Browsing Tag

Tanska

Eurooppa Yleinen

Roskilde Ring

maanantai, elokuu 13, 2018

 

Roskilde Ring oli autourheilurata tanskan Roskildessa, jolla ajettiin tanskan Grand Prix-kisat vuosien 1960-1973 välillä. Formula 1-fanit varmasti tietävät radan olemassaolosta, itselleni tämä oli ihan uutta tietoa. Mies on valtava Formula 1-fani, ja te, jotka olette blogia seuranneet, olette varmasti huomanneet että useat matkamme pyörivät juuri kisojen ympärillä.

 

 

 

Kun rata avattiin kesäkuussa 1955, se oli 670 metriä pitkä ja oli tanskan ensimmäinen asfalttirata. 1957 se pidennettiin ja oli tuolloin 1,4 km pitkä. Koska rata oli lähellä Roskilden keskustaa, äänihäiriö oli liian suuri kaupungin asukkaille, ja 14 huhtikuuta 1969 rata suljettiin lopullisesti. Tänään vanha rata-alue on muutettu puistoksi. 

 

 

Oli hauskaa kävellä pitkin rataa, jonka rajat kuitenkin on todella selvästi vielä tallella. Tyttö juoksenteli pitkin kaarevaa rataa ja jotenkin paikka oli hieman aavemainen, samalla tavalla kun Nurburgringin suljetut osat olivat kun siellä käytiin.

Roskilde Ringin 14 vuotisen olemassaolon aikana täällä ajettiin 571 kilpailua. Rataennätys on ruotsalaisen Reine Wisellin hallussa, jolloin Wisell ajoi radan 42 sekunnissa nopeudella 120 km/h. Päivän kisoihin verrattuna tuo ei hurjalta kyydiltä vaikuta, mutta silloin se oli kerrassaan päätä huimaavaa menoa! 

 

 

Varikko, joka oli radan keskellä ympyrän muodossa, on tänä päivänä lampi. Vaikka puisto on kaunis ja rauhallinen, se oli jotenkin omasta mielestäni tosiaan aavemainen ja hiljainen. Tuntui kuin kilpailujen tuoma energia ja jännitys edelleen on säilynyt itse maastossa, ja siksi paikka on todella erikoinen. Kuitenkin olen iloinen että mies meidät tänne raahasi, jotenkin on hauskaa että hänellä on tällaisia omalaatuisia mielenkiinnonkohteita, tulee aina nähtyä jänniä ja erilaisia paikkoja joita ei muuten näkisi. 🙂

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa hotellit lapset Matkat ruoka Yleinen

Sallies Diner, Wittrup Motel, Albertslund

perjantai, elokuu 10, 2018

 

Wittrup motellissa ravintolan nimi on Sallies Diner. Täällä on paitsi hampurilaisannoksia myös muita maukkaita annoksia, kaikki valmistettu huolella ja 50-luvun tyyliin. Annosten koko tosin vaikutti olevan 2000-lukua, sillä ruokaa oli todella paljon! Itse tilasin lohta ”mummun tapaan” joka oli uunilohi jossa fenkolia ja porkkanaa päällä, sekä tillinmakuinen liemi/kastike. Sen kanssa tarjoiltiin perunat ja salaatti.

 

 

Mies tilasi alkuperäisen hampurilaisen, eli sen purilaisen joka oli 1955 tarjolla. Annos sai mieheltä täydet pisteet. Hauska fakta on myös, että Sallies oli se paikka, jossa tarjoiltiin tanskan ensimmäiset juusto hampurilaiset kun paikka avattiin. Sallies on paikan omistajan vaimon luomus, Sallie Zimmerhackel, joka oli kotoisin Denveristä, Coloradosta. Diner purettiin ja rakennettiin uudelleen vuonna 2015, mutta vanhojen kuvien avulla, paikka sisustettiin lähes alkuperäiseen kuntoon.

 

 

Ravintola on tosiaan sisustettu 50-luvun tyyliin, ja huonekalut ja suurin osa sisustuksesta on valmistettu tilaustyönä juuri Sallies:ille. Paikka on tilava ja puhdas ja palvelu oli erinomaista. Aamupala syödään dinersin toisessa ja uudemmassa osassa, ja aamuisin baari sekä alkuperäinen diner-puoli on suljettu. Jos haluaa, voi myös syödä terassilla, ja olen melko varma että voi myös hakea huoneeseen aamupalaa. Paikka on tosi rento ja lomafiilis on todella huomattavissa.

 

 

Emme odottaneet aamupalalta paljoa, mutta oi, kuinka väärässä olimme. Tämä aamupala oli yksi parhaimmista mitä olemme koskaan syöneet. Vaikka tarjolla ei ollut valtavia määriä, kaikki oli raikasta, tuoretta, itse valmistettua ja älyttömän hyvää. En sitten tiedä oliko paikan charmi humahtanut päähän ja kaikki oli sen vuoksi ruusuista, vai oliko oikeasti näin, mutta en pistäisi pahakseni vaikka joutuisin syömään tätä aamupalaa loppuikäni.

