10 uskomusta matkailusta

Ihmisillä on tietynlaisia ennakkoluuloja ja uskomuksia matkailuun liittyen. Osa niistä on hyvinkin todenperäisiä, osa tuulesta temmattuja kuvitelmia, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet elämään, osa taas puhtaasti mielipiteitä, jotka saavatkin jakaa ihmisiä. Pohdiskelen tässä sellaisia myyttejä ja väitteitä, joihin olen itse törmännyt, ja perustelen, miksi ne mielestäni joko pitävät paikkansa tai miksi ei. Tämän listan ei ole tarkoitus olla mikään yleistys, sillä ainahan poikkeus tekee säännön, ja ihmisillä on muutenkin omakohtaisia kokemuksia, mitkä saattavat erota omistani hyvinkin paljon.

1) Matkustelu on aina yhtä juhlaa

Lomalle lähtöön laitetaan usein suuria odotuksia, ja jos kaikki ei menekään kuten on suunnitellut, voi vastassa olla karvas pettymys. Ehkä kohde on vääräntyyppinen, hintataso yllättää negatiivisesti, säät eivät osu kohdalleen tai sitten vain omaa stressitasoa ei pysty laskemaan, jolloin lomasta nauttiminen jää pelkäksi haaveeksi. Myös pidemmillä reissuilla voi iskeä matkaväsymys, ja yhtäkkiä mikään ei oikein huvitakaan. Ehkä olet ahminut liikaa kohteita ja kaikki uusi on vain ylitsetulvivan raskasta. Silloin on hyvä pysähtyä ja vain olla. Lomalla ei tarvitse olla koko aikaa jotain tekemistä tai näkemistä. On sallittua vain loikoilla sängyssä ja nauttia siitä, ettei mihinkään ole velvollisuus mennä.

Petyin Panama Cityyn, enkä menisi sinne enää uudelleen.

Guatemalassa neljän viikon reissaamisen jälkeen iski matkaväsymys. Vietin pari päivää vain verhot kiinni sängyssä maaten ja mm. katsoin kahden viikon ajalta näkemättä jääneet Salkkarit.

2) Et pärjää reissussa ilman rahavyötä, sadesuojaa, järkkäriä tai muita lisävarusteita

Riippuu tietysti kohteesta ja vallitsevista olosuhteista, mutta monesti reissussa pärjää ihan normaaleilla perusvaatteilla, yksillä tai kaksilla kengillä, arkisella käsilaukulla – niillä tavaroilla mitä käyttäisit kotonakin. Itselläni on repussa sadesuoja vakiovarusteena, mutta esimerkiksi 10 viikon Keski-Amerikan reissulla käytin sitä ainoastaan venereissujen aikana. Jos matkalla alkaa satamaan, on ulkomaillakin sateenvarjoja myytävänä, usko pois 😉 Rahavyöt ja piilotaskut ovat myös tuttuja. Koin niiden käyttämisen kuitenkin hankalaksi ja vaikeaksi. Paljon helpompaa on ripotella rahoja eri taskuihin tai vain nostaa lisää silloin kun tarvitsee. Harva meistä kuitenkaan kanniskelee mukanaan tuhansia euroja käteistä, mitä joutuisi oikeasti piilottelemaan. Ihmiset eivät myöskään näytä osaavan käyttää rahavöitä oikein, vaan moni kaivaa paidan alta rahaa niin näkyvästi, että rahapiilon näkee taatusti myös ympärillä mahdollisesti olevat taskuvarkaat.

Monelle matkailijalle tärkeimpiin varusteisiin kuuluu myös kamera. On kuitenkin tosiasia, että painavan järkkärin kanniskelu jatkuvasti mukana on rasittavaa (ellet ole tottunut valokuvaaja, jolle iso kamera on muutenkin kasvanut käden jatkeeksi). Olin itse aiemmin intohimoinen kuvaaja, mutta ensimmäisen Meksikon reissun jälkeen huomasin, että kameran kanniskelu ja etenkin sen piilottelu oli yllättävän raskasta. Kameraa ei voi joka paikassa vaan kantaa kaulassa tai roikottaa hihnasta kädessä, sillä se lähtee helposti ohi juoksevan varkaan mukaan. On ärsyttävää kaivaa kameraa koko ajan laukusta ja tunkea sitä hetken päästä takaisin, ja sama parinkymmenen metrin päässä uudelleen. Puhelimissa on nykyään niin hyvät kamerat, että niillä saa jo ihan ok-tasoisia kuvia, joillain jopa lähes järkkärilaatuisia. En ottanut kameraa mukaan edes pitkälle reppureissulle vaan kuvasin pelkästään puhelimella. Tottakai välillä tuli hetkiä, jolloin olisin toivonut kameran olevan mukana, mutta sen puute ei kuitenkaan matkaa kaatanut. Puhelimella kuvatessa on myös matalampi kynnys pyytää ventovierasta ottamaan kuva itsestäsi, sillä kaikki eivät osaa käyttää järkkäriä.

3) Omatoimimatkailu on vaivalloista ja kallista verrattuna pakettimatkoihin 

Lennon ja majoituksen sisältävillä äkkilähdöillä voi säästää sievoisen summan, jos kohteella tai matkustusajankohdalla ei ole suurta merkitystä. On kuitenkin vanhentunut uskomus, että ajoissa pakettimatkan varaamalla voi säästää. Monesti hinnoissa ei ole suurtakaan eroa, sillä matkatoimistot harvemmin myyvät todella edullisia valmismatkoja. Nykyään on niin paljon erilaisia hakusivustoja sekä majoituksille, että lennoille ja muille siirtymille, että pakettimatkoihin turvautuminen voi olla sekä rahallisesti että kokemuksellisesti huonompi vaihtoehto. Valmismatkoissa et yleensä pysty valitsemaan kovin suuresta majoitustarjonnasta, eikä matkatoimistojen kautta varatut hotellit välttämättä ole sen kummempia, kuin minkä voisit varata itse bookkaussivustoilta. Lentoihin et voi myöskään vaikuttaa pakettimatkoilla, vaan sinun on tyydyttävä matkatoimiston määrittelemään aikatauluun ja lentoyhtiöön.

Perustason pakettimatkat eivät yleensä sisällä kaiken kattavaa ateriatarjontaa, vaan niihin kuuluu monesti pelkkä aamupala. Ruokakustannusten kautta matkan hinta nousee yllättävän nopeasti, vaikka itse reissu kuulostaisi aluksi suht edulliselta. Pakettimatkojen hintoihin ei myöskään kuulu erikseen järjestetyt päiväretket, vaan nekin korottavat hintaa nopeasti monella kympillä. Halvemmaksi tuleekin yleensä ottaa itse selvää paikallisbussien yms. aikatauluista ja vierailla kiinnostavissa kohteissa itsenäisesti. Tietenkin tällöin jää oppaan kertomukset kuulematta, mutta netti on pullollaan infoa tiedonjanoisille.

Olet itse oma matkaoppaasi ja suunnittelet kaikki reitit itse.

Omatoimisesti matkaillessa todennäköisesti myös tutustut paremmin ja helpommin paikalliseen kulttuuriin, väestöön ja ympäristöön, sillä olet itse vastuussa matkasi sisällöstä, saatat joutua pyytämään apua paikallisilta ja pääset myös matkustamaan ja kulkemaan heidän kanssaan samoja reittejä, toisin kuin turistibussissa istuessa. Paikallisten on myös helpompi lähestyä yksinäistä turistia kuin isoa ryhmää. Näin saatat saada kullanarvoista tietoa tai jopa löytää uusia ystäviä.

Omatoimimatkoilla tutustuu helpommin paikalliseen väestöön.

4) Lentokenttien tai laivojen tax freestä kannattaa ostaa kaikki tuliaiset 

Totta on, että tax free -myymälöissä jotkin tuotteet voivat olla edullisempia, mutta nykypäivänä valitettava totuus on näidenkin ostosparatiisien jyrkkä hintojen nousu. Se että tuotteesta ei tarvitse maksaa veroa, ei tarkoita sitä, että hinta olisi jotenkin halpa. Tax freet tietävät, että matkailijat sortuvat helposti viime hetken ostoksiin, ja lisäksi välilaskujen aikana ihmisiä houkutellaan muun tekemisen puutteen vuoksi ostoksille, jolloin heiltä voi myös pyytää millaista hintaa tahansa. Monesti samoja tuotteita olisi saatavilla kohteessa paljon edullisemmin. Korkea hinnoittelupolitiikka kohdistuu myös lentokenttien kahviloihin ja ravintoloihin. Paljon edullisemmaksi tulee syödä ennen kuin menee turvatarkastuksen läpi tai koko kentälle.

Tax free -myymälöissä on yllättävän kallista. Tässä kaupitellaan sikahintaisia sikareita San Josén kentällä. Taustalla ”Osta 3, saat neljännen ilmaiseksi” -mainontaa. Oikeasti kaikki tuotteet olivat niin kalliita, ettei tuossa mitään säästöä tullut (esim. kahvipaketti lähemmäs 10€).

5) Voit päätellä lentoyhtiön nimestä tai lipun hinnasta lennon aikaiset mukavuudet ja palvelut

Moni valitsee halvan lennon säästösyistä, mutta lipun hintaan tuleekin yllättäviä lisäkustannuksia, kun on aika lähteä matkaan. Jotkin lentoyhtiöt eivät sisällytä lippuihin lainkaan ruumaan meneviä matkatavaroita, vaan niistä voidaan kiskoa kymmeniä tai jopa yli sata euroa matkatavaroiden lukumäärästä ja painosta riippuen. Ei ole myöskään itsestäänselvyys, että kalliiseenkaan lippuun sisältyy aterioita tai välipaloja. Hyvänä esimerkkinä guatemalalainen halpalentoyhtiö Avianca, jonka lyhyellä lennolla kaikille tarjoiltiin ilmaiset sämpylät ja juotavat, mutta sitten taas Finnarin Euroopan sisäisellä lennolla kaikki oli maksullista. Lufthansan mannertenvälisellä lennolla oli penkeille jaettu pienet tyynyt ja peitot, kun taas yllättäen AeroMexicon lennolla myös turistiluokan matkustajille jaettiin peittojen ja tyynyjen lisäksi unimaski, korvatulpat ja kuulokkeet.

6) Paikalliset tietävät parhaiten kaiken valitsemastasi kohteesta 

On todennäköistä, että paikalliset tietävät hyvät ruokapaikat, osaavat neuvoa kulkuyhteyksissä tai pystyvät kehottamaan tiettyjen alueiden välttämistä. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikki paikalliset olisivat perehtyneet oman alueensa turistinähtävyyksiin, museoihin, päiväretkiin tai muihin vastaaviin seikkoihin, joiden takia matkustamme maailman ääriin. Voit testata sen itse googlaamalla oman paikkakuntasi nähtävyydet ja kulttuurilliset erikoisuudet ja laskemalla, kuinka monessa itse olet käynyt tai mitä niistä olet testannut. Parhaiten underground-tieto kulkee matkailijalta toiselle, sekä netin keskustelupalstoilla ja matkailuryhmissä.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö kannattaisi välillä vain heittäytyä ja antaa paikallisen ihmisen viedä sinut yllättäviin paikkoihin, mistä normaaleilla turisteilla tai reppureissaajillakaan ei ole mitään tietoa. Itse otin tietoisen riskin esimerkiksi Guatemalassa, kun lähdin seuraamaan macheten kanssa kulkenutta miestä, joka sanoi näyttävänsä minulle upeat kuvausmaisemat. Onneksi lupaus piti paikkansa, enkä päätynyt kilon paloiksi pusikkoon. Tuon riskin ottamisen ansiosta pääsin paikallisille viljelmille ja näin lähiruokatuotantoa käytännössä. Paikallista väkijoukkoa seuraamalla voi myös löytää uusia reittejä, mitä et itse olisi todennäköisesti valinnut.

Paikallisten mukana saattaa päästä yllättäviin paikkoihin.

Suurta joukkoa seuraamalla löydät varmasti perille tai ainakin ihmisten ilmoille.

7) Pankkikortteja ei kannata käyttää ulkomailla

Joissain maissa korttiyhtiö tai pankki veloittaa korttimaksuista ylimääräisiä kuluja, ja siinä mielessä voi olla hyvä, että on varautunut maksamaan käteisellä. Monelle tämä pelko korttimaksamisen vaarallisuudesta perustuu kuitenkin siihen uskomukseen, että ulkomailla kortteja kopioitaisiin normaalia useammin. Mutta korttiskimmaukset ovat yleistyneet myös Suomessa, etkä edes lähipankkiautomaatilla voi varmuudella tietää, kopioiko joku korttisi vai ei. Ulkomailla maksaessa kannattaa toimia normaalin maalaisjärjen mukaan, eikä korttia tule luovuttaa kenenkään mukaan takahuoneeseen tai antaa lukea lähimaksua ilman, että näet veloitettavaa summaa.

Mikäli nostat rahaa automaatista, on hyvä katsoa mitä näytöllä lukee, sillä monesti nostoihin tulee lisämaksu, mikä vaihtelee eri brändien kesken. Meksikossa esimerkiksi Santanderin pankkiautomaatti otti 1,50€ nostomaksun, kun taas HSBC veloitti melkein 4€ per nostotapahtuma. Jos summa ei miellytä, voit peruuttaa tapahtuman ja kokeilla jotain toista automaattia. Matkalla kannattaa kuitenkin olla varakortti mukana, sillä joskus automaatti saattaa nielaista kortin tai voit kadottaa sen, kuten itselleni kävi Guatemalassa. Automaateissa näkyy yleensä, mitä kortteja laite hyväksyy, joten joissain tapauksissa esimerkiksi MasterCardin työntäminen pelkkään Visa-automaattiin saattaa aiheuttaa kortin päätymisen pysyvästi koneen sisuksiin.

Automaatit veloittavat yleensä nostomaksun. Vieraat automaatit saattavat näyttää myös oudoilta, etkä välttämättä tiedä, millaiselta niiden pitäisi näyttää. Olen kokeillut monesti repiä korttiaukkoa irti, jotta huomaisin heikosti asennetut skimmauslaitteet..

8) Matkustaminen on vaarallista, etenkin jos olet yksin ja vieläpä nainen 

Matkustelu ei ole sen vaarallisempaa kuin kotimaassa pysyminen. Tottakai jokaisessa paikassa on omat riskinsä ja toiset kohteet saattavat olla vaarallisempia kuin toiset, mutta omalla valmistautumisella ja maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Myös media vääristää ja vahvistaa ihmisten pelkoja. Etenkin nuorten naisten kohtaamista rikoksista, katoamisista ja murhista uutisoidaan huomattavasti enemmän, kuin jos sama kohtalo osuisi vaikkapa keski-ikäisen miehen kohdalle. Näin siksi, että näistä tapauksista saadaan usein maalattua enemmän tunteisiin vetoava dramaattinen uutinen. Surullista mutta totta.

Lentomatkustaminen ei myöskään ole mikään vaarallisten kulkuneuvojen kärkisijan pitäjä, vaan todennäköisempää on joutua esimerkiksi auto-onnettomuuteen ihan koti-Suomessa. Lentoihin tai julkiseen liikenteeseen ei voi itse juurikaan vaikuttaa, mutta moneen muuhun seikkaan voi. Esimerkiksi trooppisia tauteja vastaan voi suojautua rokotteilla, peittävällä vaatetuksella tai hyönteiskarkotteilla, ja katsomalla vähän mitä suuhunsa laittaa ja millaisissa paikoissa kuljeskelee paljasjaloin. Hysteeriseksi ei silti tarvitse alkaa.

Totta kuitenkin on, että etenkin köyhemmissä maissa turvallisuuteen kiinnitetään paljon vähemmän huomiota, kuin täällä sääntö-Suomessa tai EU:n vaikutuspiirissä. Maailmalla esimerkiksi on paljon sellaisia turistinähtävyyksiä ja -kohteita, mitkä olisi Euroopassa suljettu jo aikaa sitten yleisöltä. Tämä ei kuitenkaan tee itse matkustamisesta mitenkään ylitsepääsemättömän vaarallista, vaan usein onnettomuudet, kuten vaikka zip line -vaijerin pettäminen tai pyramidilta putoaminen ovat olleet pelkkien onnettomien sattumien summia.

Extreme-aktiviteetit, vaaralliset vuoristotiet ja huonokuntoiset bussit ovat todellinen riski matkoilla, mutta niiden pelossa ei kannata jättää matkustamatta.

9) Matkustelu on todella kallista eikä köyhällä ole varaa matkustaa 

Tämäkään ei nykypäivän valinnanpaljoudessa enää pidä paikkaansa. Lentoja saa suht edullisesti äkkilähtöjen kautta, mutta vielä edullisemmaksi tulee esimerkiksi bussimatkustaminen. Jos on aikaa ja kiinnostusta nähdä Eurooppaa, pääsee kaukoliikenteen busseilla ihan muutamalla eurolla maasta toiseen; hyvänä esimerkkinä bussimatka Bratislavasta Budapestiin 6€. Itä- ja Keski-Euroopassa on todella edullista matkustaa maata pitkin, eikä noissa kohteissa majoituskaan tee kovin suurta lovea budjettiin.

Nykyään on tarjolla myös vaikka millaisia pikalainoja ja lyhytaikaisia luottoja, mutta niihin ei kannata sortua. Parempi vaihtoehto on säästää rahat etukäteen ja lähteä reissuun sitten kun rahaa todella on. Matkakuumeessa helppo luotto saattaa houkuttaa, mutta mieti tilannetta kun matka on ohi, ja joudut alkaa maksaa luottoa takaisin. Ei kuulosta enää yhtä houkuttelevalta.

Vaikka netissä onkin paljon halpoja lentoja, joskus pitkienkin matkojen kulkeminen bussilla voi tulla edullisemmaksi. Lisäksi näet paremmin maisemia ja valitset ympäristöystävällisemmän vaihtoehdon.

10) Yksin matkustaminen on ikävää ja tylsää 

Tämä riippuu aivan ihmistyypistä. Meitä on erilaisia reissaajia; toiset nauttivat yksinolosta ja siitä, että saa itse päättää mihin menee seuraavaksi, monelta herää aamulla, missä käy syömässä ja mitä nähtävyyksiä haluaa nähdä. Toisille yksin matkustelu taas on kauhistus. He eivät voisi kuvitellakaan lähtevänsä yksin matkaan etenkään pidemmäksi aikaa. Toisen kanssa matkatessa ei tarvitse olla yksin vastuussa kaikesta, aina on seuraa ja toinen tukena ja turvana. Itselläni on kokemuksia erilaisista matkustustavoista; olen mm. matkaillut yksin Euroopassa sekä pitkällä kaukomatkojen reppureissulla, muuttanut väliaikaisesti yksin ulkomaille, olen tutustunut soolomatkoilla muihin reissaajiin ja kulkenut osan matkaa heidän kanssaan, olen käynyt pakettimatkalla äitin kanssa, reissannut puolison kanssa hupimatkoilla ja tehnyt omatoimimatkan Mongoliaan tuttavapariskunnan mukana. Kaikilla reissuilla on ollut omat hyvät ja huonot puolensa. Olen aika mukautuvainen ja sopeutuva ihminen, mutta kaipaan silti omaa aikaa ja rauhaa myös niillä matkoilla, kun olen jonkun toisen kanssa.

Mongolian reissu oli mukava kokemus tuttavien kera.

Ensimmäisellä Meksikon reissullani kävin seminaarivieraiden mukana Teotihuacánissa.

Menossa äitin kanssa Kreikkaan. Toisen kanssa matkatessa sinulla on aina seuran lisäksi joku vahtimassa matkatavaroita.

Soolomatkoilla olen ehkä kaikkein omimmillani, sillä silloin saan vapaasti päättää matkan sisällön. Itsenäinen matkaaminen ja itsensä haastaminen lisää uskoa omaan pärjäämiseen ja tuottaa onnistumisen tunteita. Yksinmatkailussa on toki miinuspuolensakin, mihin lukeutuvat esimerkiksi se, ettei kukaan vahdi kamojasi kun haluat käydä vaikka lentokentän vessassa, eikä kukaan käy apteekissa puolestasi jos sairastut matkalla. Joudut myös itse tekemään yksin kaikki matkaa koskevat päätökset ja etsimään kaiken tarvittavan tiedon. Jos eksyt, silloin vasta tunnetkin olosi yksinäiseksi. Joskus on myös noloa ottaa yksin selfieitä, ja silloin toivoisi, että olisi matkakumppani, jonka kanssa kuvailla. Itselleni pahinta kuitenkin on se, että matkan jälkeen ei ole ketään, kenen kanssa muistella reissua. Ympärilläsi olevat ihmiset kenties haluavat kuulla matkakokemuksistasi, mutta se ei ole sama asia, kuin muistella jonkun läheisen tai kaverin kanssa yhdessä koettuja tapahtumia ja nähtyjä maisemia. Mutta tylsää minulla ei ole koskaan ollut. Viihdyn hyvin omissa oloissani niin reissuilla kuin myös kotona, enkä koe juuri koskaan tylsyyttä. Aina on jotain, mitä tehdä, ja jos mikään aktiviteetti ei kiinnosta, voi silloin olla hyvä hiljentyä paikalleen ja kuunnella pelkästään omia ajatuksia. Se tekee meille kaikille välillä ihan hyvää.

Sairaana yksinäiset hetket maapallon toisella puolella voivat tuntua todella raskailta.

Yksin ollessa olet täysin omien ajatustesi kanssa. Joskus se tekee hyvääkin. Mutta yksin matkustamisen kääntöpuolena kukaan ei muistele kanssasi upeita maisemia ja kokemuksia, vaan olet silloinkin ajatuksinesi täysin yksin. Riippuu ihan ihmisestä, kuinka hyvin yksinoloa kestää.

Mihin uskomuksiin sinä olet törmännyt? Entä pidätkö enemmän yksin vai toisen kanssa matkustelusta?

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply Iida In Translation sunnuntai, kesäkuu 9, 2019 at 15:54

    Olipa hyvä postaus! 🙂 Monia harhaluuloja, joita olen itsekin kuullut ja huomannut ihan vääriksi. Erityisesti tuo matkustamisen budjetti on ollut monelle yllätys – ehkä, jos vaikkapa ajattelee hotellin olevan ainoa majoitusmuoto.

    Mäkin oikeastaan viihdyn parhaiten reissussa ihan vain itseni kanssa. 🙂 Sitä vapauden tunnetta ei voita mikään! Haaveena olisi uskaltautua matkustamaan vähän rosoisempiinkin kohteisiin yksikseni. 🙂

    • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning sunnuntai, kesäkuu 9, 2019 at 16:27

      Kiitos kommentista 🙂

      Sepä just, että hotellille on vaikka mitä vaihtoehtoja. Monet mieltää esimerkiks hostellit lähinnä nuorten biletyspaikoiks, mutta on olemassa myös rauhallisia hostelleja missä saa ihan yhtä hyvät unet kuin vaikka hotellissa. Monissa hostelleissa on myös yksityishuoneita, mitkä on halvempia kuin hotellihuoneet 🙂
      Ja sit on vaikka sohvasurffaus, mutta siihen en oo ite vielä uskaltautunut. Kuitenkin niin uuvuttavaa välillä se reissaaminen, että sitä haluaa monesti päivän päätteeks olla vaan omissa oloissaan, ja tuntuis epäkohteliaalta jättää majapaikan tarjoaja vaille huomiota.

      Se hyvä puoli noissa kolmansissa maissakin on, että vaikka niihin yksin matkustais, niin aina on muuta reissaajaporukkaa, kehen tutustuu matkan aikana. Joten ei oikein missään joudu olemaan täysin yksin (vaikka sitä ite ainakin pelkäsin ennen kun lähdin tonne Keski-Amerikkaan). Ja sulla on hyvä pohja jo noista Japanin reissuista, niin tiedät ainakin että pärjäät yksin vieraassa kulttuurissa 🙂 Vaikka turvallisuudessa kyllä on eroja Japanin ja monen muun maan välillä. Japani taitaa olla yks maailman turvallisimmista maista.

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

    Cilla Maria | From sunset last night to sunrise this morning

    Syväluotaavaa matkailua maailman ääriin ja takaisin.