Browsing Category

Koti

Koti lapset Yleinen

Ristiäiset

Monday, August 19, 2019

Lauantaina olimme ristiäisissä. Pieni vauva Scott sai nimensä ja paikalla oli 36 henkeä juhlimassa. Nämä oli ensimmäiset irlantilaiset ristiäiset joissa olin ollut, oman lapsen ristiäisiä mukaan lukematta. Meidän tyttö sai myös nimensä Irlannissa, mutta huomattavasti pienemmällä porukalla ja juhlat juhlittiin ihan kakkukahvilla silloin. Tämä siksi, että tyttömme ristittiin päivää ennen jouluaattoa,  joten emme sitten panostaneet sen enempää ruokiin ristiäispäivänä kun seuraavana päivänä oli joulupöytä katettuna.

 

 

Joka tapauksessa, Scott:in ristiäiset alkoivat klo 15:00 kirkossa ja kun pyhät vedet oli kaadettu, vauvan pää kasteltu ja nimi oli saatu, oli tunnin verran aikaa ennen kuin oli illallisen aika. Käväisimme kotona pikaisesti ja suuntasimme paikalliseen pubiin/ravintolaan jossa oli kolme pitkää pöytää katettuna.

 

 

Yllä oleva menu oli jokaisen paikalla odottamassa ja siitä sitten sai valita annoksensa. Tytölle olisi ollut tarjolla kana-nugetteja, mutta hän kuuli että ruokalistalla on simpukoita ja valitsi näin ollen simpukat ja ranskikset. Itse otin Brie-juustoa ja pääruoaksi lohta, mies söi äyriäiskeiton ja paistin. Todella tyypillistä irlantilaista ravintolaruokaa jota löytyy useimmista baareista ja ravintoloista ja kaikki oli todella hyvää. Jälkiruokasi oli suuri kakku.

 

 

Päivä oli aurinkoinen ja aika meni todella nopeaa. Kello oli jo ehtinyt tulemaan päälle kahdeksan kun vasta olimme saanut kakkumme syötyä ja oli aika lähteä kotiin peittelemään neiti yöunille. Tytöllä oli hauskaa kun sai juosta pihalla toisten lapsien kanssa, olivat kuulemma hiipineet keittiön takaovella vakoilemassa kokkeja. 🙂 Kaiken kaikkiaan todella mahtava päivä ja oli hauskaa nähdä miten irlantilaiset ja suomalaiset ristiäiset eroavat toisistaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa Koti Yleinen

Miksi lähtisin merta edemmäs kalaan?

Friday, July 19, 2019

 

Yksinkertainen vastaus kysymykseeni olisi “koska irlannissa sataa aika usein”. Kysymys heräsi viikonloppuna kun olimme viettämässä rantapäivää. Irlannin rannat ovat upeita. Atlantin valtameri on ihan vieressä ja rannat melkein tyhjiä. Miksi lähtisimme siis pidemmälle juuri tällaisia paratiisirantoja etsimään, jotka varmasti olisi täynnä tusristeja tai roskaa?

Koska Irlannissa sataa aika usein.

 

 

Tänä kesänä rantapäiviä ollaan vietetty tasan 2. Ei siksi  että on satanut, mutta koska on ollut todella kylmä kesä tähän mennessä. Kuitenkin vietämme aikaa rannalla muutenkin, vaikka emme ole uimassa tai aurinkoa ottamassa, joten nautimme rannoista joka tapauksessa eri tavoin. Mutta hyvän kesän osuessa, miksi haluaisimme lähteä minnekkään? Kesä on sellaista aikaa, että en muutenkaan halua matkustaa. Olen monta vuotta jo halunnut kesäloman, jonka aikana saan olla kotona tekemättä mitään. Periaatteessa unelmoin lapsuuden kesälomasta. Kiireittömistä aamuista, lämpimistä laiskoista rantapäivistä ja grilli-illoista.

 

 

Seikkailuhaluni herää vasta syys-lokakuussa ja jatkuu alkukevääseen. Joulun tienoilla tahdon olla kotona, mutta heti uuden vuoden jälkeen alan suunnittelemaan taas reissuja. Aika usein osuu nappiin, että matkustamme maalis-huhtikuussa,  lyhyt reissu touko-kesäkuussa ja sitten pitkä reissu syys-lokakuussa. Tämä vuosi on poikkeus, koska nyt kuumimman kesän aikaan lähdemme viettämään äitini syntymäpäivää Turkkiin, mutta muuten pysymme “normikaavassa”.

 

Miten te vietätte kesää mieluiten? Mökkeilettekö, matkustatteko vai pysyttekö kotona?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Koti Yleinen

Syntymäpäivät

Friday, July 5, 2019

Huomenna täytän 37 vuotta. Edelleen ihmettelen tuota kasvavaa numeroa, sillä päässäni olen korkeintaan kaksikymppinen. En tunne itseäni aikuiseksi, mitä se nyt sitten tarkoittaakaan. Joka vuosi olen yhtä innoissani syntymäpäivästäni, vaikka väitän kovaa että en välitä. Olen kuin lapsi, haluan kakun, pienen paketin ja vaikka käydä syömässä. En kuitenkaan tarvitse mitään suurta ja mahtavaa, vain vaikka hyvää ruokaa kotona perheen kesken.

 

 

Yhtä innoissani olen miehen synttäreistä, tyttären synttäreistä puhumattakaan. Elän heidän kanssaan jännityksessä ja juhlin myös heidän synttäreitä täysillä. Juhlapäivät meidän perheessä on kaikkien juhlapäivä, koitamme tehdä päivästä sellaisen, että se on kaikille erikoinen tavalla tai toisella. Itse asiassa kaikki merkkipäivät huomoidaan tavalla tai toisella, joskus pienillä eleillä, joskus suuremmin juhlien. Useimmiten tosiaan hyvän ruoan merkeissä. Tuo alla oleva pasta oli muuten paras koskaan syömäni, joten toivon että saan sitä taas huomenna!

 

 

Kysyin tyttäreltä mitä hän haluaa tehdä äitin syntymäpäivänä, ja sain vastaukseksi että hän haluaa juhlia keilahallissa. Näin ollen aloitamme synttärikemut tänään menemällä keilailemaan ja syömään. Huomiseksi mies on suunnitellut jotain, mutta se on yllätys joten jään odottamaan mitä huominen tuo tullessaan.  Mukavaa viikonloppua!

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Koti

Vuosisadan löytö

Friday, June 28, 2019

 

Kun olimme Cork:issa löysimme ihanan pienen antiikkiliikkeen. Se oli juuri sellainen missä voisi penkoa tuntitolkulla ja täynnä juuri kaikkea sellaista mitä haluaisin ostaa. Pyörimme siellä vähän aikaa ja kun käännyin näin tämän kaapin. Ensimmäistä kertaa vedin jopa henkeä koska en kertakaikkiaan uskonut silmiäni. Kaappi ehkä näyttää ihan tavalliselle vanhalle kaapille, mutta koska meillä on ennestään samantyylinen viktoriaaninen bambu-pöytä, arvasin kaapin arvon heti kun sen näin.

 

 

Kaappi oli sitä paitsi täydellisessä kunnossa, ei repeämiä, naarmuja tai reikiä. Kaapilla oli pyyntöhintana 190 Euroa. Myyjä halusi ilmeisesti päästä eroon kaapista, sillä kun kyselin siitä, hän sanoi että saan sen 150 euroon. En miettinyt asiaa hetkeäkään, rahapussi esiin, maksoin kaapin ja haimme sen seuraavana päivänä, koska olimme kävellen liikkeellä.

Koko päivän olin ihan innoissani kaapista, koska olen etsinyt eteiseemme sopivaa kaappia kauan, ja koska koko kalustomme on muutenkin viktoriaanista tyyliä. Kodissamme on paljon vanhaa sekoitettuna uuteen ja juuri tällaisia erikoisia tavaroita, joten olin ihan onneni kukkuloilla. Täydellinen kaappi.

 

 

Kysyimme vähän kaapin historiasta, myyjä oli sen saanut vanhasta pubista ja ei vaikuttanut tietävän kaapista tai sen arvosta mitään. Hän totesi että kaappi on 70-luvulta ja oli vanhan mummon omistuksessa kyseisen baarin takahuoneessa. Mistä mummo kaapin oli saanut oli epäselvää. Myyjälle kaappi oli 70-luvun krääsää.

Kaappi tosiaan on itse asiassa viktoriaaninen bambu-kaappi jossa rottinkisivut. Kaappi on 1880-luvulta ja sen arvo huutokaupoissa huitelee 5000 euron ja 12000 euron välillä riippuen sen kunnosta. Meidän kaappi on tosiaan erinomaisessa kunnossa, joten oletan sen olevan korkeamman arvon puolella. Kaappi on ja pysyy tästä lähtien meillä, en sitä aio myydä, ja se tulee käyttöön. Putsailen sitä täällä nyt rakkaudella ja huolella ja olen onnellinen että sen sain itselleni. Vuosisadan löytö. Sellainen joista vain lueskelee lehdistä. Ja nyt onni potkaisi myös minua.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail