Bohol ja Camiguin – joko nyt saa sanoa Filippiinejä paratiisiksi?

Kirjoitin aikaisemmassa postauksessa reissupäiväkirjan tyylisen postauksen Manilasta, El Nidosta ja Port Bartonista. Tuolloin oli jo aika varma olo Filippiinien ihanuudesta, mutta voihan tytöt ja pojat: viimeinen viikko on ollut aikamoista tykitystä. Filippiinit ovat antaneet parastaan Boholilla ja Camiguinissa. Nyt voi oikeasti sanoa olevansa (viidakkomaisessa) paratiisissa.

Ollaan Jussin kanssa leikitty Tarzania ja Janea, sillä ollaan viimeinen viikko oltu enemmän viidakossa kuin rannoilla. El Nido ja Port Barton hakkaa mennen tullen ehkä rannoissa Boholin ja Camiguinin (niin kuin oli odotettavissakin), mutta erityisesti sisämaat ovat olleet erittäin upeita viimeisen viikon aikana.

Ollaan kuljettu skootterilla ympäri molempia saaria ja päästy näkemään aikamoisia maisemia: riisipeltoja, seikkailtu viidakkopoluilla, ziplinellä hurjasteltu jokien ylitse, nähty jäätävän korkeita vesiputouksia, pulahdettu uimaan kuumiin ja kylmiin lähteisiin sekä herkuteltu hyvällä ruualla. Harvoin käy niin, että söisin samassa ravintolassa useampaan otteeseen, mutta täällä on muutamat ravintolat kolahtanut sen verran hyvin, ettei voi jättää yhteen kertaan käyntiä.

 

 

 

 

 

Boholilla suklaakukkuloita, kummituseläimiä, bambusiltoja, vesiputouksia ja vaijeriliukua


Siinä missä kaikki suositteli snorklausretkeä Baligasicille, uhmattiin suosituksia ja oltiin vain viidakossa rajallisen ajan takia. Suunnitelmat vähän muuttui, sillä ei mahduttu kahteen ensimmäiseen lauttaan Cebulta Boholille (kiitos kiinalaisen uudenvuoden ja kiinalaisten jäätävän määrän).

Kilometrejä skootterilla tuli heittämällä parisen sataa Boholilla yhtenä päivänä ja se tuntui kyllä kannikoissa illalla. Skootterit ei ehkä ole maailman parhaimpia noin pitkiin matkoihin, mutta kipu oli sen arvoinen. Meillä oli vähän epäonnea suklaakukkuloilla, sillä heti kun saavuttiin sinne, alkoi satamaan. Onneksi ehdin napata edes muutaman kuvan ennen sadetta, mutta ei ehditty näkemään Boholin kuuluisia suklaakukkuloita koko komeudessaan.

 

Boholin suklaakukkulat

 

Man made forrest Boholilla

 

Suklaakukkuloiden lisäksi käytiin Loboc-joella, jossa muun muassa vaijeriliuttiin joen toiselle puolelle ja takaisin. Oli aika kuumottava kokemus, sillä a) oltiin todella korkealla b) oon aina vähän epäluottavainen Aasiassa turvallisuuteen. 😀 Kyllä oli huikea kokemus.

Bohol on tunnettu kummituseläimistä, jotka ovat todella säikkyjä ja arkoja, joten kannattaa valita eettisesti oikea (Philippine Tarsier Sanctuary) toimija näiden kummituseläinten kummasteluun. Yllätyin miten läheltä päästiin näkemään näitä otuksia.

Boholilla olisin voinut mielelläni viettää enemmän kuin kaksi yötä – siellä saisi helposti kulumaan vaikka viikon. Haluttiin kuitenkin enemmän viettää aikaa Camiguinilla, joten seuraavaksi suunnataan sinne. Varoituksen sana etukäteen siulle, joka aiot tulla lautalla Camiguinille myös: varaudu kovaan aallokkoon ja siihen, että laivan kolmannessakin kerroksessa saatat kastua litimäräksi. Pari kertaa laivassa mietin, että näinköhän selvitään koskaan Camiguinille saakka.

 

 

Twin bamboo bridge Boholilla

 

Camiguin on tulivuorien saari


Camiguin on pieni, mutta sitäkin monipuolisempi saari. Saari on tuliperäinen, sillä täällä on jopa neljä tulivuorta ja osa niistä on edelleenkin aktiivisia. Saarelta eniten odotin juurikin tulivuoria, vesiputouksia sekä kuumia ja kylmiä lähteitä. Rannat täällä ei ole Filippiinien parhaimmat, sillä useimmat rannat ovat mustia tulivuorten tuhkien takia. Poikkeuksen rantoihin tekee muutaman sadan metrin päässä Camiguinista sijaitseva White Island, joka on siis iso hiekkapläntti meressä ilman mitään kasvustoa. Hiekka on niin valkoista tuolla, että silmiin koskee ja vesi sen ympärillä upean turkoosia.

Eilen snorklattiin jättisimpukoiden kanssa, joka oli kyllä niin erikoinen kokemus etten oikein osaa edes kuvailla kunnolla. Tiesittekö te, että meressä kasvaa jopa 1,5 leveitä jättisimpukoita? Mie en tiennyt ennen eilistä, sillä snorklasin about 100-150 sellaisen joukossa. Oon aina miettinyt mitä ne sellaiset lerpattavat (anteeksi likainen ja aikuismainen mieleni, mutta niistä tulee mieleen naisen alapää 😀 ) asiat koralleilla on ja ne on siis simpukoita, jotka ovat jotenkin kiinnittyneet siihen koralliin ja niistä voi kasvaa melkein minun kokoisia, jos niiden annettaisiin kasvaa.

 

White Island

 

 

 

 

Päätettiin etukäteen, että täällä hemmotellaan itseämme majoitusten suhteen. Ensimmäinen yö meni glambing-teltassa ja nyt kotina toimii upea boutique-hotelli ja meillä on ihana oma villa. Kyllä kelpaa hemmotella itseään täällä! Näistä varmasti myöhemmin lisää, sillä molemmat ansaitsevat omat postaukset.

Useampi on kysynyt multa, miten uskallettiin tulla tänne, sillä Camiguin sijaitsee Mindanaon aluella. Ulkoministeriön matkustustiedotteessa kehoitetaan välttämään kaikkea matkailua Mindanaoon, mutta kannattaa muistaa ettei se koske Camiguinin saarta, sillä tämä on erillään pääsaaren tapahtumista ja tämän vuoden loppuun asti kestävästä poikkeustilasta. Eli tänne on hyvin turvallista tulla.

 

Glambingia

 

Ardent hot spring

 

 

Kanala

 

Hibok Hibok tulivuorella

 

Näihin tunnelmiin on hyvä päättää, sillä pitää alkaa valmistautumaan ystävänpäivän dinneriä varten. Ollaan varattu pöytä espanjalaisesta ravintolasta, jossa on luvassa ystävänpäivän buffee.

Hotellin omistaja Jerome vinkkasi, että tänään kannattaa varata pöytä etukäteen hyvistä paikoista ja hyvä että vinkkasi, sillä saatiin viimeinen vapaa pöytä varattua tälle illalle. Hyvää ystävänpäivää rakkaat. <3

 

 

Kummalle lähtisit ennemmin: Bohol vai Camiguin?

 

Veera


Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia:

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita) , Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

34 Comments

  • Reply Suvi / Suvin matkassa 14.2.2019 at 14:15

    Camiguiniin, koska Boholilla olen jo ollut. Tosin, palaisin sinnekkin ihan koska vaan mielelläni takaisin. Kiva lukea sun Filippiinit postauksia, se on erityisen ihana paikka <3

  • Reply Jenni 15.2.2019 at 11:48

    Kummatkin saaret näyttää upealta! ♥

  • Reply Jaakko / lomalla viimeinkin 17.2.2019 at 21:05

    Itsellä matkakuume Filippiineillä nousee tätä lukiessa! Kerran on tultu oltua Filippiineillä ja mieli tekisi takaisin! Ehdottomasti kiinnostaa nämä saaret ja tässä on paljon infoa, kiitos 😀

  • Reply Marttiina | Onioni.fi 18.2.2019 at 13:09

    Ihania kuvia! ❤️ Juurikin tuo Bohol ja sen lähiseutu on kiinnostanut Filippiineissä eniten (oltais varmaan mentykin ellei oltais päätetty lähteä Myanmariin), joten tosi kiva lukea näistä.☺️

  • Reply Heli / Drama On The Road 18.2.2019 at 14:53

    Boholille ainakin menisin! Rakastan eläimiä ja nuo suuret silmät kutsuu mua sulosuudellaan <3 Oon niin kade teidän Aasia-seikkailuista, etten meinaa kestää. Mutta kun on yhdet parhaat kaverit filippiniläisiä, niin maa kiehtoo kyllä suuresti ja joku päivä lähden vielä frendien kotikonnuille tutustuun!

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 20.2.2019 at 05:44

      Noi oli kyllä super sulosia, paitsi niillä oli tosi rumat varpaat! 🙊😅 Jep sama homma täällä, ihan eri tavalla kiinnosti Filippiinit kun sinne on kosketuspintaa filippiiniläisten työkaverien kertomuksien perusteella. Asuuko sun parhaat kaverit Suomessa kanssa?

      • Reply Heli / Drama On The Road 26.2.2019 at 16:16

        Asuu itseasiassa Damissa, muuttivat Tampereelle 2012 ja Amsterdamiin 2016. Vaikka on harmi, niin hyvä niin! Tuntuu kuin olisi oma huone Amsterdamissa kun heidän vierashuoneensa on aivan ihana ja tullut todella tutuksi 😀

  • Reply Kohteena maailma / Rami 18.2.2019 at 17:41

    Upean näköistä kyllä, two bamboo bridge suosikkina! Filippiinit tuntuu jotenkin kaukaiselta kohteelta ja siksi kiehtovalta. Varsinkin, kun se koostuu niin monesta saaresta, tarvisi tutkia hyvinkin tarkkaan millaisen reissun sinne haluaisi tehdä. Onneksi on näitä huippublogeja, jotka auttavat mahdollisen matkan suunnittelussa!

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 20.2.2019 at 05:47

      Se oli kyllä siisti! Kannattaa ajoittaa sillalla käynti iltapäivään, niin on varmaan rauhallisempaa kuin päivällä. Yllätyin, kun siellä ei meidän lisäksi ollut kuin pari ihmistä, vaikka odotin sataa kiinalaista (kiinalainen uusivuosi). 😅 Toi on totta Rami, kannattaa tehdä etukäteen selvitystä Filippiineistä, sillä siellä erilaisten matkojen mahdollisuudet ovat tosi laajat. Jokaiselle löytyy varmasti se oma juttu. Kiitos kauniista sanoista!

  • Reply Mikko | Shangri-la.fi 19.2.2019 at 18:52

    Skootteri on aivan päällikkö kulkuväline missä päin vain Aasiaa. Ikävä tulee helppoa pysäköintiä ja lämpimän kosteaa viimaa poskissa, kun Suomessa siirtyy vain nelipyöräisillä paikasta toiseen. 200 kilometriä on ihan kelpo saldo yhdelle päivälle ja varmaan tuntuukin jo kankuissa. 😀

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 20.2.2019 at 05:48

      No äläpä muuta sano Mikko, ihan lyömätön kulkupeli! Hah, todellakin tuntui – illan hieronta oli kyllä pelastus ja erikseen pyysin vielä kankkuihin keskittymistä. 😅

  • Reply Eve, Jetlaggies 20.2.2019 at 11:26

    Oi, mitä muistoja heti kiiri itselle mieleen <3 Käytiin muutama vuosi sitten Boholilla ja Panglaolla. Tuo sateinen keli näytti olevan just hyvä suklaakukkuloiden ikuistamiseen, vaikka vaati nopeaa toimintaa . Lucky you! Me oltaisiin toivottu pieniä pilvenhattaroita tai usvaisuutta kukkuloiden eteen, mutta meille kukkulat avautuivat kuivuuden vuoksi ruskeanvihreinä kuten näkyy;) https://www.jetlaggies.com/suklaakukkulakiire-boholin-chocolate-hills/

    Toivottavasti on ihana reissu – ja onhan se, kun Filpparit kyseessä<3

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 21.2.2019 at 05:21

      Toi oli kyllä erittäin nopeaa toimintaa, tuo taivas ei oikeasti sateiden välissä ollut kuin ehkä 2 minuuttia tuollainen. Eikös teillä ollut vähän niinkuin sellaiset kuten pitääkin / mistä
      ovat saanet nimensä – ’paahtunut suklaan väriseksi’. ☺️ Kiitos Eve, oli kyllä ihana reissu!

  • Reply Eveliina | Korkkarit rinkassa 20.2.2019 at 22:05

    Aaaai hitsi, ootte löytäneet makeita paikkoja! Itse jämähdin silloin Palawanille juurikin Port Bartoniin ja El Nidoon. Filippiinien luonto teki kyllä ihan maagisen vaikutuksen jo silloin – ihana, että eri saarilla voi kokea niin monenlaisia elämyksiä! En tiennytkään noista simpukoista (kuullostaa myös siltä, että uskon vasta kun itse näen) 😀

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 21.2.2019 at 05:24

      Yhdyn samaan mielipiteeseen makeiden paikkojen suhteen! 😅 Olisi tehnyt mieli jäädä seikkailemaan vielä pidemmäksi aikaa. Tuon takia haluttiin juuri useammalle saarella, jotta saataisiin hyvin erilaisia kokemuksia: Filippiineillä voi tehdä varmaan miljoona eri tyylistä matkaa, pitää vain osata päättää minne saarille haluaa. Joo mäkään en uskonut ennen kuin näin, ne oli ihan jäääääätävän isoja! Mitähän kaikkea sitä tuolla meressä elää, ilman että edes tietää kaikkia.

  • Reply Asko Leppilampi 21.2.2019 at 01:47

    Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta ja kauniista kuvista. En tiedä mistä johtuu, mutta Filippiinit eivät ole ensimmäisten joukossa tulevissa kohteissamme, vaikka emme ole siellä käyneet. Jokin ihmeellinen ennakkoluulo maata kohtaan on esteenä. Sait jonkin verran innostumaan, mutta…

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 21.2.2019 at 05:25

      Ole hyvä Asko. No mutta onneksi kaikkien matkakohteiden ei tarvitse kiinnostaa kaikki, saattaisi tulla muuten hyvin ruuhkaista jos koko maapallo haluaisi Filippiineille. 😅 Mulla oli kanssa muutamia ennakkoluuloja, mutta murtamalla niistä selviää!

  • Reply Sandra / Terveiset päiväntasaajalta 21.2.2019 at 08:43

    Filippiinit on kyllä ihana. <3 Me käytiin viimeeksi Port Bartonissa ja Coronilla. Ne oli ihanat ekat kohteet, mutta nälkä nähdä enemmän on nyt kova. 😀 Toivottavasti pian siis 🙂

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 21.2.2019 at 16:22

      Toi Coron jäi miulla vähän kaivelee. Etenkins sen jälkeen kun luin Muuttolinnun Annan postauksia Taon kanssa matkaamisesta. Oltaisiin bookattu se retki, ellei oltaisi ehditty jo ostaa lentoja Palawanilta Boholille.

  • Reply Emilia/Merkintöjä maailmasta 21.2.2019 at 21:57

    Upeita elämyksiä teillä! <3 kuulostaa just sellaselta, josta itekin nauttisin. Ihanaa matkan jatkoa 😎

  • Reply Anni | Rajatapaukset 22.2.2019 at 12:28

    No todellakin saa sanoa, näyttää aivan tajuttoman ihanalta! Rannat on mahtavia, mutta tollanen viidakkomeininki on ehkä vielä enemmän mun mieleen!

  • Reply Annemaria/Samppanjaa muovimukista 22.2.2019 at 20:55

    Uh, mitä eksotiikkaa! Näyttää ihan siltä, että olette maailmassa, missä ei ole muita ihmisiä olemassakaan 🙂 Huikean kaunista luontoa, täydellisiä rantoja ja noi kummituseläimet… Olisipa hienoa nähdä noita kummallisia otuksia. Kuulostaa ihan täydelliseltä matkalta.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 25.2.2019 at 05:30

      Erityisesti tuolla Camiguinilla oli oikeasti välillä sellainen olo. Pakko myöntää, että Boholilla piti joissakin paikoissa kikkailla kuvakulmilla että sai muut ihmiset pois kuvista. 😅 Ne kummituseläimet oli kyllä niin jännän näköisiä ja yllätyin kyllä, miten läheltä niitä näki.

  • Reply Rosita - Matkaopas Vapauteen 23.2.2019 at 11:47

    Hei Veera! Tämä kyllä ruokki taas mukavasti filsu -poltetta, uuh. Milloinkahan olisi aika seuraavalle visiitille. Itse aiemmin vain nopeat käynnit Manilaan ja Boracaylle eli pientä pintaraapaisua ja kymmenet kiinnostavammat paikat vielä näkemäti! Monipuoliset luontotrekit ja näkemiset viidakkomaisemissa ois itsellekin tosi jees ja noi kummituseläimet ihan mahtavia! Pitää palata näihin sun postauksiin, kun filsu -reissu koittaa 🙂

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 25.2.2019 at 05:36

      Me mietittiin tuota Boracayta, että olisi ollut mielenkiintoista nähdä se nyt, kun se on taas auennut turisteille sen puolen vuoden (muistaakseni tuon ajan) kun saari oli suljettu ja sitä siivottiin. Luontotrekkejä ja viidakkoa Filippiineillä kyllä riittää, joten eikun uutta reissua suunnittelemaan Rosita! 😉

  • Reply Katja 23.2.2019 at 14:01

    Ompas oikeen paratiisimaisia kuvia!
    Aasia on mulle ihan vierasta aluetta, jotenkin oon aina kammonnut sitä kuumuutta niin matkat suuntautuneet muualle vaikka aina huokailen noita upeita maisemia.
    Miten sen kostean kuumuuden kans pärjää, onko hyviä vinkkejä tälläselle joka ei yhtään tykkää kuumasta? 😀

  • Reply Lotta-Maaria / delfiininselassa 25.2.2019 at 20:57

    Mielenkiintoista kuulla Camiguinista! Joskus täytyy varmaan lähteä tuonne päin takaisin. Boholilta kokemusta on ainoastaan Panglaolta, joskin sielläkin riittäisi varmasti muutakin tutkittavaa

  • Leave a Reply