Suomen suurin matkablogiyhteisö

Matkailijan opas Mongoliaan + paikallisen oppaan kohdesuositukset

Aasian heikosti tunnettu Mongolia oli nostettu alkuvuoden matkamessuilla trendaavien maiden joukkoon. Vaikka juuri nyt ei pääsekään reissuun, niin mikäpä ettei Mongolian karut aavikkomaisemat, jylhät vuoret ja vanhat nomaditraditiot voisi kiehtoa sitten tuonnempana, kun maailma on taas avoin uusille seikkailuille 🙂

Mongoliassa vieraili vuonna 2019 alle 600 000 matkailijaa, joista 29% oli kiinalaisia, 24% venäläisiä ja 17% eteläkorealaisia. Eurooppalaisten turistien osuus TOP 10 -vierailijamaista oli vain 5%. Vertailun vuoksi Suomeen tehdään yön yli kestäviä matkoja vuodessa lähes 7 miljoonaa.

Ulan Batorissa asuu noin 1,6 miljoonaa ihmistä. Se on about puolet koko Mongolian väkiluvusta.

Suurin osa maasta on aavikkoa ja asumatonta erämaata. Eläimet saavat laiduntaa vapaasti.

Aikanaan Mongolia oli tunnettu tekijä karttapallolla, eikä vähiten sotaisan johtajansa Tsingis-kaanin ansiosta. Hän koosti hajallaan eläneistä heimoista 1200-luvulla jättivaltion, joka hallitsi käytännössä koko itäistä pohjoista pallonpuoliskoa ja kolkutteli aina nykyisen Suomen rajoilla asti.

Suur-Mongolian supistumisesta huolimatta maa on edelleen hyvin suuri. Valtavasta koostaan johtuen Mongoliaa ei voi tutkia läpikotaisin yhden reissun aikana.

Maailman suurimman sisämaavaltion hahmottaminen kannattaakin luonnollisesti aloittaa pääkaupunki Ulan Batorista ja sen lähiympäristöstä. Löydät tästä postauksesta vinkit Mongoliassa selviytymiseen ja paikallisen matkaoppaan must see -suositukset 🙂

Suur-Mongolian valtakausi. (Kuva: Ancient History Encyclopedia)


Miten matkustan Mongoliaan?

Maailman kylmimmäksi pääkaupungiksi tituleeratun UB:n tavoittaa helpoiten lentämällä Chinggis Khanin lentokentälle. Suomesta Mongoliaan pääsee ainakin Moskovan kautta Aeroflotilla. Mongoliaan voi matkustaa myös maitse esimerkiksi Trans-Siperian rautatietä, joka risteää rajalla Trans-Mongolian reitiksi. Myös Kiinasta pääsee junalla. Maanteitä on harvakseltaan ja tiet on monin paikoin huonossa kunnossa.

Mongoliaan tarvitsee viisumin, joka on voimassa 30 vuorokautta. Viisumia varten passissa tulee olla vähintään yksi kokonainen tyhjä sivu. Huom! Viisumia ei voi enää hakea Kirkkonummella sijaitsevasta Mongolian kunniakonsulaatista, vaan asian tiimoilta on käännyttävä Tukholman suurlähetystön puoleen. Viisumi maksoi pari vuotta sitten 65 €.

Ulan Batorin sijainti kartalla.


Milloin on paras aika matkustaa?

Kesällä ja alkusyksystä turismi on runsaimmillaan, ja etenkin heinäkuisen Naadam-juhlan aikana Ulan Batorissa on paljon porukkaa. Kesän aikaan luonto on myös vihreimmillään, jolloin maisemat pääsevät oikeuksiinsa. Kesän keskilämpötila on miellyttävä +20°C. Aurinkoisia päiviä vuodessa on 257.

Itse matkustin Mongoliaan huhtikuun alussa, jolloin talvi oli juuri loppumassa eikä muita turisteja juurikaan tullut vastaan. Sää oli kolea, mutta ei mitenkään jäätävän kylmä. Sydäntalvella puolestaan on oikeasti kylmä jopa Suomen mittapuulla (-20°C:sta jopa -45°C:een), ja lisäksi ympärivuotinen kova tuuli tekee ilmasta purevan. Hiilen poltosta johtuen talviaikaan ilmansaasteet on myös pahimmillaan, joten siinäkin mielessä kesä on hyvä aika matkustaa.

Talviaikaan ilmanlaatu on huonompaa hiilen polton vuoksi.

Toisaalta off-seasonilla turisteja ei ole missään ja saat nauttia maasta vapaasti. Kuva Gorkhi-Tereljin kansallispuistosta.


Millaisia majoituksia on tarjolla?

Itseäni yllätti Ulan Batorin modernius ja toisaalta myös monipuolisuus. Rakennuskanta uudistuu ja kasvaa jatkuvasti. Kaupungissa on korkeita tornitaloja, neuvostotyylisiä monumentaalisia rakennuksia ja ikivanhoja buddhalaisia temppeleitä rinta rinnan. Maisemassa on myös todella ränsistynyttä rappioromantiikkaa.

Rakennuskannan monipuolisuudesta johtuen eri tasoisia majoituksiakin on reilusti tarjolla. Mikäli mielii majoittua nykyaikaisessa hotellissa, hyviä valintoja ovat lukuisten hotellien joukosta esimerkiksi Blue Sky tai Khuvsgul Lake Hotel. Ne sijaitsevat aivan keskustassa, Sühbaatar-aukion laidalla.

Itse majoituin 10 päivää Zaya 2 Hostelissa, joka oli enemmänkin yksityishuoneita tarjoava majatalotyyppinen ratkaisu kerrostalossa. Omistaja oli erittäin ystävällinen ja avulias. Majapaikka tarjosi opastettuja päiväretkiä huokeaan hintaan, ja tätä kautta ystävystyin myös mongolialaisen matkaoppaan kanssa.

Blue Sky on kaupungin moderneimpia rakennuksia.

Taustalla oma majapaikkamme Zaya 2 Hostel.

Ulan Batorin ulkopuolella reissaavat haluavat yleensä majoittua perinteisessä nomadiasumuksessa eli jurtassa. Turisteille tarkoitettuja jurttakyliä löytyy esimerkiksi Tereljin kansallispuiston alueelta sekä erämaan syleilyssä Khustain Nuruusta, jossa sijaitsee ekoleiri.

Retkitoimistojen kautta voi varata myös aidon perhemajoituksen, sillä osa nomadiperheistä saa elantonsa paimentolaisuuden lisäksi turismista.

Nomadit asuvat jurtassa. Kuva Nalaikhista, muutaman kymmenen kilometrin päässä UB:sta.


Onko Mongoliassa turvallista?

Mongolia on suhteellisen turvallinen maa. Itse koin Ulan Batorin hyvin turvallisena myös ilta-aikaan ja keskustan ulkopuolella liikkuessa. Kävimme kuljeskelemassa normaaleilla asuinalueilla ja myös slummimaisessa lähiössä, emmekä kohdanneet mitään ongelmia.

Toki jokaisessa suurkaupungissa on vaarana taskuvarkaat, mutta UB:n kohdalla tämä riski on suurin yleensä merkittävien juhlien, kuten Naadam-kesäfestarien ja Tsagaan Sar -uudenvuodenjuhlan aikaan. Varsinaiset turistihuijaukset eivät ole yleisiä. Taksilla liikuttaessa hinta kannattaa sopia etukäteen, ettei tule maksaneeksi ylihintaa.

Keskusta-alueella voi liikkua myös pimeän aikaan, kunhan ei ole ympäripäissään.

Suurimmat turvallisuusriskit liittyvät liikenteeseen. Mongoliassa on erikoinen ajojärjestely, sillä Japanista tuoduissa käytetyissä autoissa on ratti oikealla, mutta liikenne on silti oikeanpuoleista kuten Suomessa. Liikennekulttuuri on hyvin arvaamatonta ja riskialtista. Etenkin kaupungissa sattuu usein kolareita, ja useimpien autojen kulmat on rutussa.

Ruuhkat on massiivisia ja alkuillasta lyhytkin matka kaupungin sisällä saattaa kestää tunnin. Kaduilla on poliiseja ohjaamassa liikennettä. Keskustassa kävelytiet on ihan ok kunnossa, mutta paikoin voi olla yllättäviä kuoppia tai avonaisia viemäreitä.

Poliisi ohjaa liikennettä ja on näkyvillä muutenkin katukuvassa.

UB:n ulkopuolella tiet ovat heikkokuntoisia ja välillä maita ja mantuja kuljetaan tiettömillä arotaipaleilla. Maastoon lähdettäessä auton tulee olla nelivetoinen maasturi. Talvella maantiet on peilijäässä eikä erämaita halkovilla teillä välttämättä ole minkäänlaista hiekoitusta. Pimeällä ajamista tulee välttää, ja autossa on hyvä olla aina vararengas ja muuta hätätarpeistoa.

Jos vuoristossa sattuu jotain, apu on usein kaukana, eikä puhelimessakaan välttämättä ole kenttää. Omatoimimatkailijalla kannattaakin olla hyvin varusteltu auto.

Terveydenhuolto on kaupunkien ulkopuolella heikkoa. Matkailijalla tulee olla kaiken kattava matkavakuutus. Riippuen kohteesta, on syytä harkita lavantautirokotteen ottamista. Perusrokotukset kuten MPR, jäykkäkouristus sekä hepatiitti A (ja B) on suositeltavia. Jos oleilee pitkään maaseudulla, voi puutiaisaivokuumerokote olla tarpeen.

Pääkaupungissa on terveyden puolesta turvallisempaa ja esimerkiksi apteekit on hyvin varusteltuja. Suurin terveysriski pääkaupungissa on huono ilmanlaatu etenkin talvikuukausina.

Kurkkutabletit ja allergialääkkeet löytyivät elekielellä ja toistelemalla allergialääkkeen vaikuttavan aineen nimeä 😀


Pärjääkö englannilla?

Vastaus on kyllä ja ei. Majapaikoissa pystyy asioimaan pääsääntöisesti englanniksi ja opastettuja retkiä saa myös englanninkielisenä. Taksikuskit saattavat osata hieman kieltä. Ravintoloissa ruokalistat on yleensä sekä mongoliksi että englanniksi.

Kaupoissa taas juuri kukaan ei puhu englantia, ja esimerkiksi kassalla hinnat näytetään usein laskimeen näpyteltynä. Vaikka paikallisten englannin taito on hyvin hataraa, osa nuoremmasta väestä osaa kieltä jonkin verran, riippuen ihan koulutustasosta.

Kassalla loppusumma näytetään laskimella, sillä yhteistä kieltä ei ole.

Mongoliassa puhutaan mongolia, jota kirjoitetaan kyrillisillä kirjaimilla, joten venäjän osaamisesta on siinä mielessä hyötyä. Osa kauppojen kylteistä ja muista teksteistä on kirjoitettu kyrillisten kirjainten sijaan vanhalla mongolin skriptillä (tosi kaunista!). Jotkut osaavat mongolin lisäksi kiinaa ja venäjää. Ulan Batorissa voi törmätä myös koreaan, sillä kaupungissa asuu suht paljon korealaisia opiskelijoita.

Kohteliaisuuden vuoksi on hyvä opetella edes tervehdys (san bainuu tai sänüü) ja kiitos (bajarsla) mongoliksi, sillä se saa varmasti aikaan vienon hymyn mongolialaisen kasvoilla. Mongolin kieli voi olla hyvin haastavaa, sillä sanoja ei välttämättä lausuta niin kuin ne kirjoitetaan, mutta parilla sanalla pääsee jo hyvin alkuun 🙂


Mikä on hintataso?

Mongolian rahayksikkö on tugrik (mongoliksi tögrög) ja käytössä on pelkät setelit kympistä kahteenkymmeneentuhanteen (pikkuseteleitä näkee harvoin). Hinnat on hyvin alhaiset Suomeen verrattuna. Kaksi vuotta sitten off-seasonilla matkatessani 10 päivän majoitukseen ja majatalon kautta varattuihin kahteen koko päivän päiväretkeen maaseudulle/vuoristoon kului vain noin 530 000 tugrikia (175 €).

Young money, cash money. Yksi euro on reilu 3 000 tugrikia. 20 000 tugrikia taas on noin 6,50 euroa.

Ruoka on edullista niin kaupoissa kuin ravintoloissa. Esimerkiksi lounas 7 900 MNT (2,61 €) tai kahden hengen illallinen juomineen 34 300 MNT (11,35 €). Matkamuistoja ja perinteisiä käsitöitä löytää myös huokeaan hintaan. Ostoksia kannattaa tehdä erityisesti State Department Storessa.

Ulkomaiset brändit kuten vaikkapa Nike ja Adidas olivat kuitenkin paljon kalliimpia kuin Suomessa. Korealainen kosmetiikka taas on edullista, joten kauneudenhoidosta kiinnostuneiden kannattaa täydentää varastonsa Ulan Batorissa.

Nämä käsintehdyt perinteiset tossut maksoivat 10 000 tugrikia eli reilu 3 euroa.

Sheet maskit oli alle 50 senttiä kappale.


Millainen on mongolialainen ruoka- ja juomakulttuuri?

Ruoka on hyvin lihapitoista maan paimentolaisperinteistä johtuen. Laimeasti maustetun lihan rinnalla tarjoillaan yleensä riisiä tai nuudeleita. Keitot ja taikinanyytit kuuluvat myös listalle. Mausteita ja vihanneksia on karusta ympäristöstä johtuen saatavilla vain rajoitetusti.

Mongolialaiset vannovat puhtaan ruuan nimeen ja arvostavat luomutuotettua ruokaa. Rivien välistä pystyi havaitsemaan arvostelua kiinalaisia ruokaväärennöksiä ja myrkkyruoka-skandaaleja kohtaan.

Maitotuotteiden käyttö on yleistä, ja luultavasti matkailija ei voi olla törmäämättä erikoisempiin juomiin, kuten hevosen maitoon. Suolalla maustettua kuumaa maitoa tarjoillaan etenkin jurttavierailun aikana mongolialaisena teenä. Tarjoiluista kieltäytyminen on hyvin epäkohteliasta, ja onkin parempi edes maistaa hieman, kuin teilata tarjottavat alkuunsa.

Mongoliasta löytää helposti luomulihaa.

Lounaalla tsuivan-nuudelipataa ja aika mautonta dumpling-keittoa. Monesti mausteena on pelkkä suola ja lihan oma rasva.

Mongolian vaisuksi jäävän keittiön ohella pääkaupungissa on tarjolla runsaasti etnisiä ravintoloita. Katukuvasta löytyy esimerkiksi sushipaikkoja, korealaisia ravintoloita ja oma suosikkini, intialaista ja hazara-ruokaa tarjoileva Mughul Restaurant.

Myös kahviloita on jonkin verran. Kaupassa taas on hatara kahvivalikoima, enkä muista nähneeni muita kuin pikakahveja. Teevalikoima puolestaan on aasialaiseen tapaan hyvin kirjava.

Hazara-ruokaa Mughul Restaurantissa.

Alkoholia löytyy jos jonkinlaista, ja mongolialaiset ovatkin kovia juomaan. Reissuni lopuksi osallistuimme erääseen seminaariin, ja illallisella mongoli-isännät halusivat kisailla juomisella suomalaisten ja pohjoiskorealaisten vieraiden kanssa. Itse jätin juomapelit väliin.. 😀 Ulan Batorissa on lukuisia baareja, ja niin ikään aasialaiseen tyyliin baareista löytyvä karaoke on todella suosittua.

Karaoken laulaminen onnistuu laitteiston puuttumisen vuoksi pienessä maistissa myös puhelimen näytöltä.


Mitä kulttuurisidonnaisia piirteitä on hyvä tietää?

Kuten jo aiemmin sanottu, ruuasta ja juomasta kieltäytyminen on epäkohteliasta ja sitä on syytä välttää. Isäntäperheelle on kohteliasta viedä joku pieni lahja, mikä voi olla vaikkapa suomalaista suklaata tai Finlandia Vodkaa. Tuliaisten määrässä kannattaa huomioida, että perheet on yleensä suurikokoisia ja koostuu useammasta sukupolvesta, serkuista jne.

Ojennettaessa tai vastaanotettaessa mitä tahansa, tulee käyttää oikeaa kättä (tai tukea oikeaa kättä vasemmalla), lisäksi hihojen pitää olla alas vedettynä. Myös juomia juodaan pelkästään oikealla kädellä.

Jurtassa vieraillessa tulee kulkea ovesta vasemmalle. Seiniin nojaaminen on kiellettyä, ja lisäksi jurtan keskellä olevien tukipuiden välistä ei missään nimessä saa kulkea, sillä se symboloi isäntäparin väliin tulemista. Tukipuut pitävät jurttaa pystyssä, joten ethän vahingossakaan halua osua niihin. Jos haluat kuvata jurtassa, kysy ensin lupa.

Tukipuiden välistä ei saa kulkea, ellei halua symbolisesti rikkoa isäntäparin perhettä.

Mongolialaiselle pään taputtaminen on huono enne, joten älä koskaan kosketa toisen päätä, edes lasten. Toisen hattuun ei myöskään saa koskea. Ihmisen osoittaminen sormella on myös epäkohteliasta. Mongoliassa näkee usein rändom kättelyitä, mitkä johtuu siitä, että jos potkaiset vahingossa mongolia jalkaan, joudut kättelemään sen jälkeen 😀

Älä arvostele maan historiaa tai Tsingis-kaanin hirmutekoja, sillä mongolialaiset ovat hyvin isänmaallisia ja ylpeitä maastaan. Politiikastakaan ei kannata käydä kiivaita debatteja, sillä maa on joskus ollut hyvin sosialistinen, mutta aatetta on myös vastustettu.

Mongoleille Tsingis-kaani oli sotaretkistään huolimatta suuri sankari.

Kunnioita hevosia! Hevonen on mongolialaisille rakkain eläin ja perheen hevosia pidetään myös perheenjäseninä. Sanotaan, että lapsi oppii ratsastamaan aiemmin kuin kävelemään. Mongoliassa on enemmän hevosia kuin ihmisiä.

Hevonen on mongolialaisen ylpeyden aihe ja rakas perheenjäsen.

Halaaminen ei ole yleinen tervehtimistapa, vaan mongolit suosivat kättelyä – aivan kuten me suomalaisetkin. Muista kätellessä vetää hihat alas ja ottaa hanskat pois.

Paikalliset voivat olla alkuun hyvin varautuneita ja hiljaisia, mutta sitä ei kannata ottaa negatiivisesti. Turismi on vielä hyvin pienimuotoista ja kielimuuri myös hankaloittaa aluksi kanssakäymistä, mutta hymyllä pärjää jo pitkälle 🙂


Mongolia – Must see!

Mongolia on ehdottomasti vierailun arvoinen maa! Sinne kannattaa suunnata heti kun mahdollista, sillä maa muuttuu ja länsimaistuu hurjaa vauhtia. Nyt siellä vielä on nähtävillä monen eri aikakauden vaikutus, mutta ken tietää millainen Ulan Batorin kaupunkikuva on vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua.

Lisäksi yhä useampi paimentolaisperhe muuttaa maalta kaupunkiin, joten maaseudun autioituminen uhkaa myös kulttuuria. Toisaalta maa on niin suuri ja harvaan asuttu, että sillä on erinomainen potentiaali kehittyä ekomatkailun ja erikoisempien elämysten saralla 🙂

Mongolia on raikas tuulahdus monen muun matkakohteen rinnalla, sillä siellä matkailija saa olla rauhassa, eikä kukaan yritä hyötyä sinusta tai tule tyrkyttämään mitään. Mongolit ovat hyvin samantyylinen kansa kuin me suomalaiset, joten maassa on todella helppo olla!

Paikallisen ystäväni vinkkaamat sivustot, joista voi olla hyötyä matkaa suunnitellessa:
M Sand Dunes -retkifirma | Kaikki Mongolian majoitukset hotelleista ekoleireihin


// MONGOLIALAISEN MATKAOPPAAN SUOSITUKSET //

Ulan Bator

  • Mongolian kansallismuseo
  • Bogd-kaanin talvipalatsi, Mongolian viimeisen kuninkaan asuinpaikka
  • Dinosaurus-museo, jossa voit nähdä menneiden hirmuliskojen munia, fossiileja ja luurankoja
  • Zanabazar Museum of Fine Arts
  • Choijin Lama Temple, vanha temppelialue keskustassa
  • Gandanin buddhalainen luostari, missä voit kuulla munkkien toistavan mantrojaan ja nähdä 26 metrisen Buddha-patsaan, joka on mongoliaisille suosittu palvonnan kohde
  • Sukhbaatar-aukio ja sen ympärillä olevat eri tyyliset rakennukset
  • Zaisan Hill, kukkula hieman UB:n ulkopuolella, josta on näkymä koko kaupungin ylle, kukkulalla sijaitsee myös Zaisan-monumentti
  • Tumen Ekh -kulttuuriperformanssi, joka sisältää perinteisiä tanssi-, musiikki- ja kurkkulauluesityksiä, esitetään kesäisin joka päivä klo 16-18

1) Mongolian kansallismuseo 2) Choijin Lama Temple, 3) Gandantegchinlenin luostari, 4) Sukhbaatar-aukio, 5) Näkymä Zaisan Hilliltä, 6) Perinteinen tanssiesitys

Päiväretket Ulan Batorista

  • Tereljin kansallispuisto – 65 km UB:sta itään. Yksi suosituimmista päiväretkikohteista kauniin luonnon ja erikoisten kivimuodostelmien vuoksi. Tereljissä voit patikoida, ratsastaa hevosella ja vierailla nomadiperheen luona. Alueella on myös useampia yöpymiseen tarkoitettuja jurttaleirejä. Kansallispuistossa on mykistyttävän kauniit maisemat. Samalla reissulla kannattaa pistäytyä jättimäisellä Tsingis-kaanin patsaalla, joka on maailman suurin ratsupatsas (40 m).
  • Khustain kansallispuisto – 100 km UB:sta länteen. Alue on äärimmäisen suojeltu, sillä siellä elää monia luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja, harvinaisia lintuja sekä maailman ainoa villihevoslaji, przewalskinhevonen (mongoliksi takhi). Khustaissa on muutama turistileiri ja joitain patikointireittejä.
  • Gun-Galuut luonnonsuojelualue – 130 km UB:sta itään. Luonnonkauniit maisemat sopivat esimerkiksi lintubongaukseen, ja alueen ainoalla turistileirillä voit vuokrata pyörän, veneen tai kalastusvälineet ja vain nauttia ympäröivästä luonnosta. Gun-Galuutia halkoo 1254 km pitkä Kherlen-joki.

TERELJ: 1) Turtle rock, 2) Yksi kansallispuiston jurttaleireistä, 3) Näkymä Aryapalan mediataatiotemppeliltä kansallispuiston ylle, 4) Tsingis-kaanin ratsupatsas Nalaikhissa

KHUSTAIN NURUU: 1) Khustai ecocamp, 2) Aavat talviset maisemat, 3) Kansallispuistossa on tiukat suojeluohjeet, 4) Alueella voi bongailla aitoja villihevosia, takheja

Viikon matka Gobin autiomaahan

Jos sinulla on tarpeeksi aikaa, voit osallistua opastetulle matkalle Gobin aavikkoon. Kuiva, kuuma, hiekkainen ympäristö on haastava ja vaatii kunnollisen maasturin sekä alueen tuntevan kuskin, eikä sovi näin ollen omatoimimatkailuun. Opastetun retken aikana voit nauttia turvallisesti tästä erikoislaatuisesta ympäristöstä. Retkelle osallistuminen vaatii hyvän kunnon ja terveydentilan. Reitti on yhteensä noin 2 400 km pitkä.

Matkan aikana vieraillaan seuraavissa kohteissa:

  • Baga Gazariin Chuluu, erikoiset kivimuodostelmat
  • Tsagaan Suvarga, valkoinen stupa (buddhalainen kypärän muotoinen rakennus)
  • Yoliin Am, korppikotkien laakso vuorten siimeksessä
  • Khongoriin Els, Gobin upeat hiekkadyynit
  • Bayanzag, liekehtivät jyrkänteet
  • Ongii-luostarin rauniot
  • Kharkhorin, muinainen pääkaupunki

”Mini-Gobi” ja silmänkantamattomiin hiekkaa.


Oletko koskaan suunnitellut matkaa Mongoliaan tai kenties jo käynyt tuossa kiehtovassa maassa? Jätä alas kommenttia 🙂 Ja jos heräsi lisäkysymyksiä, ota ihmeessä yhteyttä, niin etsitään sinulle vastaus! Alla vielä muutama blogi, josta löytyy lisää luettavaa.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

21 Comments

  • Reply Janzu / Viimeinen kuulutus perjantai, toukokuu 15, 2020 at 00:06

    Kiitos mahtavasta Mongolia-kirjoituksesta! Kyllähän toi hotsittaisi joskus kokea, vaikka tyttöystävälle vegaanihaaste on tuolla melkoinen. 😃

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning perjantai, toukokuu 15, 2020 at 09:21

      Kiitos kommentista <3 Mietin tuota samaa, kun kirjoitin ruokapuolesta, että saattaa vegaaneille olla haastavaa. Kaupassa kyllä on tykötarpeita jonkin verran, mutta epäilen, että mitään kunnollisia proteiinin lähteitä ei ainakaan löydy kovin helposti. Voi kyllä olla, että esimerkiksi korealaisista tuontituotteista löytyis ainakin soijaa, mutta en mee vannomaan. Ravintoloiden joukosta vois myös löytyä jotain vaihtoehtoja, esim. jostain intialaisesta ravintolasta just. Mutta sitten nuo yön yli -retket voi olla haasteellisia ruokailujen kannalta. Ehkä kannattaa varata jotain omaa evästä mukaan 🙂 Se on vähän sama gluteenittoman ruokavalion kanssa, monesta paikasta ei löydy ja mullakin pari matkakumppania on joutunu kantamaan omaa ruokaa mukana ihan Euroopan maissa.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning perjantai, toukokuu 15, 2020 at 09:28

      Löyty muuten tällanen postaus. Vgaanina oleminen ei näytäkään olevan kovin vaikeeta, ja kaupoista löytyy mm. tofua! Yllättävää 😀
      http://www.the-wild-life.com/vegan-in-mongolia/

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin perjantai, toukokuu 15, 2020 at 16:43

    Tää oli kiva lukea, Mongolista ei kovin paljoa ole kirjoitettukaan. Mongolia on joitain kertoja kyllä käynyt mielessä, mutta vielä ei olla käyty. Erityisesti nuo kansallispuistot kiehtoisivat sekä mahdollisuus nähdä przewalskinhevosia, joita toistaiseksi olen nähnyt vain kerran, Tšernobylissä.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning sunnuntai, toukokuu 17, 2020 at 12:11

      Kiitos kommentista 🙂 Ei tuolla hirveämmin käy porukkaa ja tosiaan aika harvoin tulee vastaan blogeissakaan matkakertomuksia. Luontomatkailu taitaa olla se suurin vetonaula, miksi ihmiset tuonne matkustaisivat, enkä yhtään ihmettele miksi! Ja onpa jännä, en tiennytkään että villihevosia löytyy myös Tsernobylistä. Mitenköhän niitä sinne on päätynyt.

  • Reply Muu maa mandariini / Oona sunnuntai, toukokuu 17, 2020 at 22:26

    Mielenkiintoinen postaus! On kiehtovaa lukea paikoista, jotka eivät ole niin tavanomaisia, eikä niissä ole moni käynyt! Voisi olla myös virkistävä kohde, monen vuoden small talk kulttuurissa Kanadassa asuneena jälkeen. 🙂

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning maanantai, toukokuu 18, 2020 at 09:33

      Kiitos kommentista 🙂 Mongoliassa vallitsee kyllä todellinen rauha. Pääkaupunki on tosin aika vilkas, mutta heti kun pääsee ulos luontoon, niin ympärillä aukeaa pelkkä hiljaisuus ja tyhjyys. Tekee hyvää ihmiselle.

  • Reply reetaeevi maanantai, toukokuu 18, 2020 at 09:08

    Oli kiva taas lukea sun monipuolinen ja kiinnostava postaus, joka oli hyvin kirjoitettu. Kiinnostuin aikanani Trans-Siperian junamatkasta Rosa Liksomin Hytti nro 6 kirjan luettuani ja siksi Mongolia on erittäin kiinnostava. Yö jurtassa olisi mahtavaa kokea 🙂

  • Reply Pirkko / Meriharakka maanantai, toukokuu 18, 2020 at 15:43

    Kiitos linkkauksesta, mutta sen verran tarkennusta, että emme olleet Mongoliassa Travellerin matkalla, siis ryhmämatkamielessä, joskin Traveller teki omatoimista matkaamme koskevia järjestelyjä. Reittimme kulki Aeroflotilla lentäen Pekingiin, jossa kiertelimme muutaman päivän ennen kuin jatkoimme junalla Ulan Batoriin, josta teimme sitten myös parin yön retken Tereljin kansallispuistoon. Paluumatkamme Ulan Batorista oli myös Aeroflotissa ja parin päivän pysähdyksellä Moskovassa, eli vinkkinä, että kun yhteydet Mongoliaan joka tapauksessa ovat vaihdollisia, niin kannattaa hyödyntää vaihdot!
    Me(kään) emme halunneet lähteä Mongoliaan heinäkuun alun ruuhkaisimpaan aikaan, mutta kesäkuun alku oli ihan kiva – ei vielä liian ruuhkaista eikä kuumaa, mutta riittävän kesäistä jurtassakin yöpymiseen. Tereljissä kiipesimme tuonne Turtle Rockille katsomaan maisemia ja vaikka asuimmekin ”turistigerissä” niin kävimme myös paikallisten asuttamassa gerissä ja matkasimme erämaassa melkein parin tunnin matkan hevosillakin, vaikkemme varsinaisesti ratsastakaan, mutta siis paikallisopas talutti hevosiamme. Niin, mongolialaiset kutsuvat jurttiaan nimellä ger.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning maanantai, toukokuu 18, 2020 at 15:53

      Ah, mäpäs korjaan tuon! Kiitos kun jaoit teidän kokemuksia 🙂 Tuo teidän reissu on ollut kyllä tosi monipuolinen. Moni taitaa mennäkin sinne lähinnä luontokokemusten perusteella. Kesällä ne maisemat Tereljissä on ihan super paljon hienommat, ja mua harmittaa siinä mielessä, että olin ite siellä lopputalvesta, kun maisema oli vielä kuiva ja ruskea. Olishan siellä kiva käydä joskus uudelleen ja mennä just vaikka ratsastamaan. Jurttayöpyminen olis myös kiva kokemus. Nyt me käytiin vaan parin tunnin visiitillä nomadiperheen luona kun oltiin matkalla Tereljiin.

  • Reply Sini matkakuumeessa maanantai, toukokuu 18, 2020 at 20:30

    Kiitos linkkauksesta. Karaokebaarit olivat tosiaan suosittuja. Itse yövyin Woodbeckers Inn majatalossa keskustan laitamilla. Siinä lähellä oli tosi monta karaokebaarit, joissa kuului laulu päivästä yöhön. Kävin laulamassa pari englanninkielistä biisiä yhden belgialaispariskunnan kanssa. 😊 Ihmiset ovat tosi mukavia vaikka yhteistä kieltä ei aina löydy.

  • Reply Ne Tammelat keskiviikko, toukokuu 20, 2020 at 16:04

    Olipa kattava ja kiinnostava paketti Mongoliasta, kiitos! Voi hitsi, että tuollakin olis kiva joskus käydä. Minäkin huolestuin, että mahtaako kasvisruokailijalle löytyä sieltä mitään, mutta kommenttiketjusta löytyikin jo vastauksia 🙂

  • Reply Emilia/Merkintöjä maailmasta lauantai, toukokuu 23, 2020 at 08:17

    Todella kiinnostavaa, kiitos Cilla!☺ Tästä sai hyvän kokonaiskuvan ja hyviä vinkkejä kulttuurisiin asioihin, jotka ovat tosi tärkeitä. Hauskoja yksityiskohtia muutenkin, esim. nuo ramdom-kättelyt. Ja karu mutta hyvä huomio tuo hiilenpoltto talvella.

    Mun kaveri kävi tuolla pari vuotta sitten ja sen jälkeen erityisesti Mongolia jäi mieleen. Tämä kyllä buustasi sitä. Erityisesti nuo kansallispuistot, jurtta-asumiset, Gobi ja villihevoset kiinnostavat ja tuo UBkin kuulostaa mielenkiintoiselta kaupungilta omalla tavallaan.

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, toukokuu 23, 2020 at 19:13

      Kiitos sinulle 🙂 Kulttuuriin liittyviä juttuja tosiaan on hyvä tietää matkusti sitten minne tahansa.

      Tuo saasteongelma on kyllä tosi paha, ja yritin kysellä paikallisilta vähän vaihtoehtoisista energiamuodoista, mutta eivät oikein lämmenneet ideoille. Kaupunkien ulkopuolella näkyy kyllä aurinkopaneeleita, mutta laajemmin niitä ei suosita, koska ne kuulemma peittyy pölyyn niin nopeesti. Tuulivoimalat teilattiin, koska ne kuulemma kuivattaa laidunmaat.. En sit lähteny kiistelemään asiasta 🙂 Ydinvoimaa pidetään vaarallisena ja suurin osa mongoleista vastustaa sitä mm. Fukushiman onnettomuuden takia.

      Musta tuntuu, että toi hiilibisnes myös maan ulkopuolelle on niin suurta, ettei siitä haluta luopua hevillä. Esimerkiks Kiina tuo Mongoliasta 30-50 prosenttia omaan kuukausittaiseen kulutukseensa tarvittavan hiilimäärän, ja Australiaan menee lähes yhtä paljon. Mutta onneks nuo saasteet on kaukana kansallispuistoista 🙂

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää lauantai, toukokuu 23, 2020 at 19:00

    Mahtava paketti Mongoliasta! Kiitos! Haluaisin niiiin kovasti päästä siellä käymään ja tähän postaukseen menee ehdottomasti kirjanmerkki tulevaisuutta ajatellen. Tätä lukiessa valitettavasti tulin miettineeksi, että kuinkahan paljon Covid-19 näitä ihmisiä kurittaa. Toivottavasti selviävät tästä pandemiasta hyvin. Ihanan mielenkiintoinen postaus kuitenkin!

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning lauantai, toukokuu 23, 2020 at 19:04

      Kiitos paljon 🙂 Kiva kuulla, että juttu inspiroi! Oon jutellut sen mun mongolialaisen ystävän kanssa paljon myös koronasta, ja hän kertoi että siellä on hyvä tilanne. Viime viikolla kun juteltiin, niin tartuntoja on ollu vaan 140, joista kaikki on tullu ulkomailta palanneiden kansalaisten mukana. Jatkotartuntoja ei ole esiintynyt. Mongolia sulki Kiinan vastaisen rajansa jo heti alussa ja myös koulut on suljettuna ainakin syyskuuhun saakka.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Hae blogista


    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

    Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa