Suomen suurin matkablogiyhteisö

Tivoli, Assistens, satumainen puutarha.. Kiertelyä Kööpenhaminassa osa 2

Pakko sanoa näin alkuun, että enpä olisi uskonut viime sunnuntaina, että mielipiteet Köpiksestä muuttuisivat näin radikaalisti viikon edetessä. Mitä enemmän olen kuljeskellut täällä, sitä enemmän olen tykästynyt kaupunkiin.

Tässä postauksessa: Tivoli ja puutarhat | Assistens Kirkegård | Haveselskabetsin puutarha | Christianshavn | Juutinrauman silta

Tivoli ja Tivoli Gardens

Tivoli oli yksi pääkohteistani, mihin halusin tutustua matkan aikana, ja sinne lähdinkin eräänä iltana. Olin kiinnostunut erityisesti iltavalaistuksesta, joten kävelin lippuluukulle jonon jatkoksi vasta iltaseitsemän tienoilla.

Pääsymaksu alueelle on 135 kruunua eli reilu 18 euroa. Se on aika paljon ottaen huomioon, ettei siihen kuulu edes laitteissa käynti. Juttelinkin chileläisen huonekaverin kanssa, ja hän epäröi sitä, olisiko paikka hintansa väärti. Vaikka Tivoli olikin kaunis, oli minun rehellisesti sanottava, etten ole itsekään varma, onko pelkkä kuvaustuokio maailman toiseksi vanhimmassa huvipuistossa 18 euron arvoinen. Jos olisin pienellä budjetilla liikkeellä, olisin varmaankin jättänyt Tivolin väliin.

Päästyäni alueelle, katselin äimistyneenä laitteiden menoa. Hulluin laitteista oli Vertigo, vähän kuin Särkänniemen X, mutta kulkee vielä kovempaa, 100 km/h. Vauhti näytti epätodellisen kovalta, aivan kuin laite olisi toimintahäiriössä.

Nuorempana olin huvipuistojen vauhtihirmu ja kiersin kaikkein hurjimmat laitteet. Nykyään on sen verran itsesuojeluvaistoa, ja laitteissa tulee myös huono olo, joten jätin pyöritykset väliin. Olen joskus aikuisenakin käynyt Linnanmäellä Raketissa, Kirnussa, Ukossa ja muissa laitteissa, mutta eivät ne tuoneet samanlaista iloa kuin aiemmin.

Katseltuani aikani laitteita, siirryin Tivolin puutarha-alueelle ja siellä oleviin ravintoloihin. Kävin syömässä viimein sen smørrebrøn, jonka perään olen haikaillut täällä ollessa. Lohileipä ja lasillinen valkoviiniä maksoivat 105 kruunua, eli lähemmäs 15 euroa. Olemattomasta viinapäästä johtuen lähdin pienessä hiprakassa kiertelemään kaunista puutarha-aluetta.

Iltavalaistus alkoi syttymään pikkuhiljaa, mutta ei kuitenkaan päässyt täyteen loistoonsa valoisten loppukesän iltojen takia. Mutta olihan se silti kaunis. Yllättävän vähän Tivolissa oli porukkaa enää pimeän tullen, joten sain kuljeskella aika vapaasti. Vielä paria tuntia aiemmin turvaväleistä ei ollut tietoakaan. Kuljin itse maski päässä, ja joissain laitteissa oli myös maskipakko. Lippuautomaateilla oli käsidesipisteet.

Assistens Kirkekård, kaunis vanha hautausmaa

Assisten Kirkekårdista olin lukenut myöskin, että se olisi kaunis vierailukohde. Suuntasinkin eräänä päivänä Kööpenhaminan suurimmalle hautausmaalle. Hautausmaa vierailukohteena saattaa kuulostaa erikoiselta, mutta olen vieraillut niillä aiemminkin reissuillani. Lisäksi Assistens on todella vanha, 1700-luvulla perustettu, ja sen vanhimmat osat ovat upeita metsämäisiä tiheikköjä, joiden lomasta pilkistää ikivanhoja hautakiviä.

Pujotellessani versoilevan kasvillisuuden siimeksessä, tuntui kuin olisin ollut jossain kaukana aarniometsässä, enkä Tanskan pääkaupungin sykkeessä.

Hieman harmitti, että arvokkaalla hautausmaalla oli ihmisiä bikineissään ottamassa aurinkoa, vaikka se nimenomaan oli kielletty useissa kylteissä. Moni oli myös lepäilemässä varjossa, lukemassa kirjaa, pitämässä piknikiä ja muuten vain viettämässä aikaa. Varmasti viettäisin itsekin tuolla usein aikaa, jos olisin paikallinen.

Kirkkomaan uudella osalla on organisoidumpaa, ja se puoli alkaakin muistuttaa enemmän nykyaikaista hautausmaata. Vaikka sekin oli kaunis, vie vanha puoli ehdottomasti voiton!

Ennen lähtöä poikkesin vielä H.C. Andersenin haudalle. Koetin etsiä myös eksistentialismin isän, tanskalaisen filosofin Søren Kierkegaardin hautaa siinä onnistumatta. Assistensille on haudattu myös muita merkittäviä tanskalaisia henkilöitä. Näin ohimennen esimerkiksi tanskalaisen naisräppäri Natasja Saadin haudan. Saad tuli tunnetuksi esiintyessään Queen Latifah’n kanssa. Hän menehtyi auto-onnettomuudessa Jamaikalla.

Haveselskabets have on kaunein puutarha koko Kööpenhaminassa

Olin menossa eräänä aamuna skuutilla Fisketorvetiin, mutta ajoin vahingossa väärään suuntaan ja löysin itseni läheltä Fredriksborgin linnaa. Katsoin karttaa, ja se näytti alueella olevan parikin eri viheraluetta. Ajattelin tutkailla niitä, nyt kun siellä asti olin.

Käännyin ensin vasemmalle, mutta alue näytti pelkältä lenkkipolulta. Näin tien varrella mäen yllä Fredriksborgin linnan, ja koetin onneani, pääseekö sitä katsomaan lähempää. En tiennyt, mistä linnalle olisi kulku, mutta suuntasin vaiston varassa parhaimmalta tuntuvaan suuntaan.

Yhtäkkiä eteeni avautui kaunis puutarha, ja lähdin kuljeskelemaan istutusten väliin. Puutarha oli aivan tyhjillään ja sain nauttia ylhässä yksinäisyydessäni kukkien kauneudesta. Huokailin ihastuksesta. En kuitenkaan vielä tässä vaiheessa tiennyt, että kaikki oli vasta alkusoittoa.

Kuljin syvvemmälle puutarhan sokkeloihin ja eteeni avautui mitä upeimpia näkymiä. Päädyin alueelle, missä oli erittäin kaunis pergolaryhmä, joissa roikkui viiniköynnöksiä. Puut olivat murattien peittämät ja pihapiirissä oli useita vesialtaita. Kukat loistivat kirkkaassa auringossa ja mehiläiset leijailivat kukasta toiseen. Kuuntelin rauhoittavaa veden liplatusta ja huokailin syvään hymy huulilla. Joku nainen oli penkillä lukemassa kirjaa ja hymyilimme toisillemme.

Jatkoin matkaa metsäisempään osaan, ja sitten näin sen: yhden kauneimmista paikoista, jonka olen koskaan aiemmin nähnyt! Edessäni oli ihana pieni lampi täynnä lumpeenkukkia. Lampea ympäröi rehevät vehreät kasvit aina kukkasista isoihin vanhoihin puihin. Solisevan lammen rannalla oli pieni huvimaja ja linnut visersivät puiden lehvästössä.

En malttanut poistua paikalta, vaan jäin ihailemaan maisemaa pitkäksi toviksi. Juuri tuollaista satumaista kauneutta olin kaivannut jo pitkään. Elämä ei ole ollut kaikkein helpointa viime aikoina, joten olin kiitollinen tuosta onnellisuuden hetkestä. Se on yksi parhaimpia hetkiä, joita olen matkoillani saanut kokea ja muistan sen varmasti vielä pitkään.

Luin myöhemmin netistä, että kyseessä on Tanskan hortikulttuuriseuran puutarha, jonka ideana on antaa inspiraatiota puutarhoista kiinnostuneille. Ihmettelen suuresti, ettei tätä paikkaa ole ylistetty sen enempää matkaoppaissa! Tuolta alueelta esitellään yleensä vain Fredriksborgin linna ja linnan puutarha, joka vaikutti mitäänsanomattomalta ja tylsältä tuon satukirjamaisen puutarhan rinnalla. Olen niin kiitollinen, että ajoin vahingossa harhaan ja löysin Haveselskabetsin puutarhan! Se oli koko Kööpenhaminan reissuni kohokohta.

Christianshavnista löytyy modernia arkkitehtuuria

Kävin pari kertaa vapaakaupunki Christianiassa, ja sinne päästäkseni, oli kuljettava viereisen naapuruston läpi. Christianshavnissa on vanhasta Kööpenhaminasta poiketen modernia rakennuskantaa, toki sieltäkin löytyy myös vanhoja kerrostaloja. Useat talot ovat kulmikkaita ja suoralinjaisia. Kanavassa seilaa huvipursia ja turistien vuokraamia pikkuveneitä.

Alueelta löytyy myös muuta arkkitehtonisesti erilaista, kuten Cirkelbroen eli Ympyräsilta. Silta koostuu viidestä pyöreästä alustasta, joiden keskeltä kohoaa mastomaiset rakenteet. Se kuvaa alueen merihenkisyyttä ja modernia tyyliä. Silta on rakennettu liikkuvaksi, jotta isommat veneet pääsevät purjehtimaan läpi. Näinkin ensimmäisellä kerralla, kun ympyrät olivat kasassa ja levittäytyivät siitä jälleen auki veneen mentyä ohi.

Siltaa vastapäätä toisella rannalla on lisää uudenlaista rakentamista, nimittäin kuninkaallinen kirjasto, jota kutsutaan Mustaksi timantiksi. Rakennus on suunnikkaan muotoinen ja väritykseltään valosta riippuen joko tummanruskea tai musta. Rakennuksen seinät peilaavat välkehtien vedenpintaa.

Vierestä löytyy myös BLOX-rakennus, jossa on mm. Tanskan arkkitehtuurikeskus. Se esittelee skandinaavista muotoilua ja taidetta. Kävin pyörähtämässä design shopissa, mutta itse DACiin en mennyt.

Siinäpä taisivat ollakin sitten kaikki päänähtävyydet, millä kuljeskelin viikon aikana. Jokaisesta patsaasta ja rakennuksesta en jaksa kirjoittaa, sillä Tanskan pitkän historian vuoksi nähtävää on todella paljon. Joka nurkalla on historiallisia rakennuksia, museoita, kirkkoja ja patsaita. Vapaakaupungista ja Nørrebrosta tulee vielä erilliset postaukset, sillä ne vaativat mielestäni oman artikkelinsa. Teen myös majapaikasta arvostelupostauksen myöhemmin.

Matkalla kotiin ja näkymä Sillan kuvauspaikoille

Nyt istun lentokoneessa puolivälissä matkaa. Sain onneksi kuvattu Juutinrauman sillan ilmasta käsin, sillä en lähtenyt etsimään kuvauspaikkoja Kööpenhaminan ulkopuolelta. Katsoin ensin Flightradarista, mitä kautta lentokone lähtee Kastrupista, ja yleensä reitti näytti kulkevan juuri sillan vasemmalta puolelta, joten varasin ikkunapaikan koneen oikealta laidalta. Ikkunasta olikin oivat näkymät sekä Saltholmiin että sillalle, jotka molemmat olivat Silta tv-sarjan kuvauspaikkoja.

Øresundsbron yhdistää Kööpenhaminan ja Malmön. Vuonna 2000 avattu, lähes 8 kilometriä pitkä silta on maailman pisin ajoneuvo- ja rautatieyhdistelmäkäytössä oleva vinoköysisilta. Silta lähtee Ruotsin puolelta maanpinnalta, ylittää Juutinrauman, jossa se sukeltaa 4 km pitkän keinotekoisen saaren läpi veden alle muuttuen 4 km pituiseksi tunneliksi, joka nousee taas maan pinnalle lähellä Kastrupin lentoasemaa. Tunneli-siltayhdistelmä onkin yhteensä noin 16 kilometrin pituinen.

Köpis-sarjan muut postaukset:

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Mari/Kodinvaihtaja maanantai, elokuu 10, 2020 at 13:45

    Ihania puistoja. Olen viettänyt myös jossakin puistossa Kööpenhaminassa päivää pitkän välilaskun aikana. Jos sellainen elämä vielä joskus tulee, niin palaan lukemaan nämä vinkit!!!

  • Reply Marika /Matkalla Missä Milloinkin keskiviikko, elokuu 12, 2020 at 00:18

    Kiitos puutarhavinkistä! Pidän paljon puutarhoista ja kasveista ja tämä hortikulttuuriseuran puutarha vaikutti juuri sellaiselta, jossa viihtyisin! Kööpenhaminassa on tullut käytyä pari kertaa, mutta tästä puutarhasta en ollut kuullut.

  • Reply Pekka torstai, elokuu 13, 2020 at 04:37

    Kiitos postista, mielenkiintoisen oloinen kaupunki vaikuttaisi olevan. Mietiskelin myös kaupungin vapaamielistä leimaa, auringonotto hautausmaalla kertoo jo asiata jotain. Yöelämäkin on tainnut ainakin ennen olla melkomoista.

    Kuvavinkkinä voisin suositella, että hämärässä otettuja ja päiväkuvia joissa on paljon varjoja voisi vähän ”avata” eli vaalentaa varjoja kuvankäsittelyohjelmassa. Näin kuvat eivät ole niin pimeitä ja niistä saa paremmin selvää varsinkin pienellä ruudulla.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning torstai, elokuu 13, 2020 at 08:31

      Kiitti kommentista! Olihan se ihan kiva kaupunki, jos viihtyy kaupunkilomilla. Itelleni tuo kuus päivää oli ehkä hieman liian pitkä aika, mutta tulipahan toisaalta nähtyä kaupunkia aika monipuolisesti. Yöelämään en tutustunut, joten siitä en osaa sanoa mitään 🙂

      Käsittelen yleensä vaihtelevalla intensiteetillä kuvia, ja tästäkin postauksesta osa kuvista on käsitelty (esim. tuo kirjastokuva). Mutta sit taas kun kuvia on paljon, niin en jaksa enkä viitsi käsitellä kaikkia, vaikka tiedän ettei ne just kirkkaassa päivänvalossa ole kovin hyviä. Mulla on tossa matkaläppärissä ainoastaan Photoshop, jonka Shadows/Highlights-työkalulla ei saa niin hyvä jälkeä aikasiks, mitä Lightroomissa. Osa kuvista on myös tarkoituksella tummia, esim. ne missä valo tulee jostain kasvillisuuden välistä. Mun mielestä niistä häviää se tunnelma, jos kuvassa on liian vähän kontrastia. Mutta esim. noi Christianshavnin ja Assistensin kuvat on ihan liian tummia, se on totta. Kiitos palautteesta! Koetan jatkossa ottaa pikkunäytöt paremmin huomioon 🙂

  • Reply Sini matkakuumeessa tiistai, elokuu 18, 2020 at 16:06

    Mäkin tykkään käydä hautausmailla. Assistens oli ihan kiva, mutta ei ole Pere Lachaisen voittanutta.
    Itse kävin Tivolissa syksyllä Halloweenin aikoihin. Koristukset tuolloin olivat upeat varsinkin hämärässä.

  • Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa