Suomen suurin matkablogiyhteisö

JAKARTAN KISSAT ODOTTAVAT KAUHULLA JUHLAPYHIÄ

KIssa vartiossa portin päällä. Korona-aikaan sopivasti maski kasvoillaan.

Vartiossa portin pielessä.

Indonesiassa on alkamassa juhlapyhät. Ramadanin päättyminen on kohta käsillä. Kissoille koittaa kauhujen ajat. Ainakin pääkaupunkiseudulla. Ihmiset pääsevät tänä vuonna käymään kodeissaan. Iso joukko pääkaupunkiseudun ihmisiä poistui pääkaupungista maalaiserkkujensa ja vanhempiensa koteihin. Tämän pelätään johtavan Intian kaltaiseen koronatsunamiin.

Indonesialaiset ovat hyväsydämisiä erityisesti kissoja kohtaan. Usein näkee sellaistakin, että nuoret tytöt kaivavat laukuistaan kissanruokaa ja antavat kulkukissoille kaduilla. Talomme naapurissa asuu varakas pikaketjuravintoloitsija. Hänellä on pihallaan aina kipollinen kissanruokaa tarjolla naapuruston kissoille. Heillä on sisällä rotukissa.

Monille kissat ovat pihoilla pidettäviä lemmikkejä, joita ruokitaan ruoan tähteillä. Paljon kissoja, joilla on tavallaan koti tai ainakin jokin isäntäperhe, jää nyt viikoksi tai pariksi tyhjän päälle.  Ruokaa myyviltä ruokakojuiltakin annetaan ruokaa kissoille. Huvittavana episodina katselin harmaan kissan turkkia ihastellen. Kissan turkki kiilsi ja kissa näytti muutenkin olevan hyväkuntoisen oloinen. Näin, kuinka katti meni hakemaan annoksen uppopaistettua tofua. Hän kiehnäsi myyjänaisen jaloissa hetken aikaa ja sitten nainen pilkkoi tälle tuhdin kasvisaterian. Toki siinä on proteiinia. Luulin, etteivät kissat sellaiseen koskisi. Toisaalta öljyssä paistetttua ruokaa saattaisi joku eläinlääkäri pitää epäterveellisenä. Joka tapauksessa silmääni kissa näytti erityisen hyvinvoivalta. Kysyin kauppiaalta, joka antoi tofua kissalle. Hän kertoi antavansa sille joka päivä tuotteitaan. Kissa söi hyvällä ruokahalulla.

Nyt tällaiset kissojen avuliaat ystävät ovat häipymässä maaseudulle. Olen todistanut aikaisempina vuosina sitä, kuinka katujen kissat alkavat taistella reviireistä. Normaalioloissa isäntäperheen omaavien kissojen annetaan olla rauhassa. Kun ruoka käy niukaksi alkavata nälkäiset kissat tunkemaan viimeisillekin ruokaa tarjoaville paikoille. Roskiksistakaan ei ruokaa saa. Hiiriä eivät kaikki pyydystä. Olen toki nähnyt parhaiden kissojen nappaavan jopa lintuja ateriakseen. Tai en siis ole nähnyt pyydystämistä, mutta aterioimisia olen todistanut sekä katsellut kissojen nyrhimiä linnun raatoja katujen varsilla.

Osa valitsee voimakeinot. Talomme pihassa oli aikaisemmin kissa, joka oli tottunut kulkemaan katon kautta yläkertaan. Juuri näihin juhla-aikoihin oli kuitenkin pahimmillaan parikin kissaa häätämässä tätä ruoka-astioiltaan pois. Tappelujen ääniä ei voi olla kuulematta. Kyse ei ole naiskissojen takia tappelemisesta. Ruoka uhkaa käydä vähiin.

Samaan aikaan kun kaupunkiin jääneet jakartalaiset juhlivat paastokuukauden päättymistä, kissat taistelevat verisesti niukasta ruosta. Tämä show on taas alkamassa.

Kuvassa hieman isompi saalis. Tulee mieleen kysymys: Syökö kissat kalan vaiko syökö kala kissat?

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
Previous Post

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.