Suomen suurin matkablogiyhteisö

Korona: matkailut tauolle ja fiiliksiä tuoreesta lomautuksesta

En ole oikein kahteen viikkoon osannut kirjoittaa tänne mitään. Tuntuu jotenkin mitättömältä puhua matkailusta kun meillä on case korona läsnä, joka vaikuttaa kaikkien arkeen tavalla tai toisella. Yritän nyt vähän avata omia fiiliksiä.

Hetki sitten en tajunnut miten vakavan asian äärellä ollaan. Viime viikolla mietittiin mitä tehdään Etelä-Afrikan matkan suhteen, jonne minun ja Miran olisi pitänyt lähteä tänään. Viimeisten parin viikon aikana on tapahtunut paljon ja moni on herännyt asian vakavuuteen.

Nyt ei enää tarvitse miettiä enää tippaakaan, olisi ollut todella huono päätös lähteä matkaan tällä hetkellä. Tulimme siihen tulokseen Ekomatkaajien kanssa, että siirrämme yhteistyön tulevaisuuteen kunhan se on turvallista. Tämän jälkeen tuli vielä Ulkoministeriön suositukset olla matkustamatta, joten oli sanomattakin selvää että päätös oli oikea.

Ollaan siis Miran kanssa odoteltu milloin Qatar Airways oikein peruisi meidän lennot, sillä enhän minä ottanut syksyllä lentoja ostaessa meille mitään peruutusturvaa. Ajattelin tuolloin, että mitä meille nyt voisi tapahtua. Tästä oppineena voin kertoa, että otan peruutusturvan 100% varmasti jatkossa. Mitä vain voi tapahtua.

Huvittavinta tässä on se, että meille ei ole tullut mitään ilmoituksia siitä että meidän lennot olisi peruutettu. Jonotin eilen ja toissapäivänä tuntitolkulla asiakaspalveluun peruuttaakseni lennot ja selvisi, että Helsinki-Doha ja Doha-Johannesburg lennot on jo peruttu – ilman siitä meille kertomista. Lennot takaisin Suomeen on vielä voimassa, sillä en saanut niitä peruutettua puhelimessa. Asia lähti hiljalleen etenemään ja sanoivat palaavansa asiaan. Voin vain kuvitella miten pitkät jonot tällä hetkellä on asioiden käsittelyssä.

Mitä muuta tuli opittua peruutusturvan lisäksi? Ala hoitamaan lentojen peruuttamista heti, äläkä jätä viimeisille päiville. Miksen hoitanut tätä jo viime viikolla?

Onneksi meillä molemmilla on Pohjolan kriiriturva matkavakuutuksissa, joten saadaan sitä kautta lennoistamme rahat takaisin. Ilmeisesti kovin monesta muusta vakuutuksesta ei ole koronan takia kovin helpolla saanut lentorahoja takaisin mitä olen kuullut tuttavilta – korjatkaa toki jos olen väärässä. Toisaalta rahat on pikkujuttu, kun ruvetaan miettimään omaa ja muiden terveyttä.

 

Matkojen peruuntuminen on totta kai harmi, mutta asialle ei voi mitään tällä hetkellä.

 

Mitä oudoin puolivuotinen takana


Viimeinen puoli vuotta elämässäni on ollut kaikkea muuta kuin tasapainoinen ja vakaa. Kun palattiin Norjan ja Lapin kesälomalta elokuun lopussa takaisin töihin, sain kuulla että minun pomoni on irtisanoutunut ja mun pitäisi hypätä hänen saappaisiinsa. Tämän kaiken uuden opettelun kaverina oli uuden toimipisteen perustaminen Triplaan, joka oli kaikkea muuta kuin piece of cake. Elämäni hirveimmät, kiireisimmät ja stressaavimmat kuukaudet suoraan sanottuna – vaikka silti vähän nautin siitä kaaoksesta ja miljoonien lankojen pitämisestä käsissäni.

Helmikuussa mulla yllättäen vaihtui työpaikka yrityskauppojen myötä ja musta tuli uuden Briccon ravintolapäällikkö. Aluksi olin aivain kauhuissani asiasta, mutta sitten kun tapasin uudet omistajat ja kuulin mitä kaikkea siistiä olisi luvassa, olin todella innoissani ja päätin jäädä heille töihin. Pääsen kehittämään ammatillista minääni lisää ja opin paljon uutta italialaisista viineistä.

Avajaisia juhlittiin viime viikon perjantaina ja tupa oli täynnä koko viikonlopun. Ei voi muuta sanoa kuin että eipä olisi voinut yhtään huonompaan saumaan avata uutta paikkaa. Juuri kun korona oikeasti alkoi vaikuttamaan Suomeen ja aletaan heräämään, että nyt ei ole kaikki kunnossa ja tarvitaan toimintaa.

Suljettiin tällä viikolla molemmat meidän paikat. Nyt istun tietokoneeni äärellä lomautettuna ja mietin, että mitä ihmettä teen seuraavat viikot ja kuukaudet. Ahdistavinta tässä on se, kun ei ole mitään hajua kuinka kauan tämä tilanne tulee kestämään.

Vielä toissa viikolla iloitsin ja tuskastelin samaan aikaan, miten paljon mulla on tekemistä ja miten moneen asiaan olen lupautunut. Mitä siisteimpiä yhteistöitä tänne blogiin oli sovittuna sekä projekteja, joista olisin oppinut todella paljon ja olisin päässyt laajentamaan matkailusta kertomista somen ja blogin ulkopuolelle. Arvatakin saattaa, että nyt kaikki on aivan jäissä ja kalenteri ammottaa tyhjyyttään.

Niin ne kaikki vain muuttuu hetkessä. 

On itsestäänselvää, että terveys on kaikki kaikessa ja omat tilanteeni (jos niitä edes voi ongelmiksi kutsua tässä tilanteessa) on mikä on. Nyt mennään päivä kerrallaan ja yritetään pysyä mahdollisuuksien mukaan pois ihmisten ilmoilta.

Jussin kanssa tällä viikolla puhuttiin, että tämä tilanne voi tehdä ihan hyvää minulle kun on ollut niin crazy puoli vuotta. Nyt mulla on hyvä aika pysähtyä, miettiä ja antaa aikaa parisuhteelle. Pakko myöntää, että se on kyllä jäänyt viimeisten kuukausien aikana taka-alalle ja niin ei saisi käydä koskaan.

Oon ollut tällä viikolla jotenkin super herkillä. Liikuttunut siitä miten haluamme auttaa toinen toista ja millaista solidaarisuutta olen nähnyt, antanut ja saanut. Vaikka maailmassa tapahtuu hirvittäviä asioita tällä hetkellä, on korona tuonut myös jotain kaunista takaisin. Toivottavasti tämä ei ole vain koronan mittainen toimintatapa.

Pysytään terveinä. Ei tehdä hölmöjä päätöksiä.

 

 

Miten korona on vaikuttanut arkeesi?

Veera


Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia: 

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa)Instagramin (@veerapirita) Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply Mikko / Matkalla Missä Milloinkin 22.3.2020 at 20:52

    Omaan arkeeni korona ei kovin paljoa ole vaikuttanut. Matkoja toki on peruuntunut ja tulee varmaan peruuntumaan lisää. Heinäkuussa elättelen vielä toiveita Yhdysvaltoihin pääsystä, mutta pahaa pelkään, ettei sekään onnistu. Etätöitä teen huomattavasti enemmän kuin aiemmin, sillä varsin iso osa töistäni on sellaisia, että pystyn tekemään niitä etänä.

  • Reply elamanmakuisiamatkoja 22.3.2020 at 22:47

    Tämän hetken tilanne on kyllä haastava monelle sekä suunnitelmien kariutumisen että töiden kannalta. Pakollinen pysähtymisen paikka. Varmaan siinä on kuitenkin myös ne hyvät puolensa, kunhan vain pysytään terveinä! Tsemppiä sinne, onneksi tämän kuitenkin on väliaikaista!

  • Reply Taina 23.3.2020 at 01:50

    Joo, ei olisi vielä viime kuussa uskonut, että maailman kirjat olisivat näin sekaisin. Itse ehdin onneksi juuri takaisin matkoilta ennen rajojen kiinni menoa ja vaikka karanteenia napsahti, niin lähiviikkojen ohjelmaan se ei kovin radikaalisti vaikuttanut. Pidemmällä tähtäimellä asiat on sen sijaan aivan auki ja koronatilanteen kehittymisestä riippuu, peruuntuuko mun kesän työprojektit kokonaan. Täytyy vaan luottaa siihen, että jotenkin kaikki järjestyy! Ja onneksi sulle tämä tilanne on tuonut myös jotain hyvää, kun ehdit vaihteeksi antaa ainaa myös parisuhteelle. Tsemppiä kovasti!

  • Reply Paratiisireportteri 23.3.2020 at 10:28

    Asuttiin Nepalissa, kun siellä oli se maanjäristys vuonna 2015. Nyt asumme Laosissa. Jotenkin se Nepalin maanjäristys tuntui paljon helpommalta (henkilökohtaisesti). Se rytisi kunnolla, ja sitten tiesi, että pahin on takana, vaikka kovia jälkijäristyksiä riittikin. Tämä korona sen sijaan sekoittaa omat ajatukset paljon pahemmin, kaiketi, koska ei voi tietää, mitä on vielä edessä. On vaikea keskittyä mihinkään järkevään tekemiseen, kun tulee seurattua kokoa ajan vain koronauutisia ja -keskusteluja. Omat matkailutoimittajan työt ovat tietysti täysin seisahduksissa, mutta voisihan sitä aloittaa vaikka kirjan kirjoittamisen, kun aiheita on, mutta jotenkin vain ei saa mitään aikaiseksi. Eli tällä hetkellä korona on sekoittanut oman elämäni täydellisesti. Mutta ehkä onnistun riuhtaisemaan itseni siitä vielä irti… Täytää koettaa tehdä sama, mistä kirjoititkin, että pysähtyä ja antaa aikaa itselle ja perheelle.

  • Reply jennahanna 23.3.2020 at 18:09

    Tämä aika toimii todellakin hyvänä muistutuksena taas siitä, ettei koskaan voi tietää mitä tulee tapahtumaan! Ja että pienistäkin asioista, kuten esimerkiksi mahdollisuudesta lähteä ulos kävelylle, tulisi olla kiitollinen. Itse tykkään viettää aikaa kotona, ja nyt siihen onkin aivan loistava mahdollisuus. Tuntuu myös, että luovuus on lähtenyt ihan uusille urille. Omasta irtisanomisestanikin huolimatta yritän pysyä ennen kaikkea positiivisena ja ajatella, että tästäkin syntyy vielä jotain hyvää (vaikka tietysti tilanne on ihan oikeasti vakava ja sairastuneille vielä hirveämpää kuin meille jotka saamme sentään olla vielä terveinä). Perustin myös oman matkablogini juuri tähän maailman hetkeen, kun matkailu seisahtaa täysin aloilleen… Ivallista(ko)? 😀 Mutta ilmaston puolesta olen kuitenkin hyvin onnellinen, kamalaa vain, että tilanne vaatii myös ihmishenkiä.

    Tsemppiä sinne!

  • Reply Pirkko / Meriharakka 24.3.2020 at 09:45

    Tosiaan, hiukan outoa – tämän kaiken muun oudon lisäksi – se, että näiden lentojen peruutukset, jotka varmasti tulevat tapahtumaan, eivät tavallaan toteudu heti ja kun ne sitten lopulta toteutuvat, niin rahojen palautukseen menee aikaa. Vaikkakin ymmärrän, että lentoyhtiöillä on nyt tapahtumien määrä ihan valtava, niin yksilönä olisi kiva saada päätös myös näille peruuntuneille matkoille, vaikka summa ei osaltamme nyt olekaan, onneksi, kuin runsas tonni per nuppi.
    Mutta ehkäpä asiat näidenkin osalta järjestyvät tässä myöhemmin kevään mittaan.
    Eilen illalla juuri ajattelin, että nyt on 3 kuukautta joulusta – ja wau, miten kaikki onkaan muuttunut. Jouluna ei vielä kukaan tuntenut sanaa korona 🙁

  • Reply Cilla Maria / From sunset last night to sunrise this morning 24.3.2020 at 16:42

    Meillekään ei oo tullu mitään infoa, että Finnairin lennot Dubliniin on peruttu. Kävin kattomassa Finnairin sivuilta, niin siellä lukee, että ne ilmoittaa peruutuksista viikkojen viiveellä. Lennot vois siirtää myöhemmäks, mutta päätettiin jättää koko reissu väliin ja koettaa ens keväänä uudelleen.
    Myös Meksikon reissu luonnollisesti peruuntui ja seminaari koetetaan siirtää heinäkuulle. Vähän kyllä epäilen, että sitä silloinkaan saa järjestettyä, joten en odota mitään. Tällä hetkellä pitäis olla kapuamassa tulivuorelle, mutta sen sijaan päädyttiinkin kapuamaan vaan läheistä kuntopolkua miehen kanssa.

    Työpaikka meni mullakin kiinni ja oon nyt työttömänä määrittelemättömän ajan. En nimittäin jaksa uskoa, että koulut aukeaa enää tänä keväänä. Mies on myös lomautettuna, joten olihan se alkuun vähän totuttelua, että kumpikin on 24/7 kotona. Nyt siihen alkaa jo tottua.

    Meillä ei Etelä-Savossa oo vielä kovin montaa tartuntaa, mutta ollaan silti pääosin kotona. Ei nyt sinällään haittaa, tykkään olla kotona. Mulla on astmatausta, niin koetan välttää ihan mielellään ihmiskontakteja.

    Eipä tässä muuta oikein voi kun oottaa vaan, että tää katastrofi on pian ohi ja kattoa sit sen jälkeen, mitä elämällä on tarjottavana. Jaksamista sinne suunnalle!

  • Reply Ne Tammelat 26.3.2020 at 21:37

    Tosi kurja juttu, että korona osui sun kohdalla niin siistien juttujen kanssa päällekkäin 🙁 Kiva, että ehditte juuri saada ravintolan valmiiksi ja avatakin sen, on sitten valmis konsepti mistä jatkaa, kun sen aika taas on. Täytyy tulla piipahtamaan sitten.

    Kyöstille terkkuja <3

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta 28.3.2020 at 01:57

    Onpa kyllä ollut paljon muutoksia elämässä. Luulen että tämä pysähdys tulee sullekin oikeaan paikkaan,vaikka toki tämä on kamalaa aikaa muuten. <3 nyt on vain todella monen hiljennettävä vauhtia ja relattava.

  • Reply Reeta / Tarinoita valoisista maisemista 28.3.2020 at 07:10

    Tämän hetken arkeen ei juuri ole vaikuttanut, eikä kotona olo minua ahdista, löydän aina mielenkiintoista tekemistä. Mutta kyllä tämä jo ennestään sekaisin olleet tulevaisuuden suunnitelmat taas pisti uuteen mylläkkään. Mutta näinhän se on, elämän kulusta ja tulevista ei voi koskaan olla täysin varma, täytyy vain elää hetki kerrallaan unelmia unohtamatta ❤

  • Reply Emilia/Merkintöjä maailmasta 28.3.2020 at 16:55

    Virtuaalihalauksia Veera❤

    Odotan innoissani, kun pääsen teidän Briccoon joku päivä! Mäkin itse asiassa aloin haaveilemaan jostain vapaaehtoistyöstä eläimiin liittyen jossain Afrikassa tai Aasiassa, mutta nyt pitää odotella ja vaikka kerätä inspiraatiota ja tietoa sillä välin.

    Omalla kohdalla työt sujuu etänä. Matkoja toki siirtyy, mutta se tuntuu pieneltä harmilta isossa kuvassa. Viihdyn tosi hyvin kotonaja olen harjoitellut pysähtymistä erityisesti parina viime vuotena, se tekee hyvää.

  • Reply Noora / Seikkailumielellä 28.3.2020 at 20:26

    Vaikka kaikki onkin nyt koronan takia hyvin epävarmaa, niin ei tämä onneksi loputtomiin kestä ja on hienoa, että oot löytänyt lomautuksesta ja yllättäen lisääntyneestä vapaa-ajasta myös positiivisia juttuja! Mulla työt vielä jatkuvat ja viimeiset kaksi viikkoa on olleet todella kiireisiä, mutta kyllä tää jatkuva etätyö on vaatinut sopeutumista, kun yleensä suuntaan joka päivä toimistolle ihan jo sosiaalisten kontaktien ja selkeämmän työ/vapaa-aika rajanvedon takia. Pikkuhiljaa tähänkin on kuitenkin sopeuduttu. Ja onhan täälläkin tosiaan jo lomautuslappu tullut kouraan, tosin sen verran ennakkoon, että lomautus toteutuu vasta touko-kesäkuussa. Ehkä pieni pysähtyminen tekee siinä kohtaa ihan hyvääkin, koska kyllähän tällainen ajanjakso vie voimia ihan eri tavalla, kun ajatusten taustalla pyörii koko ajan stressi ja epävarmuus.

  • Reply Anna 28.3.2020 at 22:27

    Niinpä niin…. Mitä vaan voi tapahtua. Tämä on paska tilanne, mutta olen nyt vaan päättänyt hyväksyä kaiken stoalaisen tyynesti. Mitäpä sen mn rimpuilu auttaisi. Maapallo pyörii ja me pyöritään siinä mukana…

    Ollaan oltu Marokon matkan jälkeen ensin 14 vrk vapaaehtoisessa karanteenissa ja jatketaan sitä aika pitkälti edelleen (tultiin siis 10.3. Suomeen). Ei ole tarvetta mennä mihinkään. Ollaan ja möllötetään. Sohva & some . Siinäpä ne tärkeimmät nyt…

  • Leave a Reply