Kevään 2019 matkasuunnitelmat ja pakkauslista

A-pu-a. Tasan viikon päästä olen Helsinki-Vantaalla lähdössä yksin maailman toiselle puolelle. Kuumottaa lievästi sanottuna. Olo on myös hyvällä tavalla odottava. Vuosi sitten ollessani Meksikossa, päätin, että ensi kerralla tutustun pääkaupungin lisäksi myös Etelä-Meksikoon. Pari viikkoa Meksikon reissun jälkeen matkustin Mongoliaan, missä mietin elämän tarkoitusta ja kaipuuta kaukomaita kohtaan. Ymmärsin, ettei aikaa ole hukattavana. Elämä pitää elää nyt kun siihen vielä on mahdollisuus. Jos odottaa ikuisesti sitä oikeaa hetkeä, tajuaa ettei mitään oikeaa hetkeä ole olemassakaan. Sitä huomaa jossain vaiheessa vain haaveilevansa, ja samalla unelmat jäävät elämättä todeksi. Ainutkertainen elämä valuu ohi.

Aloin pikkuhiljaa tehdä valmisteluja matkaa varten, mutten siltikään uskonut tämän päivän vielä koittavan. Paiskin töitä jouluun asti ja säästin rahaa. Tiesin, että työt loppuvat vuodenvaihteessa, joten uskalsin alkaa tehdä majoitusvarauksia ja tutkimaan mahdollisia reittivaihtoehtoja. Katselin samalla mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistöitä matkan varrella. Neuvottelin työkkärin ja liiton kanssa miten toimin reissun aikana. Pelotti ostaa lentoliput, koska se tiesi sitä, että matka todella tapahtuu enkä voi enää perääntyä. Puolisoni ei ymmärrettävästi ollut liiemmin ilahtunut matkasuunnitelmastani. Äiti kyynelehti kun kävin kylässä pari viikkoa sitten. Työkaverit päivittelivät ideaani. Miten selviän yksin vieraassa kulttuurissa? Eikö pelota lähteä niin vaaralliseen ympäristöön? Olenko hullu kun lähden yksin naisena Keski-Amerikkaan? Jotkut ihailivat ”rohkeuttani”. Noihin kysymyksiin olen saanut vastata tässä viime kuukausien aikana, ja välillä olen alkanut itsekin kyseenalaistaa päätöstäni. En kuitenkaan aikonut antaa periksi, vaan taoin päähäni itseluottamusta – olen selvinnyt pahemmistakin paikoista ja tottunut pärjäämään yksin. En myöskään voi jättää toteuttamatta omia haaveitani vain siksi, että muut eivät niitä ymmärrä. Katuisin sitä loppuelämäni.

Konkreettiset valmistelut

Vaikken vielä kesällä ja syksyllä ollut varma reissuni ajankohdasta, aloin silti valmistautua konkreettisesti matkaan. Ostin uuden repun, sillä ajattelin lähteä matkaan pelkillä käsimatkatavaroilla. Katsoin ja luin arvosteluja, aprikoin pitkään että ostanko Ospreyn suositun Fairviewin/Farpointin, mutta päädyin lopulta Eagle Creekin 40 litran Global Companioniin. Tilasin kapsäkin Saksasta ja se maksoi 170€. Reppu avautuu matkalaukun tavoin, siinä on kaksi päälokeroa, repun pituinen ja levyinen välitasku ulkopuolella esimerkiksi kengille, ja ulkopuolella myös useampia pieniä taskuja. Lisäksi selkäpuolella on tilaa 17″ läppärille. Läppäritaskun sijainti oli yksi tekijä, miksi valitsin Eagle Creekin Ospreyn sijaan. Bonuksena repussa on sadesuoja, joka on todella hyödyllinen lisävaruste, ja jonka olisin joutunut ostamaan erikseen Ospreyn reppuun. Valmistaja lupaa repulle elinikäisen takuun – reppu vaikuttaakin laadukkaalta ja kestävältä.

Reppu täyteen tupattuna sopii tarkalleen käsimatkatavaroiden maksimimittoihin (55 x 35 x 25 cm).

Ostelin myös muuta tarpeellista varustetta, kuten pakkauspusseja, kokoontaittuvan juomapullon, moskiittoverkon, rahavyön ja pari piilotaskua, joissa voi säilyttää rahaa ja pankkikortteja. Ostin myös 14″ Asuksen läppärin, sillä joudun tekemään reissun päällä hieman kuvankäsittelyä sun muuta, ja tämä 17″ läppäri on liian iso ja painava mukaan otettavaksi. Ostin lisäksi uuden puhelimen, sillä halusin paremman kameran kuin mitä aiemmassa oli, enkä todennäköisesti jaksa ottaa järkkäriä mukaan viemään tilaa. Järkkärin kanniskelu jo pelkästään Mexico Cityssä oli rasittavaa, sillä koko ajan sai olla varuillaan ettei vaan kiinnitä ikävää huomiota. Lopulta päädyin ottamaan kuvia pelkällä puhelimella. Aion myös ottaa vanhan luurin mukaan ja ostaa siihen prepaid-liittymän, joten voin seurata karttoja tai päästä nettiin missä vain. Tietääkseni Movistarin pitäisi toimia ympäri Keski-Amerikkaa. Toisena pointtina on, että jos joudun ryöstetyksi, annan vanhan puhelimen ryöstäjälle. Vanha power bankini hajosi joulukuussa Damin reissulla, joten jouduin ostamaan uuden. Viimeisimpänä ostin Huawein tripodin puhelimelle. Huawei AF15 toimii myös (nolona) selfiekeppinä ja siinä on irrotettava kaukolaukaisin, mikä oli suurin ostomotiivini.

Sekä läppärin että tripodin ostin Torista. Molemmat ovat uudenveroisia, joten säästin sievoisen summan. Muita varusteostoksia tein mm. Partioaitassa ja Matkavarusteessa.

Vakuutus, rokotteet ja muut terveysjutut

Minulla on kaikki vakuutukset OP:ssa, joten otin hyvissä ajoin yhteyttä sinne ja ostin lisäpäiviä jatkuvaan matka- ja matkatavaravakuutukseeni, joka normaalisti on voimassa vain max. 45 päivän matkoilla. Eurooppalainen matkavakuutus on todella kattava ja se korvaa myös mahdolliset muutokset matkoissa, kuten lennon myöhästymisen. Hoitoturvassa ei ole euromääräistä ylärajaa eikä omavastuuta, ja se kattaa kaikkein ikävimmässä tapauksessa myös ambulanssilennon takaisin kotiin tai vaihtoehtoisesti omaisen lennättämisen kohdemaahan, jos joutuisin sairaalaan. Vakuutuksessa on mukana kriisiturva, jonka avulla saisin paluulennon Suomeen, jos minut jouduttaisiin evakuoimaan esimerkiksi luonnonkatastrofin takia (tämä ei ole yhtään hullumpi vaihtoehto, kun suuntaa maanjäristys- ja tulivuorivyöhykkeelle). En voi uskoa todeksi, että nuorempana matkustelin ilman mitään vakuutusta. Sittemmin käytin ammattiliiton tarjoamaa Turvaa, mutta kuulin siitä aika paljon kritiikkiä, joten hankin lopulta kunnon vakuutuksen.

Kansainvälinen rokotekortti toimii myös todisteena keltakuumerokotteesta.

Mitä tulee muuhun terveydelliseen valmistautumiseen, on rokotuksista huolehtiminen avainasemassa suunniteltaessa matkaa kaukomaille. Rokotteet on harmillisen kalliita eikä vakutuus valitettavasti korvaa niitä. Onneksi piikkejä ei kuitenkaan tarvitse ottaa joka reissulle uudelleen. Matkustaminen ilman asianmukaista rokotesuojaa voidaan katsoa myös edesvastuuttomaksi. Vaikka et itse sairastuisi tai vaikka sairastuisit ilman oireita, voit täten taudinkantajana levittää sairauksia ympärilläsi oleviin ihmisiin, joilla voi olla kohtalokkaan heikentynyt vastustuskyky. Mielestäni on myös kapeakatseista kehottaa keskustelufoorumeilla ja Facebookin matkailuryhmissä ihmisiä jättämään rokotukset väliin vain sillä perusteella, ettei itse ole sairastunut samassa kohteessa. Kuten sanottu, meillä kaikilla on erilainen vastustuskyky, ja hyvä tuuri ei välttämättä seuraa kaikkia matkustajia. Olen itsekin hieman skeptinen tiettyjä rokotteita (kuten uuden polven vesirokko- ja korvatulehdusrokotuksia) kohtaan ja tiedän, millaista tiliä lääkeyhtiöt tahkoavat ihmisten kustannuksella, mutta joskus vaan pitää ottaa järki käteen ja punnita kokonaiskuvaa.

  • Minut on lapsena rokotettu MPR-rokotteella, joka (toivottavasti vielä näin 30 vuotta myöhemmin) antaa suojan tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan. Tuhkarokkoepidemioita puhkeaa välillä ympäri maailmaa ja nykyinen rokotevastaisuus on aiheuttanut sen paluun myös Suomessa.
  • Vuonna 2015 olin vastaanottokeskuksessa vapaaehtoisena, ja koska työskentelin lasten kanssa, sain ilmaisen polio-tehosteen.
  • Olen jo aiemmin ottanut rokotesarjan A- ja B-hepatiittia vastaan (Twinrix, 3 x 60€), joka on voimassa vähintään 10 vuotta, ehkä jopa loppuelämän.
  • Vuosi sitten Mongoliaa varten otin kapselimuotoisen lavantautirokotteen (Vivotif, noin 35€), jonka pitäisi olla voimassa 1-3 vuotta.
  • Ennen Mongolian reissua sain myös ilmaisen DiTe-tehosterokotteen jäykkäkouristuksen ja kurkkumädän varalle. Voimassa tietääkseni 10 vuotta.
  • Marraskuussa sain työterveyshuollossa ilmaisen influenssarokotteen. Näistä on hieman kaksijakoisia mielipiteitä, mutta olen sairastanut aikuisena influenssan kaksi kertaa, enkä todellakaan halua sairastua siihen matkalla. Tämän kauden rokotteessa on neljää eri viruskantaa, joten sen pitäisi olla aiempaa tehokkaampi.
  • Viimeisimpänä jouduin ostamaan keltakuumerokotteen (Stamaril, 60€), koska Panamassa esiintyy keltakuumetta, eikä siellä matkustelun jälkeen välttämättä pääse enää muihin Keski-Amerikan maihin ilman voimassaolevaa rokotetodistusta. Tämä on ollut ainoa kerta, kun hieman pelotti ottaa piikki, koska sillä voi olla oikeasti kuolemaan johtavia sivuvaikutuksia. Otin rokotteen viikko sitten ja ainakaan toistaiseksi en ole huomannut mitään sivuoireita (*koputtaa puuta*). Tämänkin pitäisi olla voimassa vähintään 10 vuotta.

Keltakuumehyttynen levittää myös denguekuumetta tai chikungunyaa, joita vastaan ei ole ennaltaehkäisevää rokotetta eikä myöskään hoitoa, joten hyttysiltä suojautuminen on ensisijaisen tärkeää. Suojautuminen pätee myös malarian ja zikaviruksen estämiseen. Olen vielä hieman epävarma, otanko hyttysverkon mukaan saati tuleeko sitä käytettyä matkan aikana. Hätävarjelunliioitteluna käsittelin sen permetriinillä (BioKill). Hankin myös vajaan viikon annoksen malarianestolääkettä (Malarone 12 tablettia, 50€), mutta en tiedä vielä aloitanko kuurin ennen Guatemalan Floresiin menoa. Se on ainoa oikeasti potentiaalinen vaaravyöhyke, koska hotellini sijaitsee viidakon keskellä, järven rannalla, alle 1500 metrin korkeudessa eli malariahyttyselle otollisissa olosuhteissa. Lääkitys pitää aloittaa päivää ennen malaria-alueelle menoa ja jatkaa sitä viikko poistumisen jälkeen. Halvempiakin lääkkeitä olisi ollut tarjolla (Lariam ja antibiootti doksisykliini), mutta niissä on ikäviä sivuvaikutuksia enkä näe järkevänä syödä monen viikon antibioottikuuria vain varmuuden vuoksi. Onneksi menen kuivan kauden aikaan, mikä vähän karsii enimpiä hyönteisiä ympäristöstä.

Huom! THL:n matkailijan terveysopas löytyy täältä.
Ulkoministeriön matkustustiedotteet tässä.

Olen syönyt reilun kuukauden Gefilus-maitohappobakteereita, mutta niiden tieteellisesti todistettu teho on vain 8%, joten ne lienevät lähinnä uskomushoitoa. Kannan aina mukanani pientä ensiapupakkausta ja otan tuon nyttenkin mukaan. Perus-ensiaputarpeiden lisäksi olen pakannut mukaan pienen matka-apteekin, johon kuuluu sekä vakiokäytössä olevat reseptilääkkeet että ylimääräisiä lääkkeitä pahan päivän varalle, joita ei toivon mukaan tarvitse käyttää:

  • allergialääkkeitä
  • kortisonivoidetta
  • silmätippoja
  • kurkkutabletteja
  • särkylääkkeitä (Ibumaxia ja parasetamoli-jauhetta)
  • lihasrelaksantteja
  • unilääkkeitä
  • ripulilääkkeitä
  • nesteytystabletteja
  • kuumemittari
  • kynsisakset ja pinsetit

Matka-apteekin täyttö meneillään.

Mitä pakkaan mukaan

Olen tehnyt testipakkauksen muutaman kerran ja koettanut vähentää joka kerta jotain, mutta reppu tulee silti olemaan suht täynnä. Maksimipaino 10 kg ei kuitenkaan ylity ja reissun aikana siirrän osan tavaroista ”personal itemiin” (päiväreppu), joka saa olla mukana matkustamossa ison pakaasin lisänä. Lisäksi osa vaatteista on matkan aikana luonnollisesti päällä. Vaatetusta joutuu miettimään, koska aion matkustaa sekä kuumiin merenrantakohteisiin, tunkkaisiin kaupunkeihin, kosteaan viidakkokaupunkiin että yli 2 km:n korkeuteen vuoristoon, jossa on iltaisin kylmä. En ole yhtään hame- enkä shortsi-ihminen, joten varustus ei kuulosta hirveän kesäiseltä. Monessa paikassa myös on kehotettu välttämään paljastavaa pukeutumista, joten se sopii minulle vallan mainiosti. Hostelleissa on usein pesula/pesukone ja olen myös valinnut suuren osan vaatteista sen mukaan, että niissä on tarpeeksi kevyt materiaali, jotta voin pestä ne vaikka lavuaarissa ja ne kuivavat yön aikana. Kaikki vaatteet on neutraalinsävyisiä, joten niitä voi yhdistellä miten vaan keskenään. Tässä tämänhetkistä listaa, joiden avulla ajattelin pärjätä tulevat viikot.

HUOM! Täältä löydät kattavat säätiedot paikkakuntakohtaisesti.

Vaatteet:

  • 2 t-paitaa
  • 2 toppia
  • 2 urheilupaitaa (pitkä- ja lyhythihainen)
  • kevyt neule
  • trikoomekko
  • farkut
  • 2 legginsit
  • ohuet sukkahousut
  • bikinit
  • alusvaatteita viikon ajaksi, urheiluliivit
  • muutamat sukat + merinovillaiset sukat
  • lippis
  • sateenpitävä tuulitakki
  • pari huivia, joista toinen toimii myös peittona
  • ballerinat
  • Adidaksen tennarit
  • suihkusandaalit

Suurin osa kamoista. Osa vaatteista on jo ehtinyt kokea vaihtokaupan.

Elektroniikka ja muu sälä:

  • läppäri + 128 Gigan nano-usbmuisti, hiiri
  • puhelimet
  • tripod
  • power bank (13000 mAh kahdella usb-portilla ja led-lampulla)
  • kuulokkeet
  • adapterit pistokkeille (muualla Keski-Amerikassa on jenkkityyliset A ja B -pistokkeet, mutta Belizessä on brittiversio G. Toisessa A-adapterissa on kaksi usb-porttia.)
  • laturit
  • pieni taskulamppu
  • unimaski
  • puhallettava niskatyyny
  • pieneen tilaan menevä mikrokuituinen matkakylpypyyhe
  • pyykkipussi
  • kangaskassi ja kestohedelmäpussi
  • lusikkaveitsihaarukka-yhdistelmä
  • rullalle menevä juomapullo mikä kestää max. 60 asteen lämpötilan, joten se sopii niin vedelle kuin kahville
  • pari lukkoa reppuun sekä hostellin lokeroon
  • pieni rulla jesaria ja pyykkinarua
  • feikkilompakko ryöstön varalle ja edelliseltä reissulta jääneet Meksikon pesot
  • aurinkolasit
  • kankainen hengityssuoja
  • toalettilaukku ja nestepussi
  • pari nenäliinapakkausta ja hygieniapyyhkeitä, koska missään ei ikinä ole vessapaperia silloin kun sitä tarvitsee
  • Paulo Coelhon kalenteri
  • pari passikuvaa ja matkadokumentit
  • useampi pankkikortti, käteistä
  • kansainvälinen rokotekortti

Turhakkeiden luettelo eli toalettilaukku ei-nesteille sekä litran kokoinen nestepussi:

  • meikit ja meikinpoistoliinat
  • hammasharja
  • vanupuikkoja ja muutama vanulappu
  • stikkimuotoinen deodorantti
  • shampoo- ja saippualiuskat
  • sheiveri
  • tiikeribalsami
  • silikoniset korvatulpat (ainoat mitkä blokkaa ääniä edes jotenkin)
  • hiusklipsi, pinnejä ja ponnareita
  • tamponeja
  • muutama kangasnaamio
  • käsidesi
  • aurinkorasvaa ja -suihketta (SPF 30 ja 50)
  • hyttysmyrkkyä (DEETiä ja ikaridiinia)
  • hammastahna
  • hiuskiinne
  • kuivashampoosuihke
  • kosteusvoide ja kasvoseerumi
  • aloe-geeliä

Tähän tulee mukaan vielä Garnierin aurinkosuojasuihke ja L300 kosteusvoide. Huomaa että maksimoin mukaan tulevat arskarasvat siirtämällä rasvaa isosta pullosta tyhjään 100 ml:n Herbina-suihkepulloon. Vaihdoin myös OFFin korkin, koska se vei liikaa tilaa 😀 Aurinkorasvojen pitäisi olla luontoystävällisiä eli niissä ei ole oksibentsonia eikä mineraaliöljyjä, jotka vahingoittavat merieläimiä ja Belizen koralliriuttaa.

Nyt kun katson tuota listaa, tuntuu että olen varautunut maailmanloppua ajatellen. Vain kuivamuona puuttuu.. Paitsi että minullahan on aina mukana myslipatukoita ja pähkinöitä, koska nälkä iskee juuri silloin kun mitään ruokaa ei ole saatavilla. Moni ostaa vasta paikan päällä esimerkiksi shampoot sun muut, mutta omasta mielestäni on paljon käytännöllisempää kuljettaa 100ml:n puteleita alusta asti mukana. Eipähän tarvitse lähteä heti ostoksille kun saapuu kohteeseen. Reitin varrella joudun lentämään myös välillä, joten en kuitenkaan ehdi käyttää parissa viikossa mitään isoa aurinkorasvaa ja olisi haaskausta heittää vajaa pullo menemään. Ei ole myöskään kiveenhakattu, että kaikkialla on noita matkakokoisia tuotteita myytävänä. Lisäksi esimerkiksi aurinkorasva ja hyönteismyrkky on Keski-Amerikassa todella kallista, joten on parempi pakata ne mukaan jo kotona. Heh, ihan kun ne nyt söisi niin ison osan matkabudjetista 😀

Rahapolitiikka

Mitä tulee valuuttaan, olen hommannut Revolut-mobiilipankin ja siihen kaksi eri pankkikorttia (lisäksi käytössä on virtuaalinen luottokortti). Osuuspankin kortteja otan myös kaksin kappalein mukaan siltä varalta, että automaatti nielaisee kortin tai se katoaa muuten. Kortteja säilytän tietenkin eri paikoissa. Minulla on säästötili, jonne ei ole ollenkaan pankkikorttia eikä sen tietoja näe automaatilta. Siirrän tuolta säästötililtä rahaa käyttötilille aina sitä mukaan kun arvelen tarvitsevani. Jos minut ryöstetään tai joudun express-kidnappauksen kohteeksi, missä pakotetaan nostamaan tili tyhjäksi (kuinkahan mones skenaario tämä jo on), en menetä kaikkia masseja kerralla. Keski-Amerikan jokaisessa maassa on eri valuutta, joten aion nostaa valmiiksi parihunttia jenkkien dollareita, joka kelpaa maksuvälineenä kaikkialla. Ei ole varmaa, missä ja milloin ylipäänsä saa nostettua rahaa automaateista, ja monet ovatkin valittaneet, ettei kortti ole toiminut. Itselleni kävi näin Mongoliassa. Tarvitsen käteistä myös rajanylityspaikoissa, missä joudun maksamaan vaihtelevasti eri maksuja virkailijoille.

Pankkikortin kokoinen pieni irtotasku jonka voi kiinnittää vaatteiden alle.

Doomsday prepper -tasoisena valmistautujana olen toki tehnyt excel-taulukon kustannuksista, ja jos matkan aikana ei tule mitään yllättäviä menoja, kokonaisbudjetiksi tulee noin viitisen tonnia (muutoksia on tosin ehtinyt tulla jo roppakaupalla enkä ole vielä edes lentokoneessa..). Tuossa on kaikki lennot, majoitukset, aktiviteetit, käyttörahat, esivalmistelut sun muut mukana, eli osan kustannuksista olen jo maksanut ja lisäksi hankinnoista on hyötyä myös tulevilla reissuilla. Budjetin olisi todellakin saanut karsittua vaikka pariin-kolmeen tonniin, mutta olen tässä iässä jo sen verran mukavuudenhaluinen, etten halua majoittua missään kämäisissä parin euron hippiluolissa. Aion silti majailla suurimmaksi osaksi hostelleissa, mutta olen ottanut osalle matkaa privaattimajoituksen, koska julmettuna introverttinä haluan välillä levätä omissa oloissani kaikessa hiljaisuudessa. Hinnat vaihtelevat suuresti yötä kohden ja reissuni varrella on sekä kalliimpia että edullisempia kohteita. Kokonaisuudessaan hintataso on tietenkin alhaisempi mihin olen tottunut Suomessa. Hostelli, jossa yövyn aina Helsingin reissullani maksaa 23€ yöltä, mikä on aika kova hinta makuusalipaikasta. Alta voi saada hieman osviittaa tulevista majoitusvalinnoistani.

Naisten makuusali Playalla. Suosin mahdollisimman pieniä dormeja, mutta esimerkiksi Helsingissä olen yöpynyt usein 16 ja jopa 24 hengen saleissa. (kuva: Sayab Hostel / Booking.com)

Hostellin ei välttämättä tarvitse olla synonyymi yksinkertaiselle tai huonolle majoitukselle. Hinta tämäntyylisissä paikoissa on toki kalliimpi, mutta ei silti maatakaatava. 3 yötä täällä maksaa 50€. (kuva: Sayab Hostel / Booking.com)

Tämä naisten makuusali taas vaikuttaa hieman mielenkiintoisemmalta paikalta, mutta hacienda-tyylinen majatalo on saanut 8,5/10 arvostelut eikä hinnaksi tule kuin 20€ viideltä yöltä (hinta sisältää aamiaisen)! (kuva: Rossco Backpackers Hostel / Booking.com)

Omaa rauhaa Guatemalassa. Viikko täällä kustantaa 77€. (kuvat: Wachalal Lake Lodge / Booking.com)

Tämä on ylivoimaisesti kallein yöpyminen, sillä yksi yö avaruuskapselissa maksaa 38€. Minulla on välietappi Mexico Cityssä enkä jaksa lähteä muutaman tunnin takia kaupunkiin, joten yövyn lentokentällä ja jatkan matkaa aamulla. (kuva: izZzleep Aeropuerto / Booking.com)

Ostin lennon KLM:ltä ja se olikin suurin kuluerä, 903€ menopaluulta (paluulento on tarvittaessa muutettavissa 150€:n lisähintaan). Halvemmalla olisi päässyt, jos olisi lentänyt halpalentoyhtiöllä tai tehnyt toisen välilaskun jenkeissä, mutta koetan minimoida välilaskujen määrän ympäristön kannalta, enkä muutenkaan jaksanut alkaa taistelemaan ESTA-hakemuksen kanssa. Osan Keski-Amerikan sisäisistä matkoista menen bussilla tai shuttlella, osan taas aion lentää, enkä näillekään lennoille turvallisuuden nimissä valinnut mitään kaikkein sketchyintä yhtiötä.

Jälkien siivous

Ilmasto-ulisijana maksan kaikista lennoista co2-kompensaation ja tuen myös arkielämässäni luonnonsuojelua mm. kierrättämällä ja ostamalla käytettyä tavaraa sekä lahjoittamalla kehitysyhteistyöhön ja metsien ennallistamiseen. Lentäminen tai matkustaminen ei ole mikään automaattinen oikeus, ja jos ihmisellä on varaa matkustaa, olisi mielestäni kohtuullista huolehtia haittojen minimoinnista. Moni lentoyhtiö tarjoaa matkan yhteydessä mahdollisuuden vapaaehtoiseen kompensaatiomaksuun, mutta vaihtoehtoisesti voit myös etsiä muun tahon, jota tukea rahallisesti. KLM:n CO2ZERO-ohjelma toteuttaa The Gold Standardin sertifikaatteja ja maksut ohjataan eri kehitysprojekteihin.

Esimerkkejä The Gold Standardin tukemista projekteista. Sveitsiläinen The Gold Standard koostuu 53:stä eri kansalaisjärjestöstä.

Lomailun ja muun ulkomaanmatkailun tulisi kunnioittaa paikallista kohdetta ja yhteisöä. Yksi keino tähän on tukea ensisijaisesti paikallisten tarjoamia palveluita (mm. majoitukset, ravintolat, retkipalvelut, käsityöpajat). Paikallista kulttuuria tulee arvostaa, on kohteliasta opetella edes perusfraasit kohteen kielellä eikä olettaa, että länkkärinä saat automaattisesti palvelua englanniksi. Myös pukeutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos kohde on hyvin uskonnollinen tai konservatiivinen, on parempi pukeutua hillitysti. Luonnon kunnioittaminen ja omien jälkien siivoaminen on myös tärkeää. Matkoilla kannattaa miettiä tarkoin esim. päiväretkien eettisyyttä ja niiden vaikutusta ympäristöön. Nykyään valinnanvaraa on enemmän kuin tarpeeksi ja pienellä taustatutkimuksella löytyy varmasti mielenkiintoisia vaihtoehtoja, joista jää kaikille osapuolille hyvä mieli.

Eipä tässä sitten muuta kuin odottamaan tulevaa viikkoa ja nauttimaan kodista ja puolison seurasta. Ikävä varmasti tulee, mutta se on sitten sen ajan murhe. Olen aiemmilla reissuillanikin itkenyt kotoa lähtiessä ja junassa miettien, miksi edes lähden, mutta olo helpottuu yleensä nopeasti. Onneksi nykyään on kaiken maailman Whatsappit, että voi soitella ilmaisella wifillä videopuheluita vaikka joka päivä. Aika menee muutenkin tien päällä aina kuin siivillä, ja kohta huomaan olevani jo takaisin kotona. Toivotaan nyt kuitenkin ihan ensialkuun, että pääsen edes Helsinkiin asti. On VR:llä taas ollut viime päivinä ongelmia junien kanssa, kun lunta tulee taivaan täydeltä ja mittarit jäätyy pakkasen takia. Eniwei, palataan asiaan viikon päästä!

(edit: 31.1. Vaikka olin ostanut jo junalipun sunnuntaille, päätin sittenkin aikaistaa lähdön jo lauantaille, koska sunnuntaina on Etelä-Suomeen luvassa todella ankara lumimyräkkä, joten en viitsi ottaa riskiä junan kanssa. Menen hostelliin yöksi ja toivon sitten sunnuntaina, että koneet pääsee ajoissa ilmaan.. Lento lähtee kuudelta illalla kohti Amsterdamia.)

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply