Monthly Archives

helmikuu 2019

Never trust a Finn. Ensimmäisten viikkojen koettelemuksia.

Saapuessani koiran kanssa Brightoniin tammikuun viimeisellä viikolla oli ihana tietää, että kaupungissa odottaa oma koti, johon koiran kanssa asettua rakentamaan elämää täällä. Kaiken lisäksi en voinut uskoa ihmisten ystävällisyyttä, sillä olin saanut jättää laukkuni puolitutulleni säilytykseen, ja vuokranantaja tuli hakemaan minut ja koiran asemalta hakien laukkumme matkalla.

Asunto oli myös juuri remontoitu ja kaikki tuntui olevan oikein loistavasti. Seuraavalla viikolla toiseen huoneeseen muuttaisi toinen Brightoniin muuttava suomalainen, jonka olin bongannut Suomalaiset Brightonissa -ryhmästä etsimässä huonetta. Sopparit oli allekirjoitettu ja monia viestejä vaihdettu sopien kaikista käytännön asioista.

Asuntoa vuokratessa erityisesti jossain muualla kuin Suomessa törmää usein varoituksiin siitä, miten pitää tsekata kaikki, ettei tule huijatuksi. Useammassa vuokra-asunnossa Suomessa asuneena tein kaiken ohjeiden mukaan eli kävin itse katsomassa asuntoa, luin huolella jokaisen kohdan sopimuksesta ja siirsin lopun vakuuden ja ensimmäisen kuukauden vuokran vasta saadessani avaimet asuntoon. Asia, jota sen sijaan en tajunnut varmistella oli tulevan kämppäkaverini luotettavuus.

Vuokranantaja kertoi avaimia antaessaan, että tuleva kämppikseni ei ollut vielä maksanut takuuta ja vuokraa ja pyysi häntä siitä muistuttamaan. Laittelin henkilölle mukavan viestin, johon laitoin vielä uudelleen maksutiedot ja kyselin muuttopäivästä. Ei vastausta. Seuraavana päivänä laitoin henkilölle uuden viestin, vaikka näin, että edellistä ei ollut luettu. Ei yhäkään vastausta. Tässä vaiheessa homma alkoi hieman kummastuttamaan.

Vuokranmaksupäivä tuli ja meni ja tyyppi ei maksanut omaa osuuttaan vuokrasta. Vuokranantajan kanssa sovimme, että saisin itse etsiä uuden kämppiksen, jotta löydän henkilön, jonka kanssa tulisin hyvin toimeen. Ei siis muuta kuin ilmoitus ulos ja kämppäkaverin etsintään.

Uusi kämppis löytyi kyllä, mutta ne hetket, kun ensimmäisenä yönä makasin sängyssä ja mietin mitä teen jollen löydä huoneeseen ketään olivat hermoja raastavia. Omassa kotimaassa on aina vaihtoehtona raahata tavaransa ja omat luunsa perheen tai ystävien luo, siksi aikaa kunnes asiat selviävät, mutta vieraassa maassa jossa tunnet pari ihmistä kuulumisten vaihdon tasolla vaihtoehdot ovat hankalissa tilanteissa aika vähissä. Tunsin myös ihan suunnatonta ärsytystä siitä, että joku muu oli kaikesta omasta hyvästä valmistelustani huolimatta sotkenut asiat. Toisaalta vielä tähänkin päivään asti homma hämmentää ja mietityttää suuresti, sillä ainut tappio mitä tästä itselleni tuli oli uuden kämppiksen etsiminen ja siihen mennyt aika, joka oli pois muilta kivoilta asioilta. Ärsytyksestä on kuitenkin päästy yli ja toivon, että henkilöllä on kaikki hyvin, vaikka selitystä on turha varmaan ikinä toivoa saavansa.

Auringonlasku kotikulmilla

Matkustaessa tai kaukana kotoa ollessa on pakko luottaa ihmiseen ja uskoa ihmisistä parasta ja jättää taakseen kaikki oman kodin ja lähipiirin tuoma turva. Usein ihmiset osoittautuvat luottamuksen arvoisiksi, välillä taas eivät. Onnellinen voin olla siitä, että kotona on olemassa turvaverkko, joille soittaa ja asiaa purkaa sekä siitä, että kaikki minut täällä tavanneet ihmiset halusivat tilanteessa auttaa ja tarjosivat apuaan.

Samalla kävi harmittamaan se, millainen kuva tästä tapauksesta jää suomalaisista. Olemmeko me niitä, joihin ei kannata luottaa ja joille ei kannata jatkossa vuokrata asuntoa? Asuessani tai matkustaessani toisessa maassa koen olevani vieraana. Voit olla osalle ihmisistä ainut suomalainen, jonka he ehkä elämänsä aikana tapaavat. Näin ollen olet myös se henkilö, jonka pohjalta muodostetaan kuva suomalaisuudesta ja suomalaisista.

Vinkkejä vaihtohakemuksen tekemiseen

Viime vuonna tähän aikaan viimeistelin perustelukirjettäni toivoen, että pääsen valitsemaani kohteeseen. Tänään istuin ensimmäisellä luennollani haluamassani yliopistossa aloittamassa juuri sitä kiinnostavaa kurssia, jossa perustelukirjeessäni niin paljon puhuin.

Eri yliopistojen haut voivat olla hieman erilaisia ja omat vinkkini perustuvat omiin kokemuksiini siitä, mikä itselläni toimi Helsingin yliopiston haussa. Napsi siis parhaat jutut päältä ja tee niin kuin itsestä tuntuu hyvältä! Näen myös, että perustelukirjeellä on haussa todella tärkeä rooli, joten keskityn enimmäkseen vinkeissäni siihen. Mikäli vaihtokohde on vielä epäselvä voit lukea aiemman postauksen vaihtokohteen valinnasta täältä.

Ensimmäiseksi haluan painottaa sitä, että tutustut huolellisesti hakuohjeisiin ja valintaperusteisiin. Hakuun liittyy yleensä monia liikkuvia osia ja paperityötä, jolle kannattaa varata aikaa.

Ensimmäinen ”koulupäivä”

Perustelukirje on lippusi haluamaasi paikkaan

Perustelukirje on mahdollisuutesi vaikuttaa valitsijat siitä, että juuri sinut kannattaa lähettää vaihtoon kyseiseen kohteeseen eli siihen kannattaa panostaa.

Aloitin itse perustelukirjeen hahmottelemisen reippaasti ennen haun alkamista. Tsekkasin yliopiston tarjoamat kurssit ja tein listat kiinnostavimmista. Katsoin myös millaista oheisohjelmaa tiedekunta järjestää esimerkiksi vierailijaluentojen ja verkostoitumismahdollisuuksien muodossa.
Yleiskuvan hahmottelemisen jälkeen muotoilin hakemukseni kärjen omassa päässäni. Omalla kohdallani tämä tarkoitti sitä, että taustatutkimuksen pohjalta totesin, ettei mikään muu yliopisto tarjoa vastaavaa haluamaani opintoihin sopivaa kurssia. Ainoa mahdollisuuteni tämä kurssi suorittaa olisi siis päästä vaihtoon.

Omassa hakemuksessani tein päätöksen, että kirjoitan hakemuskirjeen puhtaasti ykkösvaihtoehtoani ajatellen. Tämä voi olla pienoinen riski, joten en varauksettomasti suosittele näin tekemään, mutta omalla kohdallani tämä tuntui oikealta valinnalta, koska olen hieman kaikki tai ei mitään ihminen. Perusteluosiossa kerroin hieman tarkemmin miten kurssi syventää työelämästä ja aiemmista opinnoistani saamaani pohjaa ja vie askeleen eteenpäin kohti unelmatyötäni. Lopuksi voi olla vielä hyvä luetuttaa perustelukirje läpi jollakulla muulla ja saada hieman palautetta jos esimerkiksi jokin kohta ei oikein lukijalle aukea.

Perustelukirjeen vinkit lyhyesti:
1. Aloita ajoissa
2. Tee taustatyötä
3. Muotoile hakemuksesi kärki.
4. Perustele.
5. Pyydä palautetta.

Pitkä pinna palkitaan

Hakuprosessi tuntui monin paikoin raskaalta ja pitkäpiimäiseltä hommalta ja erityisesti Erasmus-haun käyttöjärjestelmälle ei voi antaa pisteitä käytettävyydestä. Mikäli koulullasi järjestetään hakuklinikoita kannattaa valmiiden papereiden kanssa mennä sinne, jotta saat neuvoja mahdollisiin ongelmiin heti ja pää ei hajoa hommaan niin todennäköisesti.