Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Koira matkalla

Vaihtoon lähtö koiran kanssa

Kertoessani ottavani koirani mukaan vaihtoon sain vastaukseksi usein epäileviä kommentteja siitä, olisikohan tuo nyt järkevää saati kannattavaa. Itse en missään vaiheessa suunnitellut koiran jättämistä jälkeen, joten kysymys oli enemmänkin siitä, millaisia järjestelyjä tämä vaatisi onnistuakseen.

Omassa päässäni ajatusketju meni heti alusta suunnilleen näin: 1. Minulla on koira ja 2. Minä haluan vaihtoon. Kummatkin näistä olivat tosiasioita, jotka tulisi onnistuneesti yhdistää. Kun oman koiran kanssa yhteiseloa ja kokemuksia oli kertynyt 8 vuotta tuntui Iineksen jättäminen jälkeen mahdottomalta ajatukselta. Ja toiseksi, mihinköhän olisin koirani edes jättänyt?

Nainen rannalla koiran kanssa, molemmat katsovat horisonttiin

Yhdessä rannalla

Kohdemaan valinta

Valitessani vaihtokohdettani punnitsin paikkoja myös koiran kannalta. Päätin suosiolla jättää pois Australian ja Yhdysvallat pitkien matkojen ja hankalien tuonti sääntöjen takia. Hain lopulta Britteihin sekä Alankomaihin ensisijaisesti kiinnostavien ohjelmien takia, mutta myös siksi, että molemmissa paikoissa koiran kanssa eläminen olisi helpohkoa ja matkat sinne järkeviä.

Asunnon hankinta

Asunnon löytäminen kohteesta koiran kanssa oli kohta, josta olin etukäteen eniten huolissani. Helsingissä on ollut haastavaa löytää asuntoa ja mietin mitenköhän tämä onnistuisi ulkomaalaisena vaihtarina koiran kanssa. Yliopiston omat majoitukset olivat koiran kanssa heti poissuljettu vaihtoehto, joten aloin suoraan etsimään kämppää vapailta markkinoilta ja kimppakämpistä.

Matkustin Brightoniin jo ennen koulun alkua etsimään asuntoa ilman koiraa. Kerroin asunnonhaku ilmoituksessani selkeästi koirasta ja panostin paljon esittelytekstiimme. Kävin lopulta katsomassa viittä eri huonetta, joista yksi oli täysin epäsopiva ja joista kahta lopulta tarjottiin minulla ja pääsin valitsemaan kahdesta loistavasta vaihtoehdosta. Itse koin, että asunto löytyi aika kivuttomasti vaikka sitä olin kovasti etukäteen stressannut.

Asumisen hinta oli myös melkolailla sama kuin kampuksella asuvilla, joten siinäkään suhteessa en koiran kanssa muuttaessani hävinnyt mitään. Tietysti pois kampukselta asuminen tarkoitti sitä, ettei tullut luonnollisesti käytävässä kutsutuksi bileisiin tai käymään vaan vaivaa ihmisten näkemiseksi täytyi nähdä enemmän.

Koira kääriytyneenä peittojen sisään

Tammikuu oli sisälläkin viileä ja aamuisin ei kiinnostanut lenkkeily

Vaihto koiran kanssa oli positiivinen kokemus

Koiran kanssa vaihdossa olo oli ainakin itselleni erittäin positiivinen kokemus ja suurin osa huolista, joita itselläni aluksi oli olivat turhia. Koti myös tuntui heti kodilta, kun koiran kynsien rapina kuului lattiaa vasten ja iltaisin tuttu tuhina ja kuorsaus kuului vierestä. Opiskelukin sujui paremmin, kun koira makoili jaloissa ja tutut rutiinit pysyivät hyvin samoina kuin kotimaassakin.

Liikuin koiran kanssa paljon ja Briteissä pystyi koiran ottamaan mukaan lähes minne vain. Iines oli meillä mukana rannalla, pubeissa visailemassa ja syömässä. Lähipubissa Iines olikin henkilökunnan suosikki ja aina kun menimme paikalle löytyi koiralle herkkuja sen verran paljon, että piti varmistaa ettei koira tule takaisin 10 kg isompana. Koiran kanssa myös tuli lähdettyä liikkeelle ja kierreltyä lähialueita päivittäisillä lenkeillä varmaan enemmän kuin yksinään olisi tullut tehtyä.

Koiralle hoitajan löytäminen onnistui myös kätevästi, sillä omassa lähipiirissä oli kaksi innokasta ystävää valmiina auttamaan. Viikonloppu käynti Suomessa onnistui hyvin, kun koiran pystyi jättämään hoitoon ja pidempinä päiväreissuina ottivat toiset ystäväni Iineksen heille. Nämä päivät olivat olleet hauskoja myös hoitajille ja Iines oli viety muun muassa kahvilaan ja rapsutuksia oli sadellut reippaasti.

Koiran kanssa vaihtoon lähtö vaatii toki hieman enemmän suunnittelua ja matka Britteihin oli haastavampi koiran kanssa kuin se olisi ollut yksin lähtiessä. (Täällä matkakuvaus meidän 4 päivän muutosta). Rahaa myös toki menee enemmän koiran kanssa, sillä rokotukset, passit ja terveystarkastukset pitää tehdä myös koiralle ja kohteessa mahdollisesti käydä tarvittaessa eläinlääkärillä. Muita asioita, jotka eroaisivat normaalista arjesta kotimaassa koiran kanssa en pahemmin keksi ja hieman aikaa käyttämällä suunnitteluun ja asioista selvää ottamiseen voi varmasti taklata haasteita jo etukäteen.

Koira nappaa kädessä olevasta luusta kiinni leikissä

Omalla pihalla nauttimassa auringosta

Vaihdossa koiran kanssa oleminen oli siis itselleni todella kannustava kokemus. Se myös vahvisti ajatustani siitä, että monia asioita voi tehdä myös koiranomistajana kunhan käyttää muutaman ylimääräisen hetken suunnitteluun.

Oletko reissannut koiran kanssa ulkomailla tai muuttanut koira mukana toiseen maahan?

Kotimaan miniloma: Mathildedalin ja Teijon ruukkikylät

Herkullisia ruokia, kaunista luontoa ja rentoa tekemistä. Ruukkikyläloma Mathildedalissa tiivistettynä. Kyläyhteisö on onnistunut hienosti vangitsemaan parhaimmat puolensa myytäväksi konseptiksi, jonka matkailija ostaa mielellään. Kahden yön minilomalla ehti nähdä ja tehdä, mutta olisi voinut jäädä pidemmäksikin aikaa.

Alpakka

Mathildedalin kylä

Olimme ennen reissua listanneet asiat, joita halusimme lomaan ehdottomasti sisällyttää. Omalla listallani oli pitsansyönti Kyläravintola Terhossa ja alpakat. Matkaseuran listalla oli kahvittelu PetriS Chocolatessa ja kauppojen kiertely.

Rantatuoli hiekalla

Näihin ohjelmanumeroihin saimmekin kulutettua oikeastaan koko päivän, sillä paikat eivät ole auki kovin pitkään vaan noin 6 tunnin ajan päivittäin. Kiertelimme ensin tutkimassa paikan ihania putiikkeja, joiden tarjonta koostuu suurelta osin käsityöstä. Paikat olivat myös koiraystävällisiä, joskin Iines shoppaili repusta käsin. Kaarnalaivasta mukaan tarttui vaateharja, josta olin todella innoissani, sillä tarkoituksena on ollut opetella pitämään parempaa huolta vaatteista. Tällä aseella aion jatkossa taistella villapaitoihin tarttuvia koirankarvoja vastaan.

Kukka ikkunalla

Putiikeissa kiertelyä

Ruukin kehräämö oli toinen lempipaikoistani ostoksille, vaikka tällä kertaa jäin vain ihailemaan alpakanvillaisia tuotteita. Huivin ostamatta jättäminen jäi hieman harmittamaan, mutta ehkäpä sitä voi lähteä Matildaan toisenkin kerran ostoksille. Ruukin valimosta löytyi myös kiva näyttely, joka valotti Teijon tehtaiden tarinaa vuosien saatossa.

Ruukin kehräämö

Terhoa ja pitsan syöntiä olin odottanut todella paljon reissulta, sillä rakastan pitsaa ja istuskelua kivoissa, rennoissa paikoissa. Sesonki aikaan tosin noin 50 muulla ihmisellä oli tasan sama suunnitelma. Onnistuimme kuitenkin saamaan porukallemme pöydän edessä olevalta terassilta, jonka jälkeen oli ainoana tehtävänä enää onnistua tekemään tilaus. Vältän yleensä jonottamista viimeiseen asti, mutta tällä kertaa uhmasin tätä periaatetta ja asetuin jonoon toivomaan, että pääsisin tiskille asti. Nälkäiset ihmiset ja jonottaminen eivät ole kovinkaan hyvä yhdistelmä ja kiukkuinen tunnelma ja töniminen jonossa saivat oman fiiliksen jonkin verran laskemaan puhumattakaan siitä, että ketään ei enää kiinnostanut pitää minkäänlaisia turvavälejä. Lopulta tilaus saatiin kuitenkin tehtyä ja kiireestä huolimatta kassalla palvelu oli oikein ystävällistä. Pitsat olivat myös juuri niin herkullisia kuin olin kuvitellut ja jonossa päätään nostanut ärsytys suli heti ensimmäisten suupalojen myötä.

pitsa

Super herkullinen gluteeniton pitsa

Pitsojen jälkeen päätimme siirtyä samantien jälkkärille PetriS Chocolateen. Aamupäivän sateisuus oli tässä vaiheessa jo väistynyt ja saimme puutarhasta ihanan kulmapöydän, jossa nauttia suklaaherkuista ja teestä. Olimme kaikki unohtaneet shampoon kotiin, joten käväisimme ostamassa puodista mukaan myös palashampoota ennen majoitukseen lähtöä. Kauppojen ja paikkojen alkaessa sulkeutua myös kylä hiljeni auringonlaskuun ja alkuillasta sai kylällä kävellä ja katsella jo ihan erilaisessa rauhallisessa tunnelmassa kuin aiemmin päivällä.

Kukka puutarhassa

Teijon kylä – perinteisempää kylätunnelmaa

Lähtöpäivänä päätimme mennä tutustumaan lähellä olevaan Teijon kylään. Vaikka pidinkin kovasti Mathildedalin kaupoista ja herkullisista ruuista halusin viettää toisen päivän hieman rauhallisemmassa paikassa. Teijo tarjosikin tähän hyvän vaihtoehdon.
Teijon Masuunin kivirakennus kätkee sisälleen vuoden 1801 masuunin, mutta tarjolla on tänä päivänä myös paljon muuta. Rakennuksesta löytyy kahvila ja puoti sekä vaihtuva taidenäyttely, jota kävimme katsomassa porukalla. Jäin ensin koiran kanssa odottamaan ulos, mutta ystävällinen henkilökunnan jäsen tuli rapsuttelemaan Iinestä ja juttelemaan ja kertoi, että Iines on tervetullut sisätiloihin. Näin pääsi Iineksin katsomaan taidenäyttelyä selkärepusta.

Rakennus ja piippu

Teijon masuuni

Lounaalle suuntasimme Teijon Arkkiin, jossa tarjolla oli herkullista kotiruokamainen buffet. Koiran kanssa jäimme ulos terassille syömään, vaikka olikin hieman viileämpi päivä.
Teijon kylältä löytyy myös perinteinen kyläkauppa, josta löytyy perustarvikkeita sipseistä varvastossuihin. Hinnat ovat myös kyläkaupan hintatasoa, mutta reissatessa on mukava tukea läheltä löytyviä ja pysyviä palveluita.
Ruuhkaisen ja selkeästi enemmän matkailijoille suunnatun Mathildedalin jälkeen Teijon kylä oli mukavaa vastapainoa perinteisemmän rauhallisen kylätunnelman myötä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan myös Teijon kylään, mikäli tällä suunnalla matkailet.

Ulkoilua kansallispuiston maisemissa

Mathildedalin kylä sijaitsee aivan Teijon kansallispuiston kupeessa, joten reissuun voi yhdistää helposti ulkoilua tai pidemmän kävelyretken. Olimme tällä kertaa reissussa isommalla porukalla koiravanhuksen ja 1,5v lapsen kanssa, joten vaelluksen sijaan keskityimme nauttimaan ulkoilusta meille kaikille sopivalla tavalla.
Päiväkävelyksi valitsimme Jeturkastin muinaispolun, josta reitin alkupää on noin 700 metrin matkalta esteetön ja sen voi lumettomana aikan kulkea vaunujen kanssa. Vaunuissa istuminen ei kuitenkaan pahemmin kiinnostellut vaan mäntymetsän keskellä kulkevalla polulla oli paljon kivempi kulkea itse. Kävelytien varrelta löytyi myös kattava mustikkatarjonta ja poikkesimmekin napsimaan herkkuja suuhumme. Iines kunnostautui nopeimpana poimijana ja mukaan taisi mennä myös muutamia lehtiä varpuineen päivineen. Mustikoita löytyi sen verran paljon, että ilmeisesti olin onnistunut murskaamaan niitä reisien välissä poimimessani, sillä housut lähtivät kyllä pesuun reissun jälkeen.
700 metrin kävelyn päästä löytyi noin 9000 vuotta vanha muinaisranta. Ranta on nyt lähes 100 metriä merenpinnan yläpuolella eli vettä ei tältä rannalta enää löydy. Kauniisti muotoutuneita kiviä sen sijaan sitäkin enemmän.

Koira repussa

Muinaisrantaa ihailemassa

Osalla meistä oli toiveena virkistäytyä myös uimalla ja saimme vinkiksi suunnata Matildanjärvelle pulahtamaan. Lähes vastapäätä PetriS Chocolatea on pieni hiekkapohjainen ranta, josta pystyi hyvin lähtemään uimaan. Itse nautin lähinnä snorklailusta lämpimässä vedessä, joten uimisen sijaan tyydyin uittamaan jalkoja rantavedessä.

Varpaat vedessä

Lähdin illalla vielä yksin hieman pidemmälle reitille iltalenkille ja päätin valita noin 7 km pituisen reitin kohti suota. Reitti ei ilmeisesti ollut vielä loppukesästä aivan valmis vaan vasta rakenteille ja uudemmassa kartassa näyttää saaneen nimen Tapaninkierros. Lähdin reissuun aika myöhään illalla ja hieman stressasin sitä, että reitin merkinnät eivät olleet kovin selvät. Alkumatka oli myös autotie metsässä tyylistä maastoa, jota ei ole niin hauska kulkea, mutta suon reunaan ja enemmän metsään päästessä pääsi paremmin nauttimaan luonnosta. Paremmalla ajalla olisin ehdottomasti lähtenyt kohti järviä ja yhdistänyt reissuun uimisen.

Rentoutumista mökillä

Penkki ja meri

Uimarannan maisemia

Majoitukseksi valitsimme mökin Meri-Ruukin lomakylästä. Mökki itsessään oli kotoisa ja terassilla olisi viettänyt mielellään enemmänkin aikaa, jos säät olisivat sen sallineet. Onneksi sateellakin sauna lämpeni!
Ainoana haasteena meille osoittautui mökin tasoerot. Alhaalla eteisestä oleskelutilaan oli yksi iso porras ja yläkerran parvella myös tasoeroja, joita erityisesti pimeässä oli vaikea havaita. Alhaalta löytyi yksi makuuhuone ja yläkerran portaisiin sai lapsiportin, joka helpotti paljon oleskelua. Villasukat jalassa sohvalla istuskellessa ja auringonlaskua katsellessa mökin viihtyisyys ja paikan rauhallisuus pääsi oikeuksiinsa.

Auringonlasku mökin ikkunasta

Auringonlasku mökin ikkunasta

Yhdistä reissuun:
Fiskars ja Raasepori

Rento lomakaupunki Bath

Vaikka Brighton on Etelä-Englannin ehdottomasti paras lomailukohde, oli Bath erittäin miellyttävä vaihtoehto lyhyelle lomalle. Kaupungista löytyy sopivasti tekemistä useammalle päivälle sekä monia hyviä ruokapaikkoja ja kahviloita, joissa nauttia kaupungin tunnelmasta samalla herkutellen.

Tekemistä ja nähtävyydet

Historiasta kiinnostuneella Bath on loistava kohde. Kaupunki on tunnettu kuumista lähteistään ja se on nimensä mukaisesti perustettu kylpemistä varten. Myös kaupungin arkkitehtuuri vaaleine rakennuksineen on tutustumisen arvoista.

Ilmainen kävelykierros

Uudesta kaupungista saa aina eniten irti liikkumalla jalkaisin ja vielä enemmän irti paikallisen oppaan kanssa. Mayors Guides tarjoaa ilmaisia kävelykierroksia kaupungissa huippujen vapaaehtoisten oppaiden vetämänä. Yleensä ilmaisilla kävelykierroksilla jätetään tippiä halutessaan, mutta näillä kävelykierroksilla se ei ole sallittua. Kyseessä on siis tosiaankin ilmainen kierros. Itselleni tämä on helpotus, sillä mieluusti maksan jonkin selkeän hinnan tai sitten oletan jonkin ilmaisen olevan ilmaista. Ehkäpä tässä näkyy suomalaisuuteni…

Oma oppaamme oli todella asiansa osaava, innostava ja aina valmis vastaamaan ryhmämme kysymyksiin. Kierroksen aikana pääsi näkemään kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, sekä kuulemaan mielenkiintoisia yksityiskohtia kaupungin historiasta. Ihmettelimme esimerkiksi ikkunoiden hassua sijoittelua taloissa ja kävelykierroksen aikana saimme tietää tähän olevan syynä ikkunaveron. Ikkunoita muurattiin umpeen rahansäästömielessä tai ne rakennettiin erittäin lähekkäin, jottei niistä joutuisi maksamaan veroa.

Kaupungit kadut olivat ennen hyvin kapeita

Kylpylät

Ensimmäinen iltamme Bathissa alkoi rentoutumalla uudehkossa kylpylässä Thermae Spassa. Kävimme myös tutustumassa kylpylä-museoon, jossa pääsi sukeltamaan roomalaisen kylpylän tunnelmaan mikäli vain turistipaljoudelta tähän pystyi.

Lisää Bathin kylpylöistä voi lukea aihetta käsittelevästä postauksesta.

Kaupungin arkkitehtuuria

Stonehenge

Yksi Englannin mystisimmistä historiallisista kohteista sijaitsee lyhyehkön ajomatkan päässä Bathista. Puolikkaan päivän vietimmekin retkeilemällä Stonehengeen, kohteeseen, joka on hyvä testata ainakin kerran elämässä.

Lue postaus vierailusta Stonehengessä kokonaisuudessaan.

Koiran kanssa: Kasvitieteellinen puutarha

Iines oli myös mukana reissussa, joten ohjelmassa oli myös koiraystävällisiä kohteita. Bathin kasvitieteelliseen puutarhaan voi ottaa muukaan koiran, joten se on loistava paikka päiväkävelylle. Kovin suuri puutarha ei ole, mutta kukista ja puista nauttii myös ilman koiraseuraa kauniina päivänä.

Koiran kanssa: Kaksi tunnelia

Britannian pisin kävelytunneli löytyy aivan keskustan läheisyydestä. Vanhasta junatunnelista on muokattu hieman erilainen retkikohde, sillä tunnelissa pääset nauttimaan valaistuksen lisäksi myös viulumusiikista. Tunneli on hieman alle kaksi kilometriä pitkä ja kävelyn aikana silmät ehtivät tottua hyvin hämärään. Tunnelia käyttää myös moni pyöräilijä, joten on tärkeää olla tarkkana erityisesti koiran kanssa, sillä näkyvyys on paikoitellen huono.

Tunneliin oli myös erittäin haastava löytää, sillä ohjeet olivat ainakin itselleni sekavat. Suosittelen ottamaan bussin Midfordiin ja jäämään pois pubin Hope & Anchor luona. Kävele tämän jälkeen ylös sillalle ja jatka suuntaan Midford Station. Kävelemällä tähän suuntaan löydät tunnelin. Tunnelista ulos tultuasi voi suunnata kävellen takaisin keskustaan Google Mapsin tai paikallisten vinkkien avulla.

Iineksen kanssa suuntaamassa tunneleihin

Gluteenitonta ruokaa Bathissa

Gluteenitonta ruokaa syövälle Bathista löytyi erittäin monipuolisesti vaihtoehtoja. Osa paikoista oli niin hyviä, että harmittaa ettei niissä voi vierailla useammin.

The Whole Bagel, 8 Upper Borough Walls

Aamupalaksi vedimme kaikkina päivinä bagelit. Gluteenittomana ei saanut varsinaisia bageleita, mutta toasteja kylläkin. Lämmin suositus erityisesi jos aamupala on tarkoitus ottaa mukaan.

Picnic Coffee, 9 Saracen Street (Koiraystävällinen)

Todella loistava gluteeniton kakku ja kuulemma myös loistavaa kahvia matkaseurani arvion mukaan. Täälläkin paikassa kävimme kahtena päivänä, koska miksi vaihtaa mahtavaa epävarmuuteen.

Cosy Club, Unit R4, SouthGate Place

Rakastan burgereita, joten suuntasimme paikkaan burgerin toivossa. Valitettavasti haluamani annos oli loppu, joten vetäisin sitten gluteenittoman fish&chips vaihtoehdon. Ruoka oli hyvää, muttei mitään ihmeellistä.

Dough Pizza

Pitsapaikka, jossa panostetaan pohjaan ja gluteenittomanakin oli tarjolla monta erilaista pohjavaihtoehtoa.

Majoitus ja saapuminen

Bathiin pääsee kätevästi junalla Lontoosta muutaman tunnin sisällä. Kaupunkiin voi siis hyvin tehdä päiväretken, mutta paikassa viihtyy myös muutaman yön.

Koiran kanssa budjettiin sopivan majoituksen löytäminen oli hieman haastavaa, sillä vaihtoehtoja ei ollut paljon. Päädyimmekin siis Travelodge Bath Watersideen, joka oli erittäin hyvällä sijainnilla lähellä asemaa. Hotelli oli mielestäni hyvä hinta-laatusuhteeltaan ja tarjosi kaiken tarpeellisen muutaman yön matkalle.

Koiran kanssa hotellissa Amsterdamissa ja Lontoossa

Muuttomatkalla Brightoniin tuli yövyttyä sekä Amsterdamissa, että Lontoossa koiran kanssa. Tottuneena hotellivieraana Iines pääsi testailemaan kahtakin koiraystävällistä paikkaa, joista molemmista jäi positiivinen kuva. Koiraystävällisiä hotelleja löytyy onneksi jo mukavasti monesta paikasta tai ainakin huoneita, joihin koiran voi ottaa mukaan.

Moxy Houthavens

Amsterdamissa meillä oli hieman pidempi pysähdys ja alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme olleet perillä jo illasta, mutta junan myöhästymisen takia saavuimme hotellille vasta puolilta öin. Olin katsonut, että keskustasta pääsee hotellille kätevästi bussilla, mutta yöllä 14 tunnin matkustamisen jälkeen taksimatka tuntui paremmalta vaihtoehdolta. Seuraavana päivänä tuli myös testattua bussiyhteys, joka toimi todella hyvin. Pysäkki on lyhyen kävelymatkan päässä hotellilta ja keskustaan pääsee noin 15 minuutissa. Sijainti on myös huomattavasti hiljaisempi kuin keskustan turistialueella ja itse nautin rauhasta kauempana ihmisvilinästä. Hotellin edustalta löytyy myös hieman ruohikkokaistaletta, jossa pystyy koiraa ulkoiluttamaan, mutta läheisimpään puistoon onkin sitten jo hieman matkaa.

Kokonaisuutena pidin hotellista todella paljon ja menisin paikkaan ehdottomasti uudelleen. En tiedä kuinka paljon tällä ylistävällä arviolla on tekemistä sen kanssa, että tässä vaiheessa oltiin oltu reissun päällä laivassa ja junissa jo kolmen päivän ajan, ja pehmeät upottavat sängyt, puhtaat lakanat ja lämmin suihku olivat todellista luksusta. Omaan silmään myös huoneen sisustus isoine ikkunoineen kolahti.
Aamupala jäi meidän osaltamme välistä, sillä tarjontaa lihattomaan ja gluteenittomaan ruokavalioon ei pahemmin löytynyt. Tämä oli hieman yllättävää, sillä muuten hotelli vaikutti hakevan trendikästä imagoa.

Joistain hotelleista jää sellainen olo, että haluaisi tulla lomailemaan pelkästään hotellihuoneeseen ja tämä oli yksi niistä paikoista. Voisin hyvin kuvitella makoilevani sängyssä puolet päivästä tuijotellen ulos satamaan ja pulahtaen jossakin välissä uimaan hotellin uima-altaaseen.

Iines nauttii maisemista

Qbic Hotel London City

Lontoossa vietimme muutaman päivän rauhoittuen ja turistitekemisestä nauttien. Koiraystävällinen kohtuuhintainen hotelli löytyi suht helposti Googlen avulla ja valinta oli helppo, sillä Whitechapelin alue oli meille sijainnillisesti erittäin sopiva. Algate Eastilta pääsee yhdellä metroyhteydellä Victorian asemalle, josta junat Brightoniin ja esimerkiksi Gatwikin lentokentälle lähtevät. Erityisesti koiran kanssa matkustaessa on mukavampi välttää vaihtoja ja ottaa rennosti yhdessä kulkuvälineessä. Alue on kiva myös siinä mielessä, että kävelymatkan päästä löytyy muutama nähtävyys kuten esimerkiksi Tower of London. Hotellin läheltä löytyy pieni kauppa, useampi ravintola ja kahvila, sekä aivan oven vierestä puisto, jossa pystyy koiraa kätevästi ulkoiluttamaan.

Hotelli ei ole Lontoon hintatasoon nähden kallis, mutta mitään kovin erikoista ei kannata odottaa. Halusimme itse säästää kuluissa, joten otimme halvimman huoneen, jossa ei ole ikkunaa. Hieman hassultahan se tuntuu viettää aikaa ikkunattoman neliön sisällä, mutta meidän tarpeisiin tämä sopi oikein hyvin. Huoneet on sisustettu trendikkäästi, mutta tilaa on todella vähän. Olisin toivonut, että huoneessa olisi ollut jokin pöytä tai tuoli tai muu vastaava paikka johon olisi voinut laskea tavaroita. Nyt kaikki kamat olivat sotkussa avoimien matkalaukkujen päällä keskellä kulkuväylää. Kylpyhuone oli ainakin meidän huoneessamme eräänlainen koppi huoneen sisällä, joka oli ylhäältä auki huoneeseen eikä ovea voinut mitenkään lukita. Kovin paljon yksityisyyttä ei siis tarjoa, mutta suihkusta tuli lämmintä vettä ja kylppärin kivat yksityiskohdat miellyttivät itseäni.

Hotelli kategorisoi itsensä ”vihreäksi hotelliksi” (green hotel) ja tämä näkyi myös hotellivieraille. Useassa paikassa annettiin vinkkejä miten voit asiakkaana olla mukana ja kannustettiin ekologisiin valintoihin. Hotellin verkkosivujen mukaan hotellin katolta löytyy muun muassa energiapaneelit, jotka tuottavat osan hotellin sähköstä. Vaikka hotellissa asuminen ei edes näillä eväillä ole ekologista, valitsen silti mieluusti ketjun, joka pyrkii tietoisesti huomiomaan nämä asiat.

Hotellin palvelu tuotti itselleni hieman pettymyksen. Palvelu oli perus ystävällistä, mutta ei erityisesti asiakkaan ehdoilla tapahtuvaa vaan asiakkaana sai pyytää palvelua. Saavuimme hotellille heti aamusta, jonka olin ilmoittanut varausta tehdessäni ja pyytänyt aikaista sisäänkirjautumista. Paikalle tultuamme yritimme tehdä sisäänkirjautumista laitteella, mutta se ei aikaisesta ajankohdasta johtuen ollut mahdollista. Kysyimme asiasta henkilökunnalta ja meille kerrottiin ettei onnistu vielä. Siinä sitten koiran ja kamojen kanssa seisoessa keskellä hotellin pientä aulaa ja aamupalan ollessa käynnissä olisi toivonut, että henkilökunnalta olisi tullut hieman jotain ohjetta jatkon suhteen. Koska näin ei tapahtunut tiedustelin josko voisimme koiran kanssa istua odottamaan, että huoneemme olisi valmis. Tämä sopi ja pääsimme kamoinemme pöytään ja koirallekin tuotiin vesikuppi, josta sai juotavaa meidän syödessämme aamupalaa listalta tilattuna. Kävin myös huoneen valmistumisesta kyselemässä sen verran monta kertaa, että vihdoin meille luvattiin ilmoittaa kun huoneemme olisi valmis. Tällaiset pienit asiat, kuten se että asiakkaalle luvattaisiin kertoa huoneen valmistumisesta sen sijaan, että itse täytyy useamman kerran hyppiä tiskille siitä tiedustelemaan, erityisesti kun aika siirtyi aina puolisen tuntia eteenpäin, luovat asiakaskokemusta.

Aamupalalle olisi ottajia

Qbic:sta jäi itselleni melko neutraali kuva. Voisin mennä paikkaan uudestaan mikäli matkustan Lontoossa koiran kanssa, mutta ehkä itsekseni ollessa valitsisin jonkin muun paikan kokeiluun. Hinta-laatusuhteelta hotelli on kuitenkin Lontoossa hyvässä kategoriassa ja antaa mahdollisuuden majoittua ”design-hotellissa” edullisemmalla hinnalla.