Eka viikko Filippiineillä: Manila, Port Barton ja El Nido

Ensimmäinen viikko takana, kaksi edessä Filippiineillä. Pitkään ja hartaasti odotettu loma on vastannut odototuksia: Filippiineillä tosissaan on maailman kauneimpia rantoja, jotka ovat kuin postikortista. Viikkoon on mahtunut pari yötä Manilassa sekä Palawanin saarella olimme kolme yötä Port Bartonilla ja eilen saavuimme legendaariseen El Nidoon.

Ensimmäiset pari yötä Manilassa jakoi mielipiteeni kaupungista. Samaan aikaan tykkäsin, samaan aikaan olin kovin surullinen. Manila on hyvin tyypillinen aasialainen suurkaupunki: melua, ruuhkaa, likaa, kaaottisuutta – jollekin se on varmasti liikaa. Samalla on paljon mielenkiintoisia nähtävyyksiä (Fort Santiago ja Chinatown omat suosikkini), herkullisia ravintoloita sekä näimme yhden upeimman auringonlaskun Garden Hotellin kattoterassilta.

Samaan aikaan tunsin olon hyvin surulliseksi, sillä en ole missään muualla nähnyt näin paljon kodittomia kuin Manilassa. En valehtele paljoa, jos sanoisin nähneeni noin 100-200 koditonta aikuista, nuorta tai lasta vuorokauden aikana, jotka nukkui kadulla. Todella surullista, sanoinkin Jussille että voi kun voitasiin auttaa näitä kaikkia.

Surun lisäksi tunsin oloni välillä epämiellyttäväksi, sillä etenkin kodittomat lapset ja nuoret tulevat kaduilla (etenkin pimeän aikaan) todella röyhkeästi iholle pyytämään rahaa. Toisaalta ymmärrän tämän, mutta samaan aikaan nousee kauhea ahdistus, sillä meidät yritti joukko lapsia ryöstää Balilla viitisen vuotta sitten.

Parin päivän jälkeen Manilasta voin hyvin suositella maan pääkaupunkia parin yön matkakohteeksi. Ollaan vielä pari yötä Manilassa ennen kotiinpaluuta, joten säästelimme sinne monta nähtävää, koettavaa ja syötävää. Niistä sitten myöhemmin lisää.

 

Manila

 

Kattoterassilta aukesi upea auringonlasku

 

Manilan jälkeen suuntasimme Palawanin saarelle, joka lienee tällä hetkellä eniten nosteessa koko Filippiineiltä sekä tuntuu, että joka viides kuva Instagramissa (okei, vähän liioittelua) on Palawanilta. Toisaalta syystäkin, sillä onhan täällä hemmetin kaunista. Vesi on niin turkoosin sinistä, etten tiedä millä värikartan värillä sitä tarkalleen kutsuisi. Lisäksi se on niin kirkasta, että näet merenpohjaan vedestä vaikka allasi olisi kymmenen metriä vettä.

Päämääränpää meillä on täällä El Nido, mutta halusimme ennen sitä myös johonkin rauhallisempaan paikkaan. Port Barton valikoitui kohteeksi, sillä se oli sopivasti puolivälissä. Ison plussan Port Bartonilla teki se, että meillä oli bungalow aivan merenrannalta. Okei, ehkä se ei sisustuksellisesti ollut kaunein sisältä, mutta eihän meidän sisällä pitänyt ollakaan.

Toisin tosin kävi, sillä toisesta kokonaisesta päivästä Port Bartonilla olin sängyn pohjalla, sillä sain jonkun bakteerin / ruokamyrkytyksen ja olin kanveesissa 14 tuntia. Harmitti tosi paljon, sillä ehdimme käydä vain yhdellä saarihyppelyllä (tour a) ja toisen päivän suunnitelmat (yksi Filippiinien upeimmista rannoista, Long Beach jäi näkemättä sekä pari vesiputousta Port Bartonin läheltä). Toisaalta, onneksi olin vain yhden päivän kipeänä ja riskillä lähdettiin jatkamaan matkaa El Nidoon.

 

Meidän bungalowin terassilta näkymät

 

 

Mitä tuohon saarihyppelyyn tulee, se oli kyllä siistiä! Käytiin parilla eri saarella, muutamilla koralleilla snorklaamassa sekä kahdessa eri kohdassa, jossa voi törmätä kilpikonniin ja meritähtiin. Suoraan sanottuna kilpikonna stoppi oli kyllä ärsyttävä, sillä muutamat typerät turistit eivät millään antaneet kilpikonnalla omaa tilaa, vaan heidän piti sukeltaa viereen ottamaan selfieitä.

Port Bartonissa iso plussa ruokavalikoimasta, sillä kaikki ovat sanoneet ettei Filippiineiltä saa hyvää ruokaa. Pyh ja pah. Erityismaininta Gorgonzolalle ja Mabuti Eat and Chilille, joista sai kerrassaan todella herkullista ruokaa sekä molemmat olivat huomioineet eettisyyden hyvin: pahvi- ja metallipillejä, ei lihatuotteita sekä oman vesipullon sai täyttää heidän vesitonkastaan. Sama teema on jatkunut myös El Nidossa, mikä on ollut tosi hienoa huomata, että maapallon tilanne otetaan tosissaan ja halutaan edistää myös kestävämpää matkailua.

 

 

 

Gorgonzola -ravintola Port Bartonilla

 

 

Ensimmäinen yö on nyt takana El Nidossa ja meidän oli tarkoitus mennä tänään saarihyppelylle (tour a eli laguunit ja keskiviikkona tour c eli rannat / saaret, jotka ovat suosituimmat), mutta vaihdettiinkin järjestystä aamulla ja mennään tänään skootterilla jonnekin, sillä nyt vuorostaan Jussi ei ole täysissä voimissaan ja nuo saarihyppelyt on aika fyysisiä välillä.

El Nidosta odotan eniten nimenomaan noita saarihyppelyjä, sillä sieltä karstinvuorten seasta paljastuu upeita laguuneja, luolia, rantoja, jotka ovat kuulemma vertaansa vailla.

 

 

Monkey Cottages -majoituksemme

 

Osasin vähän odottaakin jo turistirysää El Nidosta ja sitähän tämä on. Ollaan itse asiassa viereisellä Caalan beachilla ja majoitutaan Golden Monkey Cottagesissa, joten ollaan pahimman ryysiksen ulkopuolella. Illalla käytiin syömässä El Nidon puolella ja olihan siellä ihan hemmetisti länsimaalaista turistia, ihan kuin oltaisiin tultu turistien lomakylään.

Siinä mielessä siis rauhallinen Port Barton oli kivempi, mutta veikkaan että tulevat saarihyppelyt ovat sen arvoisia – vaikka siellä on todennäköisesti sata muutakin venettä meidän lisäksi.

Jatkettiin tästä meidän majoitukselta eteen päin Caalan Beachia ja löydettiin kiva rantapoukama, jossa oli meidän lisäksi vain kolme ihmistä. Eli siis kyllä täältä El Nidon suunnilta vielä löytää omaa rauhaa, ei kannata huolestua.

Tuntuu, että tältä Filippiinien reissulta tulen löytämään unelmieni rannat. 

 

El Nido

 

Caalan Beach

 

Mistä päin maailmaa löytyvät siun unelmien rannat?

 

Veera


Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia:

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita) , Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

15 Comments

  • Reply Travelleri 8.2.2019 at 13:25

    Voisitko vielä kertoa, miksi ne muut turistit eivät saisi olla siellä, kun kerran tekin olette siellä tekemässä paikasta rysää?

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 8.2.2019 at 15:24

      En mielestäni kirjoittanut missään vaiheessa, etteikö täällä saisi muita turisteja meidän lisäksi olla. Korjaa toki jos annoin ymmärtää väärin. Lähinnä kirjoitin muista turisteista siinä mielessä, kun moni on luullut että El Nido on ’koskematon paratiisi’ ettei tule sitten yllätyksenä jos ja kun joku tänne matkaa myös. 🙂 Lisäksi Caalan biitsin vinkki oli muille samanalaisille, jotka eivät ihan siinä pahimmassa ryysiksessä ja melussa halua öitään viettää.

  • Reply miraorvokki 10.2.2019 at 15:11

    Ääh, mun unelmien rannat.. En oikein tiedä, kun loppupeleissä ole niin rantaihminen. Mutta silti aina innoissani katselen näitä teidän reissuja ja oon että ihanaa ihanaa! 😀 Hahah. Toi on kyllä muuten ikävää, että tullaan iholle ja pyydetään rahaa! Siinä on jatkuva kierre, jos kerran kolikon antaisi. Kiva, että jaoit mielipiteesi monesta kulmasta.

    Ps. Kyösti ja Sava vois ottaa pian treffit. <3

  • Reply Maria Ojajärvi 11.2.2019 at 13:25

    Olipa kiva lukea kohteesta, jossa en ole vielä käynyt. Parhaillaan on suunnittelun alla. Saarihyppely, snorklaus ja kilpikonnat ovat ehdottomasti listalla 🙂

  • Reply Eveliina | Korkkarit rinkassa 11.2.2019 at 23:14

    Port Barton on ehkä mun reissukohteiden top 5! <3 Silloin kolme vuotta sitten tietkin sinne olivat lähinnä olemattomia, koulubussi juttui mutaan kiinni, ja siellä me sitä työnneltiin, jotta päästiin perille. Filippiineillä söin myös Puerto Princesassa krokodiiliä, mikä ei ehkä ole se kaikken eettisin vaihtoehto, mutta kanapekonin makuinen kokemus. 😀 Samaan aikaa oli myös jokin maailman laajuinen huippukokous Manilassa, joten minun lentoni siirrettiin kolmella päivällä eteenpäin. Minua ei hirveästi haitannut jäädä Filippiineille vielä muutamaksi lisäpäiväksi. Nauttikaa lomasta <3

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 16.2.2019 at 02:24

      Joo nyt itse asiassa oli rakenteilla tiet sinne, osa oli jo valmista mutta paljon oli tehtävää vielä teiden suhteen. Varmaan kolmessa vuodessa muuttunut Port Barton alueena kanssa, onneksi se ei ollut kuitenkaan liian ruuhkainen lähellekään. Oo oispa meilläkin joku huippukokous, ettei tarvitsisi palata kotiin maanantaina. :’D

  • Reply Anni | Rajatapaukset 12.2.2019 at 14:40

    Sellainen vähän hyvää, vähän huonoa fiilis välittyi tästä kirjoituksesta. Ehkä enemmän hyvää kuitenkin vaikka sairastuminen on aina todella perseestä varsinkin kun on pitkään odotetulla reissulla. Toivottavasti pysytte terveinä seuraavat pari viikkoa! 🙂

  • Reply Maarit - niceMatkaaja 14.2.2019 at 12:57

    Filippiinit on vielä näkemättä, vaikka maa on keikkunut matkalistalla vuosia. Ja juuri nuo unelmarannat itsellänikin mielessä… Maailma on vaan niin täynnä hienoja paikkoja, ettei kaikkialle ehdi, ja viime aikoina on tullut seikkailtua ihan toisella puolella maapalloa. Mutta toivon mukaan jonain päivänä 😀. Kiitos tästä nojatuolimatkasta!

  • Reply Merja / Merjan matkassa 16.2.2019 at 14:30

    Kodittomien näkeminen on aina ahdistavaa, varsinkin jos mukana on lapsia. Tulee heti mieleen, että miten voisi auttaa, mutta sehän on täysin mahdotonta. Intiassa näin kodittomia paljon varsinkin Delhin rautatieaseman läheisyydessä. Nepalin Kathmandussa katulapset tulivat myös iholle ja pieniä käsiä oli koko ajan ojossa pyytämässä kolikkoa. Rahaa kiellettiin antamasta, koska sen lopullinen sijoituskohde ei ollut tiedossa. Ikävä kuulla, että olette sairastelleet. Toivottavasti loppuloma meni paremmin.

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA 16.2.2019 at 20:34

    Manila oli kyllä kaksijakoinen kaupunki. Paljon köyhyyttä, mutta paljon myös rikkautta.

    El Nido ei noussut suosikiksi, mutta Palawan sinällään oli kyllä mielenkiintoinen saari nähdä.

    Reissussa sairastelu on kurjaa. Paranemisia.

  • Reply Anna-Katri / Adalmina's Adventures 17.2.2019 at 09:29

    Ihanaa reissunjatkoa sinne paratiisirannoille palmun alle! 🙂 Port Barton oli oma suosikkini myöskin Palawanin turneella, El Nidon turistipaljous tuli itselleni ehkä pienoisena yllärinä, mutta toisaalta sieltä onneksi voi silti vielä noilla veneretkillä löytää sen oman palan paratiisiä ainakin hetkeksi. 🙂

  • Leave a Reply