 

 

Aamupalaan kuului uunituoretta leipää, itse tehtyä jugurttia marjasorbetilla, maksapasteijaa, makkaroita, leikkeleitä, vihanneksi, eri juustoja, nakkeja, pekonia ja munakokkeli sekä keitetyt munat.

 

 

Myös eri muroja ja jugurtteja sekä puuroa oli tarjolla ja hedelmiä. Kolmea eri juomaa, kahvia ja teetä sekä levoksia odotti kun oli saanut napansa jo halkeamispisteeseen kaiken ihanan ruoan jälkeen. Viinerit ja Croisantit hävisi nopeaa parempiin suihin, mutta koskaan mikään ei näyttänyt tyhjältä, sillä kaikki täytettiin samaa tahtia kun se hävisi.

 

 

Varsinkin leipä oli taivaallista. Ihana, juuri leivottu, lämmin uunituore leipä ja tuo lasipurkissa tarjoitu maalaisjugurtti oli kerrassaan taianomaisen hyvää. Sillä tavalla hyvää, että silmät pyörii päässä. 🙂 Söimme varmasti aamupalaa puolitoista tuntia, ja tyttökin veteli tuutin täydeltä aamupalaa tyytväisenä.

 

 

Kun aamupala oli syöty ja massut täynnä, luovutettiin huone ja startattiin kohti seuraavaa pyäskkiä. Tuleva matka oli pitkä, sillä ajoimme Hampuriin. Alunperin piti ottaa lautta yli tanskasta saksaan, mutta päädyimme ajamaan tanskan läpi, sillä ajallisesti ei ollut mitään eroa mentiinkö lautalla vai ajaen, ja haluttiin pysädellä ja katsella paikkoja. Hampurissa odottikin ihan erilainen hotelli, josta kerron lisää seuraavalla kertaa.

 

 

Jos olette menossa tanskaan päin, autolla tai ilman, suosittelen tätä paikkaa todella lämpimästi. Tämä oli matkamme huippu kolmoseen kuuluva majoitus. itse asiassa kaikki hotellimme osui nappiin, mahdollisesti yksi pois lukien, mutta kaiken kaikkiaan olemme äärettömän tyytyväisiä koko reissuun. Lisää Wittrup Motellista voitte katsoa täältä! 

 

Jos haluatte tilata huoneen täältä tai jostain muualta tämän viikon aikana, hyödyntäkää koodi AFGENFI32718 jolla saa hotels.fi-sivuilta 10% lisäalennusta varauksesta! Koodi on voimassa 12/8 saakka.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa hotellit lapset Matkat Yleinen

Ihana 50-luvun motelli, Wittrup Motel, osa 2

keskiviikko, elokuu 8, 2018

 

 

En voi kehua tarpeeksi tätä paikkaa! Olen niin myyty tähän motelliin joka sijaitsee tanskassa Albertslundissa, n 15-20 minuutin ajomatkan päässä Köpenhaminasta. Heti kun tultiin pihaan olin jo ihan onnessani! Sanoin miehelle että tästä alkaen mä haluun olla ”baby” ja sä saat olla ”Johnny”, kun tuli ihan Dirty Dancing tyylinen perheloma mieleen. 🙂

 

 

Motelli avattiin vuonna 1955, ja aika ilmeisesti pysähtyi. Kaikki on entisöity huolella, mutta myös paljon on alkuperäistä. Paikka ei ole tosiaan muuttunut, ja mikä hauskinta, myös alkuperäisestä ruokalistasta on kopioitu ruokia, joten voi edelleen tilata samoja annoksia kuin vuonna 1955. 🙂

 

 

Auton sai parkkiin oven eteen, niin kun pitääkin, ja jokaisen huoneen oven edessä oli kaksi tuolia. Alue on pieni, mutta tunnelma oli todella kiva ja lämmin, melkein jokaisen oven edessä istuskeli perheitä ja pariskuntia nauttimassa illasta ja porisemassa toistensa kanssa. Yllätys meille oli että diners-tyylinen ravintola joka kuuluu motelliin oli täyteen buukattu, joten meidän pitikin varata pöytä illaksi. Ajattelimme että kyllähän sieltä varmaan aina pöytä löytyy, mutta kävi ilmi että paikka on paitsi turistien kesken, myös paikallisten suosiossa.

 

 

 

Huoneet olivat tosiaaan ihan perushuoneita, eli ei mitään ylimääräistä lärpäkettä tai luksusta. Vessa ja suihku, sängyt, tuolit ja pieni pöytä, sekä telkkari jonka ääntä ei saanut todellakaan isolle, ettei häirinnyt muita. Huoneet olivat todella hiljaiset, tai sitten kaikki  hiipivät hiirenhiljaa. Huoneet olivat puhtaat, sängyt mukavat, ja kaikki siis ok.

 

 

Kävästiin ennen ruokaa ravintolan terassilla pirteilöillä ja oluella, ja pirtelö oli kyllä paras maistamani. Todennäköisesti kalorimäärällä pärjäisi vuoden, mutta se oli sen arvoista. Heillä oli myös oman nimen alla olutta, eli Sallies lageria, joka oli sekin tosi hyvää kuumuudessa pitkän matkan jälkeen .:) Hinnat olivat kohtuulliset, ja ravintola viihtyisä.

 

 

Hotelliyö täällä maksoi heinäkuussa n. 100 euro/yö. Siihen kuului aamiainen ja parkkipaikka. Se, mikä teki tästä paikasta, jos vaan mahdollista, vielä paremman, oli juuri tuo aamupala. Siitä, ja ravintolasta kirjotan vielä ensi postauksessa oman jutun, koska en saa tarpeekseni tästä paikasta! 🙂

 

Perään vielä päivän alevinkit:

Asos.fi tarjoaa tänään 8.8 20% alennusta kaikista normaalihintaisista tuotteista koodilla SUNSHINE20

Jotex:illa saa 10% alennusta koodilla 182456

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa lapset Matkat Yleinen

Laganland Hirvipuisto ja Öresundin silta

keskiviikko, elokuu 1, 2018

 

Lähdettiin ajamaan Jönköpingistä klo 10 aamupäivästä, ja päästiin tunnin päähän kun näin Hirvipuiston ja innostuin että tuonnehan on aivan pakko päästä kun kerran turisteja ollaan! 😀

Paikan nimi oli Laganland Älgpark ja on ihan E4 mottoritien varressa. Sisäänpääsy hirviä bongaamaan oli 50 kr ja ajattelin että tämä on kiva pysäkki ainakin tytölle. 🙂

 

En usko että olen koskaan saanut yhteen kuvaan mahtumaan niin paljon stereotyyppistä ruotsi-kamaa kun tuossa yllä. 🙂 Paikka oli tosiaan turisteja varten ja hirvikrääsän lisäksi paikka oli täynnä ruotsi-aiheisia tavaroita. Emme ostanut yhtään mitään….ihan ymmärrettävistä syistä.

 

 

Päivä oli kuuma, ja hirviä ei ensin näkynyt missään. Mietittiin jo jossain vaiheessa vaatia rahoja takaisin, mutta sitten ne vihdoin löytyi! Viisi komeaa hirveä makoili varjoisessa pensaikossa, kaukana pällisteleviltä turisteilta. En oikeasti pidä eläinpuistoista, ja taas tuli sellainen olo, että hirvien kuuluisi olla metsässä vapaana eikä tuolla aitauksessa turstinähtävyytenä. 🙁

 

 

Matka jatkui kohti Kööpenhaminaa pikaisen lounaspaussin jälkeen, ja pian olimmekin jo Öresundin sillalla. Silta on 15,9 km pitkä, josta osa koostuu tunneleista Tanskan puolella.  Sillan rakentaminen aloitettiin vuonna 1995 ja oli valmis vuonna 2000. Silta kulkee keinotekoisen Pepparholmenin saaren läpi, jossa junat pääsevät vaihtaa raidetta, sekä moottoritie jakautuu huoltokaistoihin. Saarella on myös helikopterille laskeutumispaikka vakavien onnetomuuksien sattuessa.

 

 

Silta on usein ruuhkainen, mutta jono oli lähes olematon kun pääsimme sillan maksujonoon. Hinta henkilöautolta oli ripeät 57 Euroa, mikä on aika kallis sillanylittäminen omasta mielestäni. Hinta on halvempi jos älyää maksaa etukäteen, me ei älytty. Hinnat myös vaihtelevat sesongin mukaan.

 

 

Näin jälkikäteen olen iloinen että olimme jakanut matkan juuri näin, että emme päivän aikana ajanut neljää tuntia enempää. Matka taittui rattoisasti, ja emme edes ärähdellyt toisillemme muutakun kerran kun google maps ei päivittynyt tarpeeksi nopeaa ja ajoimme väärin.
😀 Syyteltiin siinnä aikamme toisiamme ennenkun viha muuttui nauruksi ja päättelimme että syy on googlen. 🙂

 

 

Kun olimme päässeet sillan yli, tästä ei enää ajanut kauaa motelliimme, josta kirjotan seuraavalla kertaa. Motelli oli yksi reissumme kohokohdista, joten odotan jo itse ihan innoissani että pääsen kirjottamaan paikasta!

 

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail