Monthly Archives

August 2019

Eurooppa Yleinen

Hamam

21/08/2019

Relaterad bild

 

Tottaki turkissa käydessä pitää käydä Hamam:issa! Kävimme äitini kanssa Sefa nimisessä Hamam:issa. Meinasi jäädä käymättä, koska mies kävi meitä ennen ja kuorinta oli niin rajua luokkaa että hän tuli takaisin hotellille vereslihalla ja vietti loppuviikon rupisena. Oli sitten vissiin ollut vähän kovakouraisempi kaveri asialla. Joka tapauksessa pitkän harkinnan jälkeen uskaltauduimem Hamam:iin ja kokemus oli aika erikoinen.

 

Relaterad bild

 

Sefa Hamam oli hotellistamme ihan nurkan takana joten harpoimme siinne kuumuudessa. Saavuimme paikalle ja meidät ohjattiin pukukoppiin jonne saimme jättää tavarat lukittuun kaappiin ja pukea päälle bikinit ja ohuet pyyhkeet. Siitä meidät ohjattiin itse Hamam:iin, eli lämpimään huoneeseen, periaatteessa höyrysaunan tapaiseen huoneeseen jossa keskellä suuri marmorialusta jonka päälle sai mennä makoilemaan tai istumaan. Parinkymmenen minuutin päästä minut haettiin hieromapöydälle ja äiti jäi vielä laatalle istumaan vähäksi aikaa. Tämä siksi että ennen meitä oli yksi nainen ja hän ei ollut vielä valmis, joten emme päässeet samaan aikaan jynssättäväksi.

 

Bildresultat för sefa hamam antalya

 

Ensin meidät pestiin ja kuorittiin karkealla lapasella, sitten oli saippuavaahtohieronta ja sen jälkeen pestiin vettä päälle kaatamalla uudelleen. Kokemus oli outo siksi, että meidän hieroja oli tyyppi joka halusi pilailla, joten saippuaisia sormia tungettiin niin nenään että korviin ja vitsejä lenteli koko hoidon aikana. Näin ollen en voi sanoa että kokemus oli rentouttava, hauska kyllä, mutta ei rentouttava, sillä pelkäsin koko ajan että koska taas saan saippuaisen sormen nenääni. No, joka tapauksessa en kadu että kävimme Hamam:issa. Olo oli puhtaampi kuin koskaan ja iho kerrassaan kiilsi kuorinnan jälkeen, emmekä olleet ruvella niin kuin mies! Hoidon jälkeen saimme teetä ja hedelmävadin ja istuskelimme hedelmää syöden kunnes olo oli sen verran viileä että jaksoi lähteä ulos kuumuuteen ja takaisin hotellille.

Suosittelen Hamam:ia kaikille, niitä on eri hintaisia ja luokkaisia, joten kokemus varmasti heittelee laidasta laitaan. 🙂 Sefa Hamam:iin voi mennä jos haluaa pienen humoristisen karvaisen kaverin kuorimaan ihoa! 🙂

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Koti lapset Yleinen

Ristiäiset

19/08/2019

Lauantaina olimme ristiäisissä. Pieni vauva Scott sai nimensä ja paikalla oli 36 henkeä juhlimassa. Nämä oli ensimmäiset irlantilaiset ristiäiset joissa olin ollut, oman lapsen ristiäisiä mukaan lukematta. Meidän tyttö sai myös nimensä Irlannissa, mutta huomattavasti pienemmällä porukalla ja juhlat juhlittiin ihan kakkukahvilla silloin. Tämä siksi, että tyttömme ristittiin päivää ennen jouluaattoa,  joten emme sitten panostaneet sen enempää ruokiin ristiäispäivänä kun seuraavana päivänä oli joulupöytä katettuna.

 

 

Joka tapauksessa, Scott:in ristiäiset alkoivat klo 15:00 kirkossa ja kun pyhät vedet oli kaadettu, vauvan pää kasteltu ja nimi oli saatu, oli tunnin verran aikaa ennen kuin oli illallisen aika. Käväisimme kotona pikaisesti ja suuntasimme paikalliseen pubiin/ravintolaan jossa oli kolme pitkää pöytää katettuna.

 

 

Yllä oleva menu oli jokaisen paikalla odottamassa ja siitä sitten sai valita annoksensa. Tytölle olisi ollut tarjolla kana-nugetteja, mutta hän kuuli että ruokalistalla on simpukoita ja valitsi näin ollen simpukat ja ranskikset. Itse otin Brie-juustoa ja pääruoaksi lohta, mies söi äyriäiskeiton ja paistin. Todella tyypillistä irlantilaista ravintolaruokaa jota löytyy useimmista baareista ja ravintoloista ja kaikki oli todella hyvää. Jälkiruokasi oli suuri kakku.

 

 

Päivä oli aurinkoinen ja aika meni todella nopeaa. Kello oli jo ehtinyt tulemaan päälle kahdeksan kun vasta olimme saanut kakkumme syötyä ja oli aika lähteä kotiin peittelemään neiti yöunille. Tytöllä oli hauskaa kun sai juosta pihalla toisten lapsien kanssa, olivat kuulemma hiipineet keittiön takaovella vakoilemassa kokkeja. 🙂 Kaiken kaikkiaan todella mahtava päivä ja oli hauskaa nähdä miten irlantilaiset ja suomalaiset ristiäiset eroavat toisistaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa shoppailu Yleinen

Turkish Delight – Lokum

16/08/2019

 

Turkish Delight, tai turkissa tunnettu nimellä Lokum on yksi lempiherkuistani. Turkish delight tehdään sokerista ja tärkkelyksestä josta muodostuu geelimäinen massa ja tämä massa maustetaan esimerkiksi ruusuvedellä, sitruunalla tai appelsiinilla. Geelin sisään leivotaan pähkinöitä tai hedelmiä. Rullat leikataan palasiksi jotka pyöritellään joko kookoshiutaleissa tai tomusokerissa.

 

Turkkilainen nimi Lokum om saanut alkunsa arabialaisesta sanasta Luqma joka tarkoittaa suurinpiirtein “suupalaa”.  Mistä tämä herkku sai alkunsa on epäselvää, mutta sitä on ainakin nautittu turkissa jo 1700-luvusta alkaen. Jotkut väittävät että Hacı Bekir keksi karkin reseptin kun avasi karkkikauppansa Istanbulissa vuonna 1777, mutta tämä voi mahdollisesti olla markkinointikikka saman nimisen firman puolelta.

 

 

Antalyan lomallamme kävästiin Mall of Antalya ostoskeskuksessa ja siellä oli tämä ihana Lokum liike. Täällä tädit “leipoivat” herkkuja ja ostimme pari pakettia mukaan, joista toinen laatikko on jo tyhjä. Itse asiassa luulen että tyttö söi kaksi ja loput menivät allekirjoittaneen suuhun. Kahvin kanssa yksi tällainen pala on juuri sopiva, ja vaikka ne ovat aika makeita, ne ovat omaan makuuni juuri täydellisiä.

 

 

Irlannissa myydään karkkia samalla nimellä, joka on niin kaukana Turkish Delight:ista kun vaan voi olla. Cadburyn Turkish Delight on suklaalla kuorrutettu marmelaadipalanen, joka on todella todella makea. Siksi oli hauskaa monta vuotta sitten kun mies ensimmäistä kertaa maistoi “oikeaa” Turkish Delight:ia ja totesi että Cadburyn kannattaisi ottaa heidän versio pois myynnistä ihan sen vuoksi ettei heidän tarvitsisi hävetä. Oli miten oli, aina jos ollaan Turkkiin päin menossa, tai jos tätä herkkua löytyy muualta (koska sitä myydään aika maailmanlaajuisesti), mukaan lähtee ainakin yksi paketti!

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Eurooppa Matkat Yleinen

Pamukkale

14/08/2019

 

Pamukkale sijaitsee Denizlin kaupungin kupeessa lounais-turkissa. Pamukkale tarkoittaa suomeksi käännettynä “puuvillalinnaa”.  Kalkkipitoinen vesi on muodostanut Pamukkalen altaat jotka nykyään on suljettu turisteille suurin osin. Muutama matala allas on kuitenkin vielä turisteille avoinna ja niihin pääsee halutessaan kahlaamaan. Turistimäärä on myös tuonut tullessan sen, että valkoiset kalliot ovat melko ruskeat niissä osissa jotka ovat turisteille avoinna.

 

 

Pamukkalen alueelta löytyy myös Kleopatra-altaassa, johon mineraalipitoista, +35-asteista vettä johdetaan. Altaaseen pääsy maksaa 7 Euroa ja allas oli turisteja täynnä, sillä vedellä uskotaan olevan monia ihotauteja ja sydänsairauksia parantavia vaikutuksia. Veden uskotaan myös nuorentavan. Vesi on kristallinkirkasta ja altaan pohjalla on Kleopatran aikaisia, 2 000 vuotta vanhoja pylväitä ja pilareita.

 

 

Kleopatran altaan vieressä on myös pumppu, josta saa täyttää pulloonsa mineraalipitoista vettä. Vesi on luonnollisesti kuplivaa, ja sillä pitäisi olla samoja parantavia ominaisuuksia kuin altaan vedellä. Vettä voi siis juoda ja pitäisi olla todella tehokasta eteenkin ruoansulatusvaivoihin. Maistoimme vettä, mutta sekin oli 35 asteista, joten ei mitenkään herkkua 36 asteen lämmössä. Kylmänä varmaan ihan juotavaa kyllä.

 

 

Pamukkale oli ihan näkemisen arvoinen paikka, mutta niin kuin tällaisissa paikoissa yleensä, turistipaljous oli aikamoinen, mikä olikin tottakai odotettavissa jo ennen lähtöä. Paras aika Pamukkalen vierailulle on varmasti aikaisin aamulla ennen puolia päiviä, jolloin suuret turistilaumat tulevat retkitoimistojen johdosta paikalle. Lun jostain, että kannattaa esimerkiksi vuokrata auto ja yöpyä Denizlin kaupungissa tai Pamukkalen alla sijaitsevassa kylässä ja vierailla heti kun paikka aukeaa aamusta.

 

 

Oliko paikka näkemisen arvoinen? Oli. Onhan paikka ainutlaatuinen ja kaunis, mutta kuumuus ja pitkä matka paikan päälle tottakai otti koville. Tästä huolimatta retki oli mieleenpainuva monesta syystä ja retikotoimistomme Solymos Travel:in henkilökunta ja oppaat olivat todella ystävällisiä ja ammattitaitoisia. Opas selitti varmaan koko Turkin historian matkalla Pamukkalen alueelle ja retkeen kuuluva lounas oli todella hyvä seisovapöytä jossa olisin voinut syödä enemmänkin. Tosin olisimme voineet jättää yhden pysäkin väliin, nimittäin jonkun outlet-kaupan jossa myytiin vaatteita ja peittoja, mutta tällaiset pysäkit usein kuuluvat asiaan. Kaiken kaikkiaan suosittelen Pamukkalea, mutta jos mahdollista, ei sesonkiaikaan ja aikaisin aamulla!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail