Viime vuoden lentopäästöni – miten paljon tuhosin maapalloa 2.0

Vuosi on vaihtunut ja on synninpäästön aika, nimittäin laskin 2018 vuoden lentopäästöni, laskin yhteen elämäntavoistani aiheutuvat hiilidioksidipäästöt ja vertailin niitä suomalaisten keskimääräiseen tulokseen. Idea on lähtöisin Archie gone Lebanon -matkablogin Inkalta, joka on tehnyt tästä vuosittaisen perinteen ja itsekin aloin tekemään tästä vuosittaisen perinteen vuodesta 2017 alkaen.

On hyvä muistaa se, ettei kestävistä elintavoista kiinni pitäminen kaikkea lentämistä (ja matkailua) välttämättä kompensoi, mutta pakko se on yrittää. Varmasti niillä meidän pienillä valinnoilla on kuitenkin merkitystä ja asiathan olisi paljon huonommin, jos lentäisi maapallolla ristiin rastiin sekä eläisi kotioloissa miten sattuu.

Ideana on siis laskea lentopäästöt ICAO:n eli International Civil Aviation Organisationin päästölaskurilla ja vertailla niitä sitten vielä Sitran elämäntapalaskuriin, jossa käsitellään niitä arjen hiilidioksidipäästöjä. Tästä tulee suuntaa antava tulos siitä, millainen oma hiilijalanjälki on ja sitä voi vertailla sitten keskimääräiseen tulokseen.

Lentäminen on ollut isosti otsikoissa tänä vuonna ja hyvä niin, jotta ihmisten tietoisuutta pystytään lisäämään ja toimintatapoja muuttamaan. IPPC:n ilmastoraportin ja sen myötä tulleiden keskusteluiden jälkeen miulle iski kauhea ilmastoahdistus ja tuntui, että mun tekemisellä ei ole mitään väliä 7,5 miljardin ihmisen joukossa. Mutta kun on. Vaikkei kaikki reilu 7,5 miljardia ihmistä muutakaan tapojaan, on sillä merkitystä että valtaosa niin tekee sekä erityisesti siihen puuttuu myös yritykset ja isommat päättäjät.

Tämän ahdistuksen myötä päätin itsekin tarkastella omia tekemisiäni ja asioita, joilla minä itse voisin yrittää muuttaa edes himpun verran tulevaisuutta. Kirjoitin aiheesta erillisen postauksen, jossa muun muassa tein kymmenen ilmastolupausta ja niitä onkin tullut noudatettua marraskuisen lupaamisen jälkeen. Vaikeimmalta tähän mennessä on ollut luopua maidosta ruokajuomana, mutta olen siihen pystynyt. 😀

Ajatuksissa on paljon pyörinyt myös kotiimme lupaamat energiansäästöt, joita ei olla saatu vielä aikaiseksi toteutettua. Toisaalta, ollaan asuttu tässä vasta reilu kuukausi ja siitä ajasta ollaan puolet oltu reissussa Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Alkuvuodesta lupaan paneutua tähän aiheeseen 100 prosenttisesti.

 

 

2018 vuoden lentopäästöt olivat enemmän kuin vuoden 2017


Nyt siihen itse asiaan eli paljonko minä aiheutin lentöpäästöjä 2018 vuonna. Kaukolentoja kertyi yksi Sri Lankaan ja Euroopan sisäisiä lentoja kolme – kaksi kertaa Roomaan sekä yksi Bukarestiin. Kaikki meno-paluuna.

Yhtenä syynä, miksi hommasimme henkilöauton oli se, että haluamme ruveta matkustelemaan sillä sekä nyt, kun meille tuli perheeseen pieni karvainen vauva, on hän osa meidän reissutiimiä ja meidän mukavampi matkustaa autolla. Toki auton hommaamiseen oli monta muutakin syytä, tämä oli vain yksi niistä. 2018 vuonna autoilu toimi pelkästään kotimaan matkailussa, mutta tälle vuodelle meillä on myös ulkomaan matkoja, joiden olisi tarkoitus korvata osa lentämisestä.

2018 vuoden lentopäästöt: 

Helsinki (-Doha) – Sri Lanka (- Doha) – Helsinki 1 024,2 kg

Helsinki – Rooma – Helsinki 363,6 kg

Helsinki – Rooma – Helsinki 363,6 kg

Helsinki – Bukarest – Helsinki 358,2 kg

Mie Veera Pirita Kinnunen aiheutin siis vuonna 2018 lentomatkustamisellani hiilidioksidipäästöjä 2 109,6 kiloa. Verrattuna viime vuoteen (1 685,8 kg) nousua on, tämä selittynee sillä että mulla oli vain yhdensuuntainen kaukolento Bangkokista Helsinkiin vuonna 2017.

 

 

Miten minä kompensoin elämäntavoillani lentopäästöjä?


Tämän jälkeen kun lentopäästöt olivat selvillä, suuntasin tekemään Sitran Elämäntapatestin. Tulos on toki suuntaa antava eikä siinä perehdytä tarkasti kaikkeen tekemiseen – on suuria ympäristövaikutuksia miten elän, asun, liikun tai ostan.

Sillä olisi vielä isompi merkitys, kun saataisiin yleisesti ihmisiä muuttamaan elintapojaan ja jokainen pysähtyisi miettimään miten saisi pienennettyä omaa hiilijalanjälkeään. Mieti siis ihan niitä pieniäkin juttuja arjessa – kierrättäminen, lihansyönnin ja maitotuotteiden kuluttamisen määrää, sähkön käyttöä, liikkumista a paikkaan b – mitä kaikkia näitä nyt on.

En laittanut tähän Elämäntapatestiin siis ollenkaan lentopäästöjäni, sillä niistä on tarkat tiedot jo laskettu ICAO:n päästölaskurilla. Sitran testi antaa siis tuloksen siitä, millainen on minun muun elämäni hiilijalanjälki ja tähän summaan lisätään sitten tarkat lentopäästöt.

Vuosi 2018 on tuonut pieniä muutoksia elämään useammaltakin osa-alueelta, kun tarkastelen omaa hiilijalanjälkeäni. Meille on tullut kesällä koiranpentu Kyösti sekä henkilöauto ja nyt marras-joulukuussa ostettiin vielä oma paritalon puolikas. Nämä vähän vaikeutti Sitran elämäntapatestin laskemista ja en laskenut ollenkaan vielä tänä vuonna paritaloa tähän mukaan, koska kyse oli vain kuukaudesta.

Auton laskin mukaan, mutta vasta puolessa välin vuotta ja huomioin sen elämäntapatestissä siten, että kahden ihmisen sijasta autoa käytti mukamas neljä. 2019 vuodelta saadaan sitten realistisemmat luvut, kun uusi auto ja koti on ollut kuvioissa koko vuoden.

 

 

Sain Sitran elämäntapatestistä (ilman lentämistä) tulokseksi 5 300 kiloa hiilidioksidipäästöjä vuotta (300 kg enemmän kuin viime vuonna) kohde. Kaiken kaikkiaan kokonaistulokseni lentopäästöjen kanssa on siis yhteensä 7 409,6 kiloa hiilidioksidipäästöjä vuodelle 2018.

Tulokseni on vain hitusen yli (109,6 kg) keskiarvon vaikka matkustankin suhteellisen paljon, sillä Sitran Elämäntapakoulun keskimäärin ihmisen hiilidioksidipäästöt on 7 300 kiloa vuotta kohden – Sitran tuloksissa on itse asiassa laskua, sillä vuosi sitten keskimääräinen tulos oli 7 500 kiloa.

En ole vielä koskaan aikaisemmin tehnyt päästöhyvityksiä lennoistani. Yksi ilmastolupaukseni oli, että aion maksaa niitä jatkossa ja nyt tammikuun lopussa suuntaan Filippiineillä ja sen jälkeen testiin pääsee YK:n Climate Neutral Now -palvelu, joka on läpinäkyvä ja sertifioinnilla on varmistettu suora päästökompensaatio.

Tässä oli nyt minun menneen vuoden lentämisestä. Tartu siekin tähän aiheeseen ja laske omat päästösi – kertokaa millaisia tuloksia sulla tulee!

 

 

Millainen suhtautuminen sulla on lentomatkailuun ja miten aiot kompensoida sitä vuonna 2019?

 

Veera


Seuraa Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa -matkablogia:

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita) , Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

8 Comments

  • Reply Noora / Seikkailumielellä 1.1.2019 at 12:45

    Tunnistan kokevani huonoa omatuntoa lentomatkailustani, vaikka arjessa elänkin mielestäni keskivertosuomalaista ympäristötietoisemmin – en omista autoa, minulla ei ole lapsia, en syö lihaa (kalaa ja maitotuotteita kylläkin), asun pienissä neliöissä ja panostan kulutuksessani vähään, mutta laadukkaaseen. Tuon Sitran laskurin mukaan päästöni ovat kuitenkin keskivertoa isommat, johtuen juuri lentomatkailusta.

    Olen miettinyt päästökompensaatiota, mutta testaillessani jonkin aikaa sitten eri laskureita sain lentopäästöistäni niin erilaisia arvioita, että koko homman luotettavuus tuntui kyseenalaiselta. Täytyypä tutustua vielä tuohon ICAO:n laskuriin ja Climate Neutral Now -palveluun. Toiveeni tämän asian suhteen kylläkin olisi, että kaikissa maissa alettaisiin periä pakollista lentoveroa. Maksaisin sen mielelläni, jos tietäisin, että maksu on oikean suuruinen suhteessa päästöihin ja raha ohjattaisiin vaikkapa hiilinielujen kasvattamiseen, päästökauppaan tai ekologisempien polttoaineiden kehittämiseen.

  • Reply Heli / Drama On The Road 3.1.2019 at 15:36

    Ite kompensoin tuon YKn ohjelman kautta 2tonnia lentopäästöjä hintaan 1,10€. Tuolta löytää siis todella hyviä kohteita joka budjetille! Ihanaa että säkin kompensoit😍

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 7.1.2019 at 15:54

      Voiko se kompensointi olla noin edullista myös? 🧐 Oon ollut siinä uskossa, että vähintään se on 20-50€ luokkaa. Mutta hyvä että löytyy jokaiseen budjettiin sopivat.

  • Reply Eveliina | Korkkarit rinkassa 6.1.2019 at 18:38

    Nyt hieman ehkä samanlainen tunne kun tietää lihoneensa, eikä uskalla nousta vaaálle. Muistan viime vuonna laskeneeni omat lentopäästöni tämän kommentteihin. Tänä vuonna lensin kyllä jo niin laittoman paljon, kun työt ovat ulkomailla, etten edes kehtaa avata laskuria. Tai noloa myöntää, edes edes muista kaikkia lentoja. Kamalaa. Onneksi ensi vuosi näyttää hieman rauhallisemmalta.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 7.1.2019 at 15:48

      Niin muuten taisikin olla, muistan lukeneeni niitä siun laskuja. 🙂 Oh, voin kyllä kuvitella millaiset fiilikset siellä päässä on. Potisin varmaan samanlaista oloa, jos en muistaisi kaikkia vuoden aikana kertyneitä lentojani. Onneks 2019 on sulla rauhallisempi!

  • Reply Anna | TÄMÄ MATKA 9.1.2019 at 06:53

    En kompensoi päästöjäni mitenkään. Laskureissa, kuten tässä on jo esiin tuotu, on paljon eroja. Itse luotan Flightradarin laskuriin. Päästöt vuonna 2018 13 900 kg CO2

  • Reply Lotta-Maaria / delfiininselassa 11.1.2019 at 11:40

    Mullakin päästölaskelmat meneillään Flightradarilla. Suurelta näyttää, ikävä kyllä 😐 kiitos päästökompensaatioideasta, voisi harkita itsekin. Ideaalitilanteessa lentäisin tosin vain parit lennot vuodessa, mutta niin, että voisin olla muutaman kuukauden kohteessa. Saisikohan tällaisen suunnitelman toteutettua 🤔

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 16.1.2019 at 05:42

      Ole hyvä! Nythän tuli vielä tuo Finnairin oma Push for change -konsepti, jolla voi hyvittää myös omia päästöjä – kannattaa tutustua, vaikutti hyvälle! Ajattelin testata sen nyt seuraavan reissun yhteydessä. Oi, kannatan kyllä tuollaisia useamman kuukauden reissuja, jos sellainen on mahdollista. Kelpaisi itsellekin. ☺️

    Vastaa käyttäjälle Noora / Seikkailumielellä Cancel Reply