Browsing Category

Museot

Gluteenittomia herkkuja, museojonoja ja joulutunnelmaa Wienissä

Marraskuun työ- ja koulukiireitä katkaisi hieman muutaman päivän reissu Wienissä. Tiiviin kokoustamisen ohella ehdin kuitenkin ottaa hieman aikaa itselleni ja vaellella pitkin kaupungin katuja, sekä katsastaa muutaman loistavan ruokapaikan.

Kiertelyä kaupungin kaduilla

Gluteenitonta kasvisruokaa Wienissä

Reissatessa sopivan ruuan löytäminen saattaa joskus aiheuttaa harmaita hiuksia, mutta Wien osoittautui loistavaksi kohteeksi myös gluteenittoman ja lihattoman ruokavalion kanssa. Kaupungista löytyy tähän kasvisruokaan keskittyneitä paikkoja, joista saa myös kaikki gluteenittomana. Ravintolan ruokalistaan kannattaa tosin tutustua etukäteen netissä, sillä välttämättä kaikissa paikoissa gluteeniton vaihtoehto ei onnistu erityisesti jonkin toisen erityisruokavalion kanssa. Näin kävi esimerkiksi aivan ihanan oloisessa ravintolassa johon menimme, mutta jossa sitten päädyin itse nauttimaan cokiksen ja suuntaamaan mäkkäriin tämän jälkeen.

Oma ravintolalempparini Wienissä oli ehdottamasti kasvisruokaan erikoistunut Veggiezz -ketju. Ketjun ideana on tarjota terveellistä, erityisruokavalioihin sopivaa, maistuvaa ruokaa kohtuulliseen hintaan ja valmistusaikaan. Ravintolan vegaaninen ja gluteeniton Smoky Burger -hampurilainen meni ehdottomasti top 3 parhaat hampparit listallani, joten voin todeta ketjun tavoitteessaan onnistuneen.

Smoky Burger oli yhtä hyvää kuin miltä näyttää

Wieniin lähtiessäni haaveilin hieman siitä, että voisin syödä Sacher-kakun, mutta gluteenittoman ruokavalion takia toiveet eivät olleet kovin korkealla. Kävellessämme ympäriinsä Wienin katuja matkaseurani bongasi ihastuttavan näköisen kahvilan, jonne päätimme piipahtaa sisälle. Pieni kahvila oli täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia ja kauniita esineitä. Kulmassa valkoinen kaakeliuuni loi tilaan tunnelmaa ruusukultaisten lusikoiden kilistessä kahvikupeissa. Tiskillä herkut olivat näytillä kauniissa lasipurkeissa ja pieni kuusi joulupalloineen toi tilaan joulun tuntua.

Ihastus paikkaan vain syveni huomatessani, että leipomon tuotteet eivät sisällä jauhoja, sokeria, kananmunaa tai maitoa. Kahvilan vitriinistä löytyi vaihtoehtona Sacher-kakku, joten salainen toiveeni kakun syömisestä Wienissä toteutui!

Gluteeniton Sacherkakku Simply Raw Bakery -kahvilassa

Matkoilla pääsen harvoin tällä tavalla nauttimaan ruokatarjonnasta vaan yleensä pyrin katsomaan listalta jotakin mitä voin syödä, jotta jaksan eteenpäin. Turha siis varmaan edes kertoa kuinka positiivisesti yllättynyt ja iloinen olin näistä ruokapaikkalöydöistä! Kaiken lisäksi maut sopivat myös minulle, joka yleensä nirsoilen ruokien suhteen ja päädyn siksi lopulta varmaan valintaan eli ranskalaisiin ja ketsuppiin. Toivon hartaasti, että Veggiezz tyyppinen ketju rantautuisi myös piakkoin Suomeen, tai joku jotakin vastaavaa tänne perustaisi. Ehkäpä muutaman vuoden päästä.

Joulutunnelmaa toreilla

Joulukuun alkaminen ja joulun läheisyys oli jotenkin päässyt unohtumaan kaiken kiireen keskellä, mutta Wienin matka oli tähänkin ongelmaan oiva ratkaisu. Kaupungissa ei pääse kävelemään niin, ettei törmäisi joulutoriin tai vähintäänkin erilaisiin jouluvaloihin.

