Matkalle Kyöstin kanssa eli lemmikkipassin hankinta ulkomaille

Kesän Norjan ja Lapin road tripiin on alettu pikku hiljaa valmistautumaan, sillä hankin tällä viikolla lemmikkieläinpassin Kyöstille. Koiran kanssa matkustaminen on itselleni täysin uutta sekä varmasti myös monelle muulle. Sain muutamat kysymykset liittyen lemmikkieläinpassiin sekä itsekin pohdin muutamaa asiaa ennen passin hakua, joten tässä tulee nyt vinkit miten hankit reissulemmikille passin sekä miksi se pitää hankkia.

Vuodesta 2004 alkaen lemmikki (koira, kissa, hilleri, fretti) on tarvinnut oman lemmikkieläinpassin EU-maiden välisiin kuljetuksiin – oli kyse sitten kaupallisesta kuljetuksesta tai omistajan kanssa matkaavasta lemmikistä. Miksi passi pitää olla? Passin tarkoituksena on osoittaa, että eläin on tunnistettavissa sekä eläin täyttää jäsenmaiden välisissä kuljetuksissa vaadittavat eläinten terveyttä koskevat ehdot. Lemmikkieläinpassi mahdollistaa vaivattoman matkustamisen lemmikin kanssa EU:n alueella sekä paluun tietyistä EU:n ulkopuolisista maista.

Lemmikkieläinpassiin merkitään perustietojen lisäksi lemmikin omistajan nimi sekä tiedot mikrosirusta ja voimassaolevasta raivotautirokotuksesta, joka on annettava vähintään 12-viikkoiselle pennulle vähintään 21 vuorokautta ennen matkaa. Raivotautirokotuksen tulee olla voimassa koko matkan ajan sekä rokotus kannattaa uusia joko Suomessa tai muussa EU-maassa ennen vanhenemista.

Lemmikkieläinpassi on otettu käyttöön EU-maiden lisäksi myös Norjassa, Sveitsissä, San Marinossa ja Liechtensteinissa. Jos eläin tuodaan muusta EU:n ulkopuolisesta maasta, passin sijaan vaaditaan erityinen eläinlääkärin todistus.

Lemmikkieläinpassia voidaan käyttää myös silloin, kun lemmikkieläin matkaa EU:n ulkopuoliseen maahan. Tällöin EU:n alueelle palattaessa tuontivaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa lemmikkieläinpassilla. EU:n ulkopuolelle matkustaessa on hyvä olla yhteydessä kohdemaan suurlähetystöön mahdollisten erityisvaatimuksien varalta.

Kannattaa tarkastaa siis erilaiset säädökset oman matkakohteen perusteella, sillä ne vähän vaihtelevat välillä jopa maakohtaisesti. Ruokaviraston sivuilta löydät paljon tietoa lemmikkipassiin liittyen sekä muita asioita, joita kannattaa huomioida koiran kanssa matkaamisessa.

 

 

Miten hankin lemmikkipassin?


Lemmikkipassin hankkiminen oli yllättävän helppoa ja vaivatonta, passin myöntää eläinlääkäri. Kannattaa ajoittaa lemmikkipassin hankkiminen jonkun muun toimenpiteen yhteyteen, me hankittiin punkkilääkereseptin hankkimisen yhteyteen. Lähes kaikissa eläinlääkäreissä pelkän lemmikkipassin hankkiminen maksaa 70-90 euroa ja jos käyt lemmikkipassin muun toimenpiteen yhteydessä, passi maksaa noin 35-50 euroa.

Me käytetään Helsingissä Sopulitien eläinlääkäriä Herttoniemessä ja ollaan kyllä super tyytyväisiä kyseiseen pieneen eläinlääkäriasemaan. Varatessa aikaa Sopulitien työntekijä hyväntahtoisesti naurahteli mulle, kun kysyin että pitääkö Kyöstille ottaa joku valokuva mukaan sekä miten pitkään passi on voimassa. Eli lemmikkipassi eroaa kuitenkin meidän tavallisista passeista – Kyöstiä ei tarvinnut käyttää passikuvauksessa ja passi on voimassa loppuelämän. Passissa on kyllä kohta, johon voin liimata Kyöstin kuvan.

Ennen passin myöntämistä eläinlääkäri tarkistaa, että eläin on tunnistusmerkitty (tatuointi tai mikrosiru) ja rokotettu raivotautia vastaan. Kaikki merkinnät lemmikkieläinpassiin tekee eläinlääkäri. Eläinlääkäri merkitsee passiin eläintä ja eläimen omistajaa koskevat tiedot, eläimen tunnistusmerkintää koskevat tiedot sekä tiedot eläimen rokotuksista ja mahdollisista ekinokokkoosi- ja punkkilääkityksistä sekä raivotautivasta-aineiden määrityksestä.

Passissa on tilaa myös sellaisille merkinnöille, joita ei vaadita matkustettaessa EU:n alueella, mutta joita voidaan vaatia viennissä EU:n ulkopuolisiin maihin. Tällaisia merkintöja ovat esim. muut rokotukset tai eläimelle tehty kliininen tutkimus.

 

 

Lemmikkieläinpassin hankkiminen oli siis hyvin vaivatonta, nopeaa ja edullista. Saatiin myös käteviä vinkkejä eläinlääkäriltä, jonka takia myös meidän reissusuunnitelma muuttui. Alun perin meidän oli tarkoitus palata Norjasta Ruotsin läpi ajaen, mutta Ruotsi ei ole ekinokokkiloisesta vapaa maa, toisin kuin Norja ja Suomi ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että koiralla tulee olla heisimatolääkitys sekä ennen Norjan rajan ylitystä että ennen Suomeen paluuta.

Heisimatolääkitys annetaan eläinlääkärin vastaanototalla kahdessa eri otteessa, joten Ruotsin läpi ajaminen olisi tuonut vain turhia euroja matkabudjettiin, sillä meidän olisi pitänyt maksaa eläinlääkärikäynti x2 sekä heisimatolääkkeet x2. Ruotsi meitä ei niinkään kiinnostanut matkakohteena, vaan nopeuttaakseen matka-aikaa, mutta meille se ei ole 100-150 euron heisimatolääkitysten arvoista.

 

 

Tulen kirjoittamaan blogiin erilaisia vinkkejä jatkossa matkaamisesta Kyöstin kanssa, sillä pelkästään jo Norjaan Kyöstin kanssa reissaamisesta on monta erilaista seikkaa, jotka tulee huomioida. Uskon, että näille vinkeille on tarvetta muillekin koiran kanssa matkaaville.

Onko sulla kokemusta koiran kanssa matkaamisesta vai oletko kenties suunnittelemassa myös ensimmäistä ulkomaanmatkaa karvakuonon kanssa? Kerro omia kokemuksia ja vinkkejä kommenttikenttään.

Veera


Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia:

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita) , Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Terhi 7.4.2019 at 19:41

    Lemmikkieläinpassin saa nykyisin varsin vaivattomasti. Ennen täytyi ottaa raivotautivasta-aineet koiran verestä. Ekinokokki on vaarallinen loinen, mutta silti se eläinlääkärirumba tuntuu pelkältä rahastukselta. Esimerkiksi koira on madotettava kahdesti eläinlääkärillä ennen kuin käväisee päiväseltään Ruotsissa jossa on kerran tavattu kyseistä sairautta.
    No, anyway Meidän koiramme ovat purjehdusmatkoilla mukana Ruotsissa ja kerran kävimme Tanskassakin. Passit on jokaisella, koskaan niitä ei kukaan kysele.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 8.4.2019 at 11:06

      Oho, kuulostaa kyllä työläältä jos on pitänyt ottaa verikokeita. Oliks se tuohon asti kun tuli tuo EU:n yhteinen lemmikkipassi vai vielä aikaisemmin? Juuripa tuon rahastuksen takia jätettiin nyt Ruotsin läpi oikaisu välistä, sillä meidän oli tarkoitus ajaa Norjasta Ruotsin läpi sen enempää pysähtymättä mutta sitten kun ruvettiin laskee siihen lääkkeet sekä eläinlääkärikäynnit, joten pelkästään jo rahan takia jätetään Ruotsi välistä.

  • Reply Elina 10.4.2019 at 22:05

    Mulla on ollut pitkäaikainen haave matkustaa yhdessä koiran kanssa, mutta koira jonka kanssa olisin matkustanut jouduttiin hetki sitten lopettamaan. Kotimaassa reissattiin sen kanssa vähän, mutta isompi kahdenkeskinen reissu pohjoismaissa jäi tekemättä. Toki pari koiraa vielä on jäljellä mut ne ei oo taas niin innokkaita reissaaja, tai toinen on sitten liian innokas (paimentaisi kaikkea mahdollista) että ei :’D Seuraava koira joka talouteen tulee, niin raahataan toivottavasti sitten mukana roadtripeillä! 😀

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 13.4.2019 at 09:20

      Voi Elina, osanotot perheenjäsenen poistumisesta. <3 Toivottavasti uusi tulokas on sitten enemmän reissujen makuun, kuin muut perheenjäsenet. Minkä rotuisia haukkuja löytyy kotoa? 🙂

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA 13.4.2019 at 08:34

    Oikeasti kyseleekö joku koiran passia tai madotuksia, jos Ruotsin kautta oikeisee? Kun katsoo Haaparannan rajaa, niin ikinä ketään ei pysäytetä…

    En siis tarkoita, että pitäisi olla välinpitämätön tautien kanssa, mutta tuon ekinokokkiloisen tarttuminen automatkalla ei vaikuta kamalan todennäköiseltä. Tai siis, enhän mä tiedä aioitteko viettää vaikka viikon Ruotsissa ja matkustaa lautoilla jne, jolloin tietty eri asia tarkistusten ja tartunnanvaaran suhteen 🙂

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 13.4.2019 at 09:19

      Ainakin eläinlääkäri sitä sanoi, että pitäisi ottaa nuo madotukset, jos edes oikaistaan Ruotsin läpi (tarkoitus ei ole pysähtyä kuin korkeintaa syömään Ruotsissa), joten ajateltiin ettei se ole sen rahan ja vaivan arvoinen. Todennnäköisesti ei kukaan edes kysysisi, mutta sitten jos kysyykin ja ei oo mitään, niin onhan se sitten vähän nihkeää matkanteon kannalta.

  • Reply Elina 13.4.2019 at 10:46

    Meillä on yks sekarotuinen (collie, valkoinenpaimenkoira ja samojedi mix) ja yks suomenlapinkoira joka ei viihdy autossa yhtään, (liian aikaisin) edesmennyt oli Kooikerhondje/karjalankarhukoira mix 🙂

    Meitäkään ei olla ikinä pysäytetty Ruotsin ja Norjan rajoilla (vaikkei koiraa ollu mukana), mutta riskiä en silti ottaisi. Joskus niillä on ollut esim Vaasan laivasatamassa koira ratsia esim koiranäyttelyiden aikaan.

    Koiran elämä on lyhyt joten ihanaa kun saa tällaisia yhteisiä seikkailuja tehdä, mitä muistella vuosikausia! <3 Koiratkin nauttii kun saa viettää yhteistä aikaa ja saa paljon uutta haisteltavaa ja ihmeteltävää. Oikein ihanaa yhteistä reissua teille koiruuden kanssa! 🙂

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 14.4.2019 at 15:49

      Oi kuulostaa söpöiltä mixeiltä! Joo näyttelyiden aikaan varmaan tehostettua valvontaa rajoilla, kun odotettavissa on paljon koiria rajanylityksessä. Me Kyöstin kanssa kiitetään, toivottavasti tulee ikimuistoinen matka. 🙂

    Leave a Reply