Lopetan lentämisen

perjantai, toukokuu 25, 2018

Poden ilmastoahdistusta ja mietin päivittäin teenkö omalta osaltani tarpeeksi jotta en edistäisi ilmastonmuutoksen pahenemista. Suren ja turhaudun kun nään ettei maailmamme pelastaminen ole kaikkien meidän yhteinen tavoite ja suurin osa meistä vähät välittää, jopa kieltää kokonaan koko ilmastonmuutoksen.

Olen omilla elämäntapamuutoksillani saanut ahdistustani helpottumaan, mutta tiedän etten vieläkään tee tarpeeksi vaikka voisin tehdä enemmän ja minun pitäisi tehdä enemmän. Pahin ahdistukseni koskee juuri tuota ristiriitaa. Sitä kun tiedän, että minun tulisi muuttaa tapojani ympäristöystävällisempiin, mutta en tee niin.

Tein Tanzanian matkallani testejä netissä, joissa mitattiin yksittäisen ihmisen aiheuttamaa hiilijalanjälkeä ja hämmennyin saamistani tuloksista. Vaikka kuinka yritän muilla osa-alueilla elää ympäristöystävällisemmin kuin ennen, lentämiseni on nostanut kokonaispäästöni aivan liian suuriksi. Tekemieni testien mittarit huusivat punaista kun lisäsin menneiden vuosien aikana lentokoneessa viettämäni tunnit laskureihin: lentoja Nepaliin, Afrikkaan, Eurooppaan ja Australiaan ja joka kerta useilla eri välilaskuilla.

Luin, että lentäminen aiheuttaa globaalisti n. 8% kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmassa on jatkuvasti 10 000 lentokonetta. Testi ja sen jälkeen lukemani artikkelit ja tutkimukset saivat minut kysymään monia kysymyksiä: Miksi asiasta ei puhuta? Verotetaanko lentämistä lainkaan? Miksi on halvempaa lentää Espanjaan lentokoneella kuin matkustaa junalla Kajaanin mummolaan?

Muistan, että minulle tuli aivan sama fiilis nähtyäni lihansyöntiä ja karjankasvatuksen ilmastovaikutuksia käsittelvän cowspiracy dokumentin. Sama huijattu fiilis ja aivan kuten tuonkin dokumentin jälkeen, tiesin että nytkin olisi edessä muutosten aika.

Päätin, että paluulentoni Tanzaniasta Suomeen olisivat viimeiset lentoni.

Ensimmäisen päättäväisen hetken jälkeen tuli tietysti hämmennys, että jäävätkö matkusteluni sitten tähän. Haaveeni on kuitenkin aina ollut se, että näkisin ja kokisin elämää Suomen ulkopuolella. Entä voinko kirjoittaa tätä blogia lentämättä?

Minut tuntevat tietävät haaveeni, niinpä muutama läheinen on kummastellut päätöstäni ärhäkkäästikin. Nämä haaveet ja suunnitelmat eivät kuitenkaan ole pyyhkiytyneet pois, päin vastoin. Aion vain muuttaa tapaa jolla liikun enkä koe, että tämä on jotenkin minulta pois. Ja vaikka olisikin, se saa olla ja sen kuuluukin olla, sillä ilmastonmuutoksen eteen meidän jokaisen on alettava myös luopumaan.

Tiedän ainakin yrittäväni ja koen jo nyt, että päätös on antanut enemmän kuin ottanut. Blogissa voin puhua jatkossa tälläisen matkustelun puolesta ja voimme opetella yhdessä. Enhän minäkään halua sitä, että oma tai kenenkään muunkaan matkustelu loppuu. En myöskään sano, että kaikkien on tehtävä sama perässä. Se mitä voin tehdä on antaa pohdittavaa ja näyttää esimerkilläni, että on muitakin tapoja matkustaa kuin lentämällä.

Uskon, että ellei asioista puhuta ääneen ja tehdä ehkä vähän radikaalejankin päätöksiä ja muutoksia näkyvästi, mikään ei muutu. Aloitan uudenlaisen matkustelun liftaamalla suomen halki ja syksyllä lähden maailmalle. Katsotaan mitä kaikkea tulevaisuus tuo tullessaan ja kokeillaan yhdessä voiko lentämättäkin matkustaa!

Senni

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.