Joulukuusenkoristeet tuovat aina mieleen lapsuuden joulut, jotka alkoivat kuusen hakemisesta ja koristelaatikon esiin ottamisesta ja erilaisten pallojen ripustamisesta kuuseen. Joulupallot tuovat itselle aina mieleen aattoaamut ja koristeita Wienissä katsellessa virittäytyi hyvin joulutunnelmaan.
Joulutoreista oman lempparini oli kaupungintalon vieressä sijaitseva joulutori, jonka nimi oli osuvasti ”Christmas Dream”. Kaupungintalo itsessään oli arkkitehtuurisesti vaikuttava rakennus ja loi hienon taustan torille. Markkinoiden parasta antia oli ainakin itselleni joulupalloja myyvät kojut, josta osa oli erikoistunut johonkin tiettyyn teemaan kuten esimerkiksi valkoisiin joulupalloihin.

Joulutoreilla on myynnissä myös glögijuomaa erilaisilla makuvaihtoehdoilla. Omaksi lempparikseni osoittautui lastenjuoma, jossa oli sokerilla höystettyjä kokonaisia marjoja. Edullisin glögipaikka löytyi yllätykseksemme Praterista, huvipuistosta, jossa kävimme katsomassa maailmanpyörää.

Kauniita rakennuksia ja museojonoja

Wienissä aika kuluu mukavasti myös kävellen ympäri kaupunkia rakennuksia ja paikkoja katsellen. Monesta talosta löytyy mielenkiintoisia ja kauniita yksityiskohtia ja kohti korkeuksia katsellessa saakin varoa mihin kävelee. Sää vielä marras-joulukuun vaihteessa oli sellainen, että lämpimästi vaatetettuna ulkona saattoi kävellä menemään, joskin pidempään valokuvia ottaessa saattoi hieman alkaa näpit jäätymään ja ajoittainen sade laittoi välillä hakeutumaan sisätiloihin.

Kulttuuritarjontaa kaupungista löytyy myös kiitettävästi ja joskus haluaisin vielä suunnata konserttiin tuossa kaupungissa. Koska konserttiin ei ehtinyt ajattelin, että museokäynti voisi olla hyvä idea. Selaillessani vaihtoehtoja huomasin, että Albertinassa oli esillä Claude Monet teoksia. Suunta siis kohti museota sunnuntai aamupäivästä.

Oville saapuessani totesin muutaman muunkin olevan kiinnostunut kyseiset teokset näkemään, sillä ovella oli useiden metrien jono. Ainoat jonot missä on aiemmin tullut seisottua ovat olleet lähinnä yökerhoihin, joten tämä pääsi yllättämään. Asetuin siis jonon jatkoksi antaen jonolle 15 minuutin takarajan sisäänpääsyn suhteen. Noin 12 minuutin sisään olinkin ovien sisäpuolella ja jonottamassa lipunmyyntiin. Lipun saatuani totuus siitä, että jonotus ei loppunut vielä tähän iski päin naamaa. Takki päällä ja läppäri kainalossa museoon ei tietenkään päässyt sisään ja ihmiset jonottivat viemään takkejaan johonkin. Loistavan onnen saattelemana jonoon kävellessäni muutama henkilö oli kuitenkin juuri lähdössä ja matkan varrelta vapautui lokerikko, jonne sain takin ja läppärilaukun tungettua. Niinpä pääsin jonottomaan kohti itse maalauksia.

Jonottaessani kohti maalauksia alkoi hieman usko loppua ja teki mieli kääntyä takaisin ja viettää muutamat viimeiset tunnit kaupungissa tehden jotakin muuta. Lopulta kuitenkin noin tuntia myöhemmin pääsin vihdoin muiden ihmisten sekaan maalauksia katsomaan ja totesin sen olleen kaiken jonottamisen arvoista. Nyt olen sitten nähnyt kuuluisat lummetaulut, joista olen lukenut monia kertoja yhdestä lempi lastenkirjoistani (ja myös Picasson livenä).

Puoli litraa parfyymia – vierailulla Ludwigsburgin palatsissa

Missä: Ludwigsburgissa hieman Stuttgartin ulkopuolella
Kenelle: Matkaajalle, joka nauttii tarinoista
Milloin: Joka päivä (katso tarkempi info)
Miten: Junalla ja bussilla tai juna-asemalta kävellen
Hinta: 18€ (opastus, museot jne)

Sunnuntaisin Saksassa kaupat ovat kiinni ja myös monet ravintolat, joten pitkänä viikonloppuna sunnuntain ohjelmaksi kannattaa valita kohde, jossa voi halutessaan viettää vaikka koko päivän. Valitsimme kohteeksemme Stuttgartin ulkopuolella sijaitsevan Ludwigsburgin linnan/palatsin, jonne oli kuitenkin vielä melko nopeaa ja kätevää liikkua julkisilla niin ettei koko päivä menisi matkustamiseen.

Lippuja ostaessamme saimme kuulla, että itse palatsiin pääsee sisään vain opastetuille kierroksille. Englanninkielisen opastuksen alkuun oli vielä noin tunti aikaa, joten päätimme ottaa lipun, joka kattoi kaiken eli opastuksen, museot ja puutarhan. Mikäli kohteeseen menee suosittelen valitsemaan tämän full experiencen ja erityisesti opastus oli vertaansa vailla.

Opastuksen alkamista odotellessamme ehdimme käväistä puutarhassa kävelemässä lähinnä yhtä tietä pitkin, sillä katsottavaa riitti. Puutarhassa oli myös orkesteri soittamassa ja seisahduimme puiden varjoon musiikkia hetkeksi kuuntelemaan. Vilkuilimme kelloa säännöllisin väliajoin, ettemme vain unohtuisi kiertelemään ja ihastelemaan puutarhaan liian pitkäksi aikaa.

Siirryimme puutarhasta hyvissä ajoin odottamaan opastuksen alkua. Odotellessa ohi käveli ihmisiä palatsin aiempaan elämään sopivissa vaatteissa. Vanhempi, hyvin ystävällinen mieshenkilö toimi palatsin sisäänkäynnin vartijana avaten meille oven linnaan oppaan tullessa hakemaan meitä. Siirryimme ryhmän mukana ensimmäiseen hallimaiseen huoneeseen ja ovet suljettiin perässämme. Oli aika uppoutua tarinoiden maailmaan.

Huoneesta toiseen siirryttäessä saimme kuulla monia tarinoita elämästä palatsissa huoneiden vaihtuessa melko nopeassa tahdissa. Palatsin seinien sisässä oltiin juhlittu, rakastettu ja koettu tragedioita, joiden verhoa meille hetkellisesti raotettiin. Haistelimme myös parfyymia, jota linnassa eläneet henkilöt aamuisin taputtelivat ylleen noin puolen litran verran, sillä peseytyminen ei kuulunut rutiineihin siihen aikaan. Omia lempihuoneitani oli teatteri, jossa istuessaan ja opasta kuunnellessaan pystyi kuvittelemaan näyttelijät lavalle ja yleisön parville ja lattialle.


Kierros tuntui hujahtavan ohi nopeasti, vaikka aikaa kului reilusti yli tunnin verran ja palatsista tuli näin nähtyä ehkä yksi neljäsosa. Oppaamme oli työssään todella loistava ja opastus oli ehdottomasti hintansa väärti.

Opastuksen jälkeen kiertelimme vielä muutamat alueen museot tutustuen mm. muotiin ja keramiikkaan ennen puutarhaan siirtymistä. Puutarha oli valtava ja osa alueesta jäi kokonaan näkemättä, sillä aika ja jaksamisen rajat tulivat vastaan. Ehdimme kuitenkin löytää salakäytävän, seikkailla labyrintissa, nähdä hiekkaveistoksia ja suihkulähteitä, sekä tutustua saksalaisiin satuihin japanilaisen puutarhan ja flamingojen lisäksi.

Paikka oli kokonaisuutena aivan huikean ihana ja mielenkiintoinen kohde, jonne kannattaa ehdottomasti suunnata käymään.

Pitkä viikonloppu Sofiassa

Suunnatessani torstaina aamuyöstä neljän maissa lentokentälle en oikein tiennyt mitä odottaa viikonlopulta Sofiassa. Sunny Beach kokemus ei antanut paljon osviittaa siitä millainen maa Bulgaria on ja nopeat bussissa tehdyt googletukset eivät kovin paljoa valottaneet asiaa. Aiemmista matkoista Sunny Beachille ei jäänyt halua palata takaisin ja täytyy sanoa, että odotukset eivät olleet kovin korkealla viikonlopun suhteen. Välillä on kuitenkin mukava todeta ennakko-odotusten olevan väärässä, sillä Sofia oli kohteena erittäin positiivinen yllätys.

Kävelykatu ja vuoret

Kaupungista löytyi ihania puistoja, monia ravintoloita ja paljon katseltavaa. Ihmiset olivat myös erittäin ystävällisiä ja sain kaikissa paikoissa hyvää palvelua, mikä on yleensä matkustaessa harvinaista. Kohteen hintataso on myös suomalaisessa mittakaavassa hyvin edullinen ja budjettiin mahtuu helposti ruuan jälkeen vielä jälkkärikin. Huhtikuussa ilma oli jo hyvin kesäinen, joskin illalla pitkähihainen oli vielä tarpeen. Yhtenä päivänä myös satoi eli ilmat voivat olla hieman epävakaisempia, joskin suurimman osan vierailustani sain nauttia auringosta.

Julkisilla perille vai matkan varrelle

Olin etukäteen katsonut reitin julkisella liikenteellä lentokentältä hotelille. Taksit ovat Sofiassa edullisia, mutta julkinen liikenne on todellinen budjettivaihtoehto alle euron matkoilla. Bussipysäkki löytyi kätevästi terminaalin edestä ja lipunmyyntikojulla neuvottiin myös vielä oikeaan bussiin. Tarkoitukseni oli vaihtaa bussista ratikkaan tietyllä pysäkillä, mutta heti bussin lähdettyä liikkeelle jouduin toteamaan, että vaihto ei todennäköisesti tulisi olemaan ihan niin yksinkertainen mitä olin ajatellut. Bussissa ei tietenkään missään lukenut pysäkkien nimiä ja kyrilliset aakkoset eivät oikein taipuneet muutenkaan. Yritin siis epätoivoisesti tiirailla bussin ikkunasta ja päätellä mitkä merkit vastaisivat mahdollisesti etsimäni pysäkin nimeä. Pysäkin etsimiselle tuli kuitenkin loppu kun kaikki muut matkustajat poistuivat bussista, kuski otti takkinsa ja ilmoitti bussin olevan päätepysäkillä. Niinpä minä ja matkalaukkuni astuimme kadulle miettien missäköhän päin sitä mahdollisesti olisi. Hetken epämääräisen erisuuntiin haahuilun jälkeen totesin, että olisi paras yrittää hankkia itselle taksi. Onneksi vapaa sellainen sattuikin kohta kaartamaan ohi ja matka kohti hotellia jatkui. Paluumatkalla päätin suosiolla tilata taksin hotellille myös jo siitä syystä, että harhaileminen julkisissa aamuyöllä ei tuntunut houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Museoita ja kirkkoja

Sofiasta löytyy monia eri uskontokuntien kirkkoja joihin törmää kaupungin katuja kävellessään. Päiväkävelyllämme päätimme poikea Sofian synagogaan. Kävelimme hetken hämmentyneenä kadulla edestakaisin, sillä paikka näytti suljetulta vaikka aukioloaikojen mukaan näin ei pitäisi olla. Ovesta sattui kuitenkin tulemaan ihmisiä ulospäin ja kävelimme samalla sisälle. Sisäpihalla ennen sisäänpääsyä meille tehtiin turvatarkastus ja sisäänpäästäkseen oli myös ostettava lippu. Sisällä saimme lyhyen selostuksen kirkosta ja sen historiasta, josta itse pidin kovasti, sillä aihe ei ole itselleni kovin tuttu. Opastuksen jälkeen sai antaa vapaaehtoisen maksun tästä palvelusta, mikä oli hyvä tapa päästä eroon kolikoista. Pienet maksut ainakin itse antaa matkailijana mielellään, jotta kohteista pidetään huolta ja ne säilyvät myös muille matkailijoille omin silmin nähtäviksi.

Keskusta-alueelta löytyy myös erilaisia museoista, joista valitsin kohteekseni arkeologisen museon. Arkeologiset museot ovat omia suosikkejani ja nautin kiertelystä hämärässä vaikka monessa paikassa Euroopan alueella näyttelyt ovat melko samantyyppisiä. Tämä onkin hyvä paikka vetäytyä hetkeksi auringosta historian pariin.

Sisäänkäynnin edessä oleva suihkulähde

Arkeologisen museon ohessa on myös ravintola, jonka terassi oli erittäin viihtyisä. Samalla tuli myös syötyä reissun pakollinen jäätelöannos!

Syöminen ja shoppailu

Aivan keskustasta löytyy kävelykatu, jonka varrella on kauppoja ja monia ruokapaikkoja joista valita. Näissä paikoissa ruokalistat olivat todella laajat ja tarjontaa löytyi sushista pihviin. Itse halusin kokeilla jotain paikallisempaa ja söin joka päivä jossakin välissä shopska salaatin. Kävimme viimeisenä iltana ravintolassa vuorilla ja samalla tuli nähtyä paikkoja hieman keskustan ulkopuolella. Suosittelen lähtemään matkaan hieman ennen auringonlaskua, jotta näkee maisemaa vielä valoisassa sekä mahdollisesti hienon auringonlaskun.

Kävelykadulta kannattaa myös poikeata jalan hieman sivummalle. Kävellessämme löysimme todella ihanan markkinakadun, jossa oli myynnissä tuoreita vihanneksia, ruokaa kojuissa ja tavaroita. En ole erityisemmin kiinnostunut ruuanlaitosta, mutta hetkellisesti toivoin, että voisin käydä ostoksilla siinä ja mennä kokkailemaan kotiin. Tai oikeastaan vielä mieluummin joku muu voisi kokata ja voisin tulla kylään.

Sofia lyhyesti:

Kulkeminen: Sofiaan pääsee lentämällä yhdellä välilaskulla esimerkiksi Lufthansalla Saksan kautta. Kohteessa voi liikkua julkisilla tai taksilla kentältä kohti keskustaa.
Tekemistä: Sofiasta löytyy museoita ja kirkkoja, joihin voi tutustua. Suosittelen lämpimästi kävelemään ja katselemaan ympärilleen. Tsekkaa myös ilmaiset Free Sofia Tour kävelykierrokset!
Syöminen, majoitus ja ostokset: Kohteesta löytyy useita ravintoloita mäkkäristä hienompiin. Shoppailla voi perus ketjuliikkeissä kuten Zarassa. Hotellitarjontaa löytyy monen tasoista, kannattaa tsekata arvostelut.

Ota huomioon: Bulgarian rahayksikkö on Leva eli matkaa varten täytyy vaihtaa rahaa. Kortilla ei välttämättä voi maksaa jokaisessa paikassa, joten käteistä on hyvä olla mukana jonkin verran.

 

Tekemistä Stuttgartissa: Mercedes-Benz museo

Kenelle: Perheille, kaveriporukalla, autofaneille (tai lähes kenelle vaan)
Milloin: Auki ti-su 9-18
Miten: Julkisten kulkuvälineiden pysäkit kävelyetäisyydellä. Lippuja myydään sisääntuloaulassa.

Autoteollisuuden synnyinsija Stuttgart tarjoaa mielenkiitoisia tutustumiskohteita autojen parissa myös henkilölle, jota autoilussa kiinnostaa lähinnä kätevin ja mukavin tapa liikkua paikasta toiseen. Autoihin liittyviä museoita kaupungista löytyy kaksin kappalein ja itse kävin tutustumassa Mercedes-Benz museoon.

Mercedes-Benz museossa riittää katseltavaa useassa kerroksessa

Museo on rakennettu hauskasti johdattalemaan vierailija läpi autoilun ja samalla myös Euroopan historian. Kerrosten välisten luiskien seinissä on kyseisen aikavälin tärkeimpiä historiallisia tapahtumia, joten samalla tulee kerrattua historiaa ja liitettyä ajanjaksot autojen tekniseen kehitykseen. Paikka vaikuttaa myös melko fyysisesti esteettömältä erilaisina kulkemisreitteineen ja vaihtoehtoineen.

Ylimmässä kerroksessa lähdetään liikkeelle autoilun varhaishistoriasta

Museo on itsessään visuaalisesti näyttävä kiiltävine autoineen ja rakennuksesta löytyy monia kuvauksellisia kohteita.

Oikoreitti alempaan kerrokseen

Vierailimme museossa lauantaina iltapäivästä ja aluksi paikassa oli ehkä välillä hieman ruuhkaista. Lähempänä sulkemisaikaa väki kuitenkin pikkuhiljaa väheni ja kerroksessa saattoi olla vain muutama muu henkilö. Museon kiertämiseen meni meillä noin kolme tuntia, mutta enemmänkin aikaa olisi saanut halutessaan kulumaan, jos vain olisi jaksanut vielä kiertää.

Alakerran kahvilasta sai superhyvää jääteetä