Kyösti-corgin kaverikirja sekä matkailevat koirakaverit Armi ja Sava

Kyösti-corgin vieraskynäily Norjan ja Lapin reissulta täällä sai positiivista palautetta, jonka jälkeen on tullut toiveita sisällöstä koiran kanssa matkailusta. Kyösti halusikin pistää matkailevien koirien kaverikirjan pystyyn ja vastaamaan pääsee ensimmäisenä reissukoirat bordercollie Armi ja kääpiömäyräkoira Sava.

Sen verran itserakas tapaus Kyösti on, niin se halusi aloittaa kaverikirjan vastaamiseen itse:

1. Nimi: Beryllos Duchess Priscilla (minut ja sisarukset on nimetty herttuoiksi ja herttuattariksi sen takia, että äitini Muru synnytti minut prinssi Harryn ja Meghanin häiden aikaan).  Tottelen nimeä Kyösti sekä valikoidusti myös Köpiä tai Herttuatarta.

2. Ikä: toukokuussa kaksi vuotta. Silloin on isot juhlat.

3. Minlälainen olin pentuna: olin maailman helpoin pentu, sillä opin todella nopeasti sisäsiistiksi enkä tehnyt käytännössä mitään tuhoja. Yhden tietokoneen laturijohdon jyrsin, mutta sekin oli mun omistajana vika kun se jätti sen miniminän seuraksi. Asuin puoli vuotta Kalliossa ja vitsit mua rapsuteltiin paljon siellä! Päädyin myös Jodeliin @bongaukset -kanavalle ja kaksi tuntia siitä, mulla oli fanitapaaminen mun lähipuistossa Kalliossa. Paikalla oli kuusi ihmistä mun palvelijoiden lisäksi. Outoja tyyppejä.

Mua vietiin heti pienestä asti kaikkialle mitä erikoisempiin ja tajusin hyvin nopeasti, että musta tulee kyllä aikamoinen seikkailijakoira.

Tässä on muutamia kuvia mun ekoilta lähimatkoilta:

 

Meikä Fiskarsin ruukilla

 

Minä Keravalla

 

Minä sienimetsällä, tuli aika väsy niin piti kantaa loppumatka

 

Minä Sipoonkorven kansallispuistossa

 

4. Minkälainen seikkalijatar minusta kasvoi: huumorintajuinen, valikoidusti lenkkeilevä (välillä olen kirjaimellisesti vedettävää mallia ja välillä oon super reipas lenkkikaveri) ja leikkisä. Palvelijat kotona sanoo, että leikin jopa LIIKAA. Siis täh, onks se edes mahdollista?

5. Harrastukset: päiväunet ja yleinen köllöttely, harjanvarsiin hyökkääminen ja leikkiminen ’raadolla’ eli mun The Lelulla, jossa on kaksitoista eri vinkua. Tuhoan kyseisen lelun noin kuukauden sisään ja sit pitää aina hetki odotella, että Mustista ja Mirristä palvelijat hakee uuden raadon. Jos joku haluaa tehdä mun kaa kaupallisia yhteistyötä, niin palkkiona toimii raato.

Rakastan myös luontoretkiä ja metsässä seikkailuja, jolloin saan yleensä olla vapaana. Kansallispuistoissa mua aina ärsyttää, kun en saa olla vapaana siellä. Mälsä sääntö-Suomi.

Oon pikkuhiljaa aloittanut myös uinnin, kävin viime kuussa elämäni ekassa uimakoulussa Sporttihurtassa. Nyt mulla on paikka missä uida myös talvisin. Veikkaan, että oon edellisessä elämässäni ollut kala.

 

 

 

 

Meikätyttö on päässyt myös Suomen upeisiin maisemiin: Kolille.

 

6. Matkailuvälineet, joilla olen matkannut: meillä matkustellaan autolla ja Helsingissä käytän välillä julkisia. Meen ihan sekaisin junista ja metroista, sillä ne saa mut juoksemaan edes takaisin ja koko muu maailma häviää ympäriltä: haluaisin leikkiä niiden kanssa niin paljon. En oo koskaan matkustanut junalla, mutta olisi kiva kokeilla joskus vaikka junamatkaa Joensuuhun.

Autossa oon sitten taas maailman helpoin reissukaveri: mut nostetaan mun häkkiin ja nukun siellä käytännössä koko matkan. Välillä saatan kurkkia maisemia mun kattoikkunasta, jos kuulen jotain jännää. Matkustin myös Lofooteilla kerran laivalla Senjan saarelle ja se oli ihan parasta, koska löysin poikaystävän sieltä. Meillä oli vähän sutinaa laivalla – mitä tapahtuu laivalla, jää laivalle.

7. Matkailuhistoriani: lähimatkailua tulee harrastettua paljon ja etenkin eri luontokohteisiin: suosikkini on Porkkalaniemi ja Nuuksio. Oon ollut myös pari kertaa hotellissa – Mathildedalin ruukkikylässä Petri’s Chocolate RoomillaJärvisydämen maisamasviitissä ja Break Sokos Hotel Levillä. Mulla on aika hyviä kokemuksia hotelleista, sillä molemmissa mut on otettu tosi hyvin vastaan ja mulla on ollut omaa petiä, kippoa, leluja ja herkkuja. Kyllä kelpaa!

Kesäisin me veneillään myös aika paljon Pohjois-Karjalassa sillä mun ukilla ja sedällä on veneet. Käytiin esimerkiksi Valamon luostarissa veneellä. En tosin päässyt itse luostarin alueelle, mutta nautin sillä välin veneessä rennosta köllöttelystä varjossa.

Viime kesälomalla tehtiin pitkä kesäloma Lappiin ja Norjaan autolla ja telttailtiin lähes koko loma. Käytiin myös yön yli kanoottireissulla Oulankajoella ja ei olisi tullut mieleenkään lähteä ilman pelastusliivejä: meinasin koko ajan hypätä jokeen porojen perässä. Pelastusliivit on muutenkin tosi kätevät uintireissuilla mun vartalolle, koska oon niin pitkäselkäinen, joten jaksan uida paremmin niiden kanssa.

Mulla meni hetki totutellessa tuon reissun jälkeen kaupunkielämään, mutta odotan kyllä aika innolla tulevaa kesälomaa jonne mut on luvattu ottaa mukaan. Palvelijat ei tosin tiedä vielä tarkkaan, että minne ollaan menossa. Ideoita?

 

Meikä kanoottiretkellä Oulangan kansallispuistossa

 

Hevostallilla, OMG.

 

8. Näitä ilman en reissaa: aikaisemmin mainittu lempileluni raato on ihan must. Luontomatkailussa ehdoton must on ’liina’ eli sellainen 10-15 metriä pitkä nauha jolla pääsen pitkälle metsissä sekä pyyhe. Oon aika pörröinen ja madallettu versio, joten pyyhe on ihan pakollinen myös. Oon aikamoinen rapa-Riitta muuten.

Mulla on myös oma vaaleanpunainen beautybag, jossa mulla kulkee aina hammasharja ja -tahnat, sakset, kammat, punkkipihdit, ensiaputarvikkeet, passi ja eläinlääkärikortti mukana. Näppärästi kaikki samassa pussukassa.

9. Tänne haluaisin seuraavaksi matkalle: kuulin huhua, että ollaan ehkä menossa Liesijärven tai Torronsuon kansallispuistoon lähiviikkoina, joten vastaan sen. Kotona on myös puhuttu yhteisestä matkasta Savan ja sen vanhempien kanssa autolla Sloveniaan, mutta saa nähdä puhuuko ne ihan omiaan.

10. Vinkkini muille koiraseikkailijoille: karvainen kaveri kannattaa ottaa rohkeasti mukaan, sillä aika moneen paikkaan saa nykyisin ottaa koiran mukaan ja matkailu koiran kanssa on kuulemma ihan parasta.

Kun ulkomaille lähdetään, niin sitten pitää olla myös passi takataskussa sekä kohdemaan rokotukset ja muut tarvittavat lääkitykset. Näistä mä yleensä kyselen sitten mun eläinlääkäriltä, sieltä saa aika hyvin tietoa tai sitten Ruokaviraston sivuilta.

Lue täältä lisää miten mä hankin passini.

 

 

 

Spa-hetki Norjassa

 

KOIRAKAVERI 1


1. Nimi: Armi (Minut tunnetaan myös nimillä Armi-Darmi ja Senkin Sikapossu)

2. Ikä: 2,5v. eli narttu parhaassa iässä.

3. Millainen olin pentuna: Olin jo pentuna maailman matkaaja. Kasvoin Unkarin pustalla, lammastilalla muiden bordercollieiden kanssa. 8-viikkoisena päätin, että oli aika vaihtaa maisemaa ja lähdin nykyisten ihmisteni kanssa lentokoneella Suomeen. Aiheutin kuulema harmaita hiuksia itsenäisyyteni osalta, mutta olin niin rakastettavan suloinen pieni ja pörröinen sinisilmä, että kiedoin nopeasti koko jengin mummia myöten pienten tassujeni ympärille.

4. Harrastukset: En oikeastaan harrasta. Teen töitä ja suhtaudun töihini intohimolla sekä täydellä vakavuudella. Käyn iltatöissä tokossa ja agilityssa monta kertaa viikossa. Osallistun myös kilpailuihin ja olen voittanut useita palkintoja. Toisinaan toimin vapaaehtoisena toimistokoirana oman ihmiseni työpaikalla. Lasken kuulema muiden verenpainetta ja korotan oman ihmiseni verenpainetta siinä samalla. Varmasti huippuyhdistelmä. Vapaa-ajallani harrastan kilpajuoksua yksin, yhdessä koirakavereiden sekä lentokoneiden kanssa. Olen myös alueeni kovin naapurikyttääjä ja oravan jahtaaja.

5. Matkailuvälineet, joilla olen matkannut – mikä on mieleisin: Kuten jo edellä tuli ilmi, aloitin matkailuhistoriani suoraan lentokoneesta. Nykyään olen kuulema siihen liian iso ja joutuisin matkustamaan matkatavaroiden seassa, joten matkustan nykyisin vain autolla. Minulla on siellä oma yksiö auton takaosassa. Olen ollut myös pari kertaa laivalla, joka oli superhauskaa. Sain sikana huomiota ja olin ihan kingi, tai siis kuningatar, kun kaikki halusi rapsuttaa. Sanon siis, että laiva on paras.

 

 

 

 

 

6. Matkailuhistoriani: Unkari, Suomi, Viro, Latvia ja Liettua. Toissakesän Baltian reissu oli aivan huikea, kun sain juosta sikapitkillä hiekkarannoilla ja uida meressä melkein joka päivä. Kävin hiekkadyyneillä ja olin joka yö eri hotellissa. Joka päivä pääsi jonnekin kivaan uuteen paikkaan. Oispa aina kesäloma. (Jos ei voi aina olla töissä, mikä on parasta.)

Lue täältä lisää Baltian matkasta koiran kanssa.

7. Tänne haluaisin seuraavaksi matkalle: Irlantiin paimennuslomalle. Olen kuullut, että bordercollieille järjestetään paimennusleirejä (retriittejä) ihan täällä Suomessa. Se olisi ykköstoiveeni. En oikein tiedä mitä muita maita on, mutta olen kuullut suunnitelmia jostain Norjan reissusta, jonne voisin lähteä mukaan. Pakkohan se olisi. Ei noita ihmisiä voi keskenään päästää.

8. Vinkkini muille koiraseikkailijoille: Tapaa mahdollisimman paljon muita tyyppejä matkalla. Tutustu paikallisiin (varo kuitenkin kanoja, ne on pelottavia) ja ole avoin maailmalle. Muista rokotukset, passi ja tarvittaessa ekonokokkoosilääkitys (madot ei ole seksikkäitä). Ota mukaan reilusti omaa ruokaa, ettei mene vieraan paikan pöperöistä pakki sekaisin ja reissu siksi pilalle. Muista haistella ihania uusia tuoksuja uusissa paikoissa ja keksi joka päivä ainakin yksi koiruus.

 

Minä mun äidin kaa

 

 

KOIRAKAVERI 2


1. Nimi: Sava (virallinen nimi Sava Aurora, mutta viittiköhän laittaa Interwebsiin?)  lempinimet: Sagwa, Sagwis, Hafkis, Rafkis, Una Princesa, mitä näitä nyt on.

2. Ikä: 2-vuotta!

3. Minlälainen olin pentuna: Erittäin helppo. Porukat luuli jo, etten opi koskaan haukkumaan ja olivat siitä onnellisii, mut nykyään osaan olla todella raf raf tarvittaessa.

4. Minkälainen seikkalijatar minusta kasvoi: Erittäin helppo seikkailija. Porukat vei mua pienestä asti autolla, junalla, julkisilla ja lentokoneellakin, joten jouduin heti mukaan moneen soppaan. Oon aika sopeutuva seikkailija ja nukun aina hyvin siellä, missä mun ihmisetkin on.

5. Harrastukset: Nukkuminen. Mitä sitä pieni mäyräkoira elämältään muuta vaatii? Harrastukseksi voi myös ehkä laskea virallisen kalastusvahtina olemisen, koska mun ihmis-isi perhokalastaa ja mä oon usein mukana virallisena valvojana.

 

 

6. Matkailuvälineet, joilla olen matkannut – mikä on mieleisin: Helpoin kaveri mä oon ehdottomasti autossa ja lentokoneessa. Molemmat aparaatit on sellaisia, että nukun niissä aivan kuin tukki. Kaukojuna on myös ihan jees, kunhan kukaan kaveri ei pääse yllättään mua.

7. Matkailuhistoriani: No voi! Mami muistaa nää paremmin, joten konsultoin sitä. Oon kuulemma tehnyt ensimmäisen reissuni Parkanoon ihmis-mummun luo, se oli heti pian Vantaalle kotiutumisen jälkeen. Sen jälkeen oon reissannut mm. Jyväskylässä, Tampereella, Kauhajoella ja staycationeilla Helsinki-Vantaa -akselilla. Ulkomailla oon käynyt Sloveniassa, Italiassa ja Kroatian rajavesillä moottoriveneilemässä.

8. Näitä ilman en reissaa: Meitsin matkalaukussa mukana ovat aina seuraavat perusjutut: matkaboksi tilanteen mukaan, ruoka, vesikuppi, muutamia herkkuja, hammasharja ja -tahna, maitohappobakteerit sekä vetyperoksidiliuos. Varmuuden vuoksi haavanpuhdistusaine sekä lääkehiili. Lisäksi tietty passi, mikäli reissu suuntautuu ulkomaille.

Ps. mami teki tästä postauksen, jos haluut katsoa sen niin se löytyy täältä.

 

 

9. Tänne haluaisin seuraavaksi matkalle: Mami vähän povas, et voitais käydä Euroopassa autolla ensi kesänä. Katotaan nyt miten käy!

10. Vinkkini muille koiraseikkailijoille: Uskaltakaa lähteä! Ja käskekää porukoiden pakata paljon herkkuja mukaan, jos ekat kerrat matkoilla jännittää. Muistuttakaa myös niitä, että ottavat aina mukaan reissuun vaikka porukoilta tuoksuvan hupparin, jotta me koirakaverit saadaan nukkua tutussa tuoksussa myös reissussa.

TERKUIN, SAVA

 

Minä, Sava ja Armi Haltialassa juoruumassa pojista

Millaisia kokemuksia muilla karvaisilla kavereilla on matkustamisesta? Mitä ilman te ette lähde matkaan?

 

Vieraskynä-terkuin Kyösti


Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia: 

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa)Instagramin (@veerapirita) Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply Annika - Tarinoita Maailmalta 1.2.2020 at 17:17

    Tää oli ihana!! Lisää näitä, ehdottomasti! Koiran kanssa matkailusta on ihana lukea ja inspiroitua. Ja samalla kuulla muidenkin kokemuksia! Mä oon alkanut valmistautumaan Nisun ekaan lentoon, joka varmaan tässä kevään aikana tulee eteen. Apuva! 😀

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 4.2.2020 at 09:48

      Ehkä Nisu pääsee seuraavaan kaverikirja-postaukseen! 😏 Minne Nisu lentää? Kiva kuulla, miusta on kanssa kiva lukea toisten matkaavien koirien kokemuksia ja vinkkejä, saan niistä inspiraatiota omille reissuille.

      🐾 t. Kyösti

  • Reply Katja 2.2.2020 at 09:45

    Olipa hauska idea 😀 Meillä ois kesälle suunnitteilla muutamakin telttailureissu mihin olis tarkoitus ottaa (osa) koirista mukaan, saas nähdä miten ne siihen tottuu kun tähän asti ovat telttailleet vain omalla pihalla…
    Kovasti yrittävät kaverit houkutella myös lähtemään ulkomaille näyttelyreissulle, mutta jotenkin mun rahat menee aina ihan muihin reissuihin kuin näyttelyreissuihin 😀

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 4.2.2020 at 09:49

      Heh kiitti Katja! Me vähän kanssa jännättiin miten mulla sujuu toi telttailu, mut pärjäsin super hyvin. Ekan yön vähän ihmettelin, mutta loppuviikot meni ihan moitteettomasti. Joo noihin näyttelyihin saa varmaan sievoisen summan kulumaan, jos sitä harrastaa. 🙈

      🐾 t. Kyösti

  • Reply Rolle/Kelvästä kartalle 2.2.2020 at 10:29

    Retkikoira Rolle täällä moi! Oon kyllä aika kade tosta, että sulla kestää vinkulelu noin kauan! Mulla ei mikään vinku kestä viittä minuuttia kun olen patterdalenterrieri… Emäntäni innostui kovasti tästä postauksesta ja aikoo lukea kaikki koira-aiheiset kirjoitukset nyt ja jatkossakin. Me matkaillaan yhdessä vaan kotimaassa, kun mulla ei ole vielä passia. Oon aina valmis retkelle ja otan omat makkarat mukaan. Pitkä hiihtovaellus, se ois ihanaa nyt talvella.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 4.2.2020 at 09:52

      Moi Rolle! Toi vinkulelu on ainoa mikä kestää pitkään, muut teurastan sekunneissa. Kysyin Mustin myyjältä vinkkiä että mikä on niiden kestävin vinku, niin se vinkkasi tämän koska tässä on se vajaa 15 eri vinkua pitkin raatoa nii kestää siinä mielessä pidempään. Sun emäntä kuulostaa mainiolta, kun ottaa sua kotimaan matkoille mukaan. Reissussa on kyllä parasta aina noi eväät, oispa mullakin makkaraa aina.

      🐾 t. Kyösti

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA 2.2.2020 at 12:32

    Mulla ei ole ollut omaa koiraa/koiria enää vuosiin, mutta seurailen sisareni ihanan koiruudet matkailua. Ulkomaille he eivät ole koiraansa vieneet, mutta kotimaassa matkailevat paljon. Lähinnä omalla autolla, mutta myös junalla ja bussilla. Kivoja nämä koirapostaukset. Lisää vaan!

  • Reply Annukka 2.2.2020 at 19:44

    Kyösti on kyllä ihana, ja mä lähtisin Kyöstin kanssa reissuun vaikka samantein.😍

  • Reply Sandra 5.2.2020 at 04:01

    Voi miten ihania matkakavereita! Savan instapäivitykset on ehkä parasta, mitä sosiaalinen media tarjoaa.

    Voisin ajatella, että koiralle on myös elämys matkailla eri paikkoihin, jos on siihen pienestä pitäen tottunut. Meillä koira on usein vähän hermostunut, jos joutuu uusiin paikkoihin.

  • Reply Tiina Johanna / Kookospalmun alla 5.2.2020 at 23:35

    Olipas hauska postaus, nuo teidän kaikkien reissukoirat on kyllä niin ihania! 🙂 Tällaisia erilaisia reissujuttuja on virkistävää lukea, olin niin haltioissani että laitoin miehenkin lukemaan. 😀 Lisää seikkailuja koirien kanssa, ehdottomasti! <3

  • Reply Emilia/Merkintöjä maailmasta 10.2.2020 at 09:59

    Sympaattista <3 Hänen Herttuarettarensa vaikuttaa ihanalta tapaukselta koirakavereineen. Hienoa, että palvelijat näyttävät teille maailmaa!

  • Leave a Reply