lopullisesti haudattu. Tilalle ei edes harkita muuta ulkomaille suuntautuvaa matkaa, mutta nyt ruska-aikaan aiotaan lähteä Lappiin patikoimaan. Vuodenvaihteen jälkeen olisi sitten haaveissa päästä ulkomaille, mutta vaikeaa tässä tosiaan on ennustaa, mikä se tilanne silloin on.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning maanantai, syyskuu 7, 2020 at 20:38

      Ymmärrän hyvin. Ei se reissu muutenkaan ole samanlainen, kun pitää koko ajan olla varuillaan. Huomasin tuon saman Tanskassa, mutta siellä se oikein korostui mm. sen majoituksen takia, kun joutui olemaan muiden ihmisten kanssa tekemisissä. Pidän kuitenkin peukkuja, että pääsette sinne teidän tulevalle matkalle, ja toivotan oikein antoisaa Lapin vaellusta sitä ennen 🙂

  • Reply Anna | Muuttolintu maanantai, syyskuu 7, 2020 at 09:42

    Kiva kuulla, että koulu on lähtenyt hyvin käyntiin, ja oot tykännyt! Ja huh, olispa meidän yliopistossa ollut tuollaiset murkinat, nam. Täällä Australiassa on todennäköisesti rajat kiinni koko loppuvuoden, joten turha kauheasti edes haaveilla siitä, että jonnekin pääsisi tämän vuoden puolella. Lennot Suomeen olisi varattuna jouluksi, mutta ei hyvältä näytä. Se vähän harmittaa, kun viime kerran olen nähnyt perhettä yli 2 vuotta sitten.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning maanantai, syyskuu 7, 2020 at 20:40

      Kiitos 🙂 Yllätyin kans, että ruoka oli noin hyvää ja nätisti esillä. Mikkelin kampuksella on useampikin ravintola, eikä niissä kaikissa ole tuollaista tarjoilua, vaan ilmeisesti ihan normaali linjastokäytäntö. Voi olla, että tulee joskus käytyä Mikkelissä ihan muuten vaan syömässä ja hengailemassa koululla. Ei tästä meiltä mene junalla kun reilu puoli tuntia sinne.
      Ja onpa harmi, jos Suomen matka siirtyy. Varmasti ikävä perhettä! Toivon parasta, että pääsisitte tulemaan tänne mahdollisimman pian <3 Onko sieltä ollenkaan lentoja tänne?

  • Reply Noora / Seikkailumielellä maanantai, syyskuu 7, 2020 at 20:23

    Elättelin toiveita, että loppuvuodesta pääsisin käymään veljeni luona Portugalissa, mutta nuo liikennevalot meinaavat kyllä vahvasti sitä, että sinne ei hetkeen ole asiaa. Muualle ei oikeastaan ole tällä hetkellä edes hinkua lähteä. Syksylle suunnittelen pieniä reissuja kotimaassa, mutta muuten olen ihan sinut sen kanssa, että loppuvuosi menee pitkälti kotosalla. Syksyn ja talven lähestyessä ajatus tuntuu jotenkin helpommalta kuin kesän kohdalla, koska en ole normaalistikaan tottunut matkustamaan näinä vuodenaikoina, vaan säästelemään lomia kevääseen ja kesään. Tsemppiä ja intoa sinulle opintoihin! 🙂

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning maanantai, syyskuu 7, 2020 at 20:45

      Kiitos 🙂 Opinnot vaikuttaa mielenkiintoisilta, ja onneks sattui noin kiva ryhmäkin.
      Harmi kyllä, jos joudut siirtää sitä sun Portugalin reissua. Toisaalta kyllähän siihen riskiin voi vaikuttaa omalla käytöksellä, eikä sullakaan varmaan kovin suurta vaaraa olis, jos majoitut veljes luona, mutta kyllähän se varuillaan olo vie osan matkainnostuksesta pois. Mäkin vielä tarkkailen tuota Portugalin tilannetta, ja elättelen ihan hienoisia toiveita, että siellä pääsis käymään. Vaikka aika hankalalta näyttää, kuten sanoit :/ Mulla taas yleensä syksy ja sit maaliskuu on ollu sellasia matkakuukausia, kun kesät oon aina töissä. Sit kun on tää kilpirauhasen vajaatoiminta, niin iskee aina hirvee uupumus loppuvuodesta, kun tulee pimeetä. Olis senkin puolesta kiva päästä johonkin aurinkoon.

  • Reply Reissu-Jani tiistai, syyskuu 8, 2020 at 17:35

    Kaatui matkahaaveet täälläkin loppuvuoden osalta. Pakistanin (lokakuu) ja Namibian (marraskuu) osalta. En viitsi ottaa kahden viikon karanteenia kotona (ja vaimolle vielä palkaton pakkoloma) ja siihen päälle ainakin Pakistaniin vaativat covid-19 negatiiviset testit. Tulee turhan kova hinta matkalle. Lisäksi Namibia on kiinni turisteilta. Nytpä sitten ainoa auki oleva kohde olisi Latvia johon ehkäpä yritän lokakuussa: lentäen, vuokra-auto ja pieniä paikkoja kiertäen. Matkaohjelma on tehty. Viroon en enää lähde, lukemat sielläkin jo keltaisella – ja laivalla matkustaminen ei houkuttele mahdollisen linkovaaran vuoksi.

