4x hikipisaroita maailmalta

Kappas, Instagram Travel Thursday! Aiheena on syyskuussa omakuvat ja niitähän näytti riittävän. Oon aina ajatellut, etten viihdy kameran edessä, vaan ennemmin siellä takana. Pakko ehkä perua nämä väitteet, sillä omakuvia matkoilta löytyi miljoona. Tämän takia rajasin teemaksi omakuvat, joiden takia on tullut hiki. Toisin sanoen kiivetty korkealle!

Näitä kuvia valikoidessa muistui kyllä erittäin hyvin jokaisen kuvan ottaminen. Oikein pystyin tässä sohvalla aistimaan, kuinka hikipisarat ovat valuneet selkää pitkin ties minne. Mitäpä sitä ei upeiden maisemien vuoksi tekisi? Lähdetääs maailmalle, seuraavana olisi neljä hikisintä hetkeä korkeuksissa:

 

1. Castel Sant’Elmo – Napoli / Italia

Kesäkuun perhereissulla otettiin Jussin kanssa hetki omaa aikaa ja ajateltiin, että lähdetään vähän pörräämään kylille. Kilometrejä kertyi heittämällä viisitoista ja noustiin aika reilusti meren pinnasta. Lähdettiin kävelemään siis tuolta rannasta aina Castel Sant’Elmolle ja sen vieressä olevalle näköalatasanteelle.

Muutaman kerran meinasi usko loppua noissa helteissä ja siinä, että pieniä kujia ja rappusia kohti huippua tuli joka nurkan takaa lisää.  Lopussa kiitos seisoi, sillä tuolla oli todella kauniit maisemat Napolin ylitse Vesuviuksen tulivuorelle päin.

Lue lisää ihanasta Napolista täältä. 

 

 

2. Matka Ella Rockille – Ella / Sri Lanka

Sri Lanka kokonaisuudessaan hurmasi täysin alkuvuodesta ja erityisesti Ella jäi sieltä kaikkein rakkaimpana kohteena mieleen. Niinkuin kuvasta näette, Ella on aivan upean vehreä paikka. Joka puolella Ellaa oli vain pakko ihastella tuota kauneutta ja sen korkeuseroja.

Lähdettiin aamulla meidän homestaysta kävelemään kohti Ella Rockia, joka on Ellan suosituimpia nähtävyyksiä. Matka tuonne on aika fyysinen, etenkin viimeiset 300 metriä on todella jyrkkää nousua. Yhteensä meillä meni 3-4 tuntia ja harmittelin koko päivän ajan, että hitto kun unohdin pakata lenkkarit reissuun mukaan ja jouduin patikoimaan vansseissa. Noh, sopivasti kun tultiin takaisin homestayhin, löysin rinkan sivutaskusta lenkkarit.

Lue lisää vehreästä Ellasta täältä. 

 

 

3. 1350 rappusaskelmaa myöhemmin – Kotor / Montenegro

Balkanin road tripillä yksi ehdoton pysähdyspaikka oli Montenegro ja Kotor. Haluttiin kiivetä aamusta Kotorin linnalle, jonne matkaa oli 1350 rappusta. Lähdