Suomen suurin matkablogiyhteisö

Elämä rullaa eteenpäin uudessa normaalissa

Ajattelin tehdä tähän väliin pienen life update -postauksen. En muista olenko maininnut täällä blogin puolella, että korona laittoi matkasuunnitelmien lisäksi uusiksi myös muut suunnitelmat. Olin alkuvuodesta ehtinyt jatkaa töitä koulutuskeskuksen keittiöllä, ja minun piti olla töissä koko tuleva kesä, kuten olen ollut viimeiset 10 vuotta. Kun maaliskuun alussa jäin palkattomalle vapaalle, että olisin lähtenyt Meksikoon, en tiennyt, että se olisi samalla viimeinen työpäiväni.

Meksikon reissun peruuntuminen ja koulujen sulkeminen tapahtuivat suunnilleen samoihin aikoihin. Olin kummankin asian kanssa uuden tilanteen edessä, enkä oikein tiennyt, mitä olisin ajatellut. Pari ensimmäistä viikkoa kotona olivat rehellisesti sanoen hyvin vaikeita. Mieheni jäi myös lomautetuksi, joten olimme yhtäkkiä molemmat kotona 24/7. Introvertti-luonteelleni se oli hyvin.. sanotaanko haastavaa. Aika pian uuteen normiin kuitenkin tottui ja arki muovautui omanlaisekseen. Puoliso palasi pari viikkoa sitten töihin, ja minä olen edelleen kotona.

Stay home. Kodin ilme on ehtinyt muuttua näinä viikkoina jo jonkin verran näistä kuvista.

Opiskeluista

Olen opiskellut englantia avoimessa AMK:ssa vaihtelevalla motivaatiolla. Välillä opiskelu ei kiinnosta yhtään, seuraavalla viikolla taas teen kahden viikon tehtävät kerralla. Matikan tehtävien kanssa en ole menestynyt juurikaan. Olen koettanut kerrata 20 vuotta sitten opittuja peruslaskuja, että minulla olisi edes jonkinlaiset saumat ensi kuun AMK-valintakokeessa. Tällä hetkellä en jaksa uskoa mahdollisuuksiini, sillä pääsykokeen kautta sisään pääsee vain 8 hakijaa.

Olen siis hakenut restonomin etäopintoihin, joten motivaatiota pitäisi oikeasti olla 3,5 vuoden itseohjautuvaan verkko-opiskeluun.. Toisaalta elämäni ei romahda, vaikken pääsisikään opiskelemaan. Se on vain yksi verkko, joka on heitetty vesille. Kyllä sitä aina jotain muutakin keksii.

Luonteeltani olen ollut aina vähän tällainen ajelehtija. En koe lainkaan ahdistavana sitä, ettei minulla ole pitkän tähtäimen suunnitelmia tai mitään pysyvää määränpäätä elämässä. Kauhistus olisi esimerkiksi vakituinen työ, joka kestäisi määrittelemättömän ajan 😀 Yksi syy myös sille, miksi en ole koskaan halunnut hankkia perhettä tai asuntolainaa. Tämä luonteenpiirre on ollut eduksi koronakevään aikana, jolloin kaikki ympärillä on epävarmaa.

Työnhakua

Kesän työt ja niiden peruuntuminen kyllä laittoi hieman miettimään taloutta. Olin suunnitellut laittavani palkan säästöön tulevia matkoja varten. Katselinkin välillä työkkärin sivuilta ja muualta uusia työpaikkoja. Hetken ehdin jo harkita maatilalle hakeutumista, mutta pakko myöntää, etten kyllä jaksaisi enää tämän ikäisenä kontata missään mansikkamaalla. Ja vaikka olenkin tottunut työskentelemään matalapalkka-alalla, on maatilojen palkkaus aivan liian pieni. Viimeinen niitti oli se, kun maatilalliset haukkuivat uutisissa suomalaiset työntekijät maan rakoon.

Harkitsin myös leipomolle hakemista, mutta peruspalkka 9,30 €/tunti ei sekään liiemmin houkutellut. Työ olisi ollut kolmivuorotyötä, ja toki yölisillä olisi voinut tienata paremmin, mutta kun katsoin leipomoalan TESiä, ei muut lisät juurikaan kehuja ansainneet. Esimerkiksi lauantailta saisi vain 22 € kertakorvauksen vuoron pituudesta huolimatta, pakkasesta sentään euron tuntikorvauksen, mutta kohotushuoneessa työskentelystä vain 5 senttiä tunnilta. Yleensä teollisuudessa on ihan hyvät lisät, joten tuon huonous yllätti.

Kolmantena vaihtoehtona päätin hakea kiinteistöpalveluille, sillä siellä olisi parempi palkka ja työkohteet myös vaihtelevia. Työ olisi raskasta, ja sitä minä juuri nyt kaipaan – jotain fyysistä tekemistä tämän sohvalla makoilun tilalle 😀 Laitoin hakemuksen menemään viime viikolla, kävin haastattelussa, ja tällä viikolla sain kuulla, että olen tullut valituksi työhön. Töitä on ainakin kesä-, heinä- ja elokuun, joten juuri sopiva pätkä urakoitavaksi.

Uusi kulkupeli alla

Töitä varten hommasin myös skootterin 😀 Minullahan ei ole ajokorttia, enkä sellaista ole suostunut hankkimaan, vaikka mies yrittää usein, että ottaisimme opetusluvat. Mies osti juuri uuden Mersun, joten sillä en ainakaan suostu opettelemaan ajamista! Toisaalta autosta löytyy kaikki mahdolliset automaattiset toiminnot, joten sillä voisi olla helpohko ajaa. Olen joskus ajanut entisellä autollamme mökkitiellä ja osannut jopa peruuttaa ilman, että ajoin ojaan, mutta silti..

Skootteria olen haikaillut jo useamman vuoden, mutta mitään kohtuuhintaista käytettyä ei ole tullut vastaan. Nyt sain hommattua suomalaisen Soliferin veljeni työkaverilta. Alkuun oli kyllä hieman kauhistuttavaa lähteä liikenteeseen, sillä aiemmista ajeluistani on jo useampi vuosi, mutta aika nopeasti siihenkin tuli rutiini. Kävin viime viikolla ajelemassa Varkaudessa, missä jouduin myös ajamaan erikoistilanteissa, kuten liikenneympyrässä jne.

Kuulun siihen ikäryhmään, että saan ajaa skootteria ilman mopokorttia, joten en ole koskaan opetellut virallisesti liikennesääntöjä. Tunnistan kuitenkin liikennemerkit ja tiedän väistämissäännöt, koska olen joskus lukenut huvin vuoksi autokoulun teoriajuttuja netistä, ja olen tosiaan nuorempana ajellut enemmänkin – tosin silloin ilman minkäänlaista itsesuojeluvaistoa.

Parvekehommia

Kodin puolella on taas vaihteeksi menossa sisustusbuumi, ja tämänhetkinen kohde on parveke. Olen puunannut, maalannut ja laittanut parveketta oikein urakalla. Olen ravannut K-raudassa ja Rautanetissä harva se päivä. Ostin hiomakoneen ja uudistin parvekekalusteet hiomalla ja öljyämällä ne. Kävin veljen kanssa Kuopiossa ostoksilla, ja ostin mm. terassilaatat parvekkeen toiseen päähän. Ikeasta hain lisää parvekekalusteita ja ostin myös riipputuolin. Minulla oli päässä hieno visio parvekkeesta, mutta sitten kuulin, ettei riipputuolia saisi asentaa parvekkeen kattoon, joten jouduin ostamaan telineen tuolille. Teline ei sovi alkuperäiseen sisustussuunnitelmaan, joten joudun nyt improvisoimaan 😀 #FirstWorldProblems..

Matkalaukun vetäminen vaihtui terassilaattojen raahaamiseen.

Etsinnässä on ollut myös pyöreä juuttimatto, mutta ne on joka paikasta loppu, joten tilasin sellaisen Hemtexistä. En tiedä milloin se tulee. Toissapäivänä hioin ja maalasin kasvisäleikön, ja olen koettanut etsiä vielä bambuverhoja, mitkä saisin säleikköön kiinni. Meillä ei siis ole lasituksia, joten jotain suojaa tarvitsen toiseen päätyyn. Parveke on tosi pitkä ja olen laittanut molempiin päihin erilliset oleskelualueet.

Maaleihin sun muuhun on mennyt yllättävän paljon rahaa, mutta toisaalta kun nyt ei pääse matkoille, on sama panostaa kodin viihtyisyyteen. Vaikka tulenkin olemaan näillä näkymin koko kesän töissä, on työaika joka päivä klo 6-14, joten ehdin hyvin nautiskelemaan parvekkeella hengailusta aina iltapäivisin 🙂 En malttaisi odottaa, että saan kaiken valmiiksi ja ilmat lämpenisivät sen verran, että pääsisi ostamaan parvekekasveja! Edit: kävinkin eilen jo ostamassa muutaman amppelikasvin. Vielä pitää ostella jotain sisustusjuttuja, lisää kasveja yms. pientä, ja tehdä ehkä makramee-koriste toiselle seinälle, ja sitten alkaisikin olla valmista.

Mitä sinun koti-kevääseen kuuluu? 🙂

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.

Seuraa blogia Facebookissa | Instassa | Bloglovin'issa