    Tsemppiä opintoihin. Eiköhän se maailma aukea viimeistään vuonna 2022.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, syyskuu 12, 2020 at 16:23

      Latvian tilanne on ihan hyvä kyllä. Ymmärrettävää ihan jättää se Pakistan väliin, vaikka moni varmaan teidän ittenne lisäks sitä matkaa odottikin. Ei sitä viiti ehdoin tahdoin lähteä hakemaan koronaa tai hankaloittamaan muuten elämää noiden karanteenien sun muiden takia. Mulla loppuu työt nyt lokakuun alussa, niin pystyn olee sen jälkeen karanteenissa, jos nyt reissuun lähden. Eikä kyllä Kyprokselta tultaessa vaadita ees karanteenia, kun siellä on parempi tilanne kuin Suomessa tällä hetkellä (Latvian jälkeen Euroopan toiseks rauhallisinta tapausten osalta).
      Kiitti tsempeistä!

  • Reply Johanna P. / Muu maa mandariini tiistai, syyskuu 8, 2020 at 22:34

    Kiva kuulla että opinnot on lähtenyt hyvin käyntiin! Matkailuala on ihana vaikkakin nyt haastava ja itsekin nautin omista AMK opinnoistani aikoinaan paljon. Mieli tekisi ulkomaille mutta reissua en ole näillä näkymin suunnitellut, muuttoa ensi vuoden puolella taas ehkä 🙂

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, syyskuu 12, 2020 at 16:24

      Kiitos kommentista 🙂 Ensimmäisen vuoden opinnot ainakin vaikuttaa suht helpolta. Saa nähdä millaset fiilikset ens syksynä 😀
      Jään oottelee sun jatkosiirtoja sit, että mihin suuntaan tuuli tällä kertaa vie 🙂

  • Reply Terhi torstai, syyskuu 10, 2020 at 22:53

    Tänään Suomi muutti matkustuskäytäntöä, se on nyt 25/100.000 ja Kypros kuuluu sallittuihin maihin. Itse minulla ei ole kauheaa tarvetta matkustaa mihinkään, jotenkin ei innosta maskit ja alituinen varuillaanolo.
    Onnea uusiin opintoihisi, oli kiva lukea restonomiopinnoista koska itse olen ollut kyseisellä linjalla kieltenopettajana. Älä kadota motivaatiotasi, se on kaiken oppimisen perusta.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, syyskuu 12, 2020 at 16:27

      Juu, niinhän se teki. Tuo oli odotettavissakin, kun EU antoi suosittelun, että tulis yhtenäinen käytäntö. Se lukema vaan nous siitä ehdotuksesta hieman (oli alkuun 20). Aika harvassa on kuitenkin ne maat, mihin itsekään nyt matkustaisin. Kyproksella on parempi tilanne kuin Suomessa, joten suurempi riski on saada tartunta ihan täältä kotoa. Etelä-Savossa on kaiken lisäks alkanu korona-aalto, jota olis kiva lähteä karkuun..
      Ja kiitos tsempeistä! 🙂 Mitä kieltä opetit?

  • Reply Päivi/ Kelvästä kartalle lauantai, syyskuu 12, 2020 at 11:47

    Onpa tosiaan harvinaisen kauniisti aseteltua opiskelijaruokaa tarjolla kamouksella, piristää varmasti koulupäivää 🙂 Tsemppiä opintoihin!

    Meillä jäi kaikki tälle vuodelle suunnitellut reissut väliin pääasiassa koronan ja sen seurausten takia. Toinen vaihtoi työpaikkaa, joten kesäloma jäi pitämättä. Yksi minireissu kotimaassa tehtiin ja se kyllä tuli tarpeeseen. Itseasiassa ei hirveästi huvittaisikaan matkustella kun kyllä se tartunnan riski väijyy koko ajan mielessä. Kuten Terhi tuossa yllä sanoo, maskit ja alituinen varuillaanolo ei kiinnosta. Jos jonkun päivävaellusreissun saisi tehtyä nyt syksyllä, sekin olisi jotain.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, syyskuu 12, 2020 at 16:29

      Kiitos kommentista 🙂 Mulla on aika turvallinen mieli lähteä mahdollisesti sinne Kyprokselle, kun siellä on vähemmän tartuntoja kuin Suomessa. Kaiken lisäks tänne Etelä-Savoon on alkanu tulemaan paljon uusia tartuntoja, niin ei huvittais olla täälläkään. Mutta sen näkee sitten ens kuussa, millanen on maailmalla tilanne.
      Toivottavasti pääsisitte vaeltaa johonkin vielä tänä syksynä! Kyllä se pienikin reissu tuo iloa arkeen.

  • Reply Elina torstai, syyskuu 17, 2020 at 13:48

    Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Restonomiopinnot kiinnostavat itseänikin niin on kiva lukea niistä ihan käytännön tasolla. Itse toimin tällä hetkellä kokouspalveluiden puolella, mutta matkailualakin kiinnostaa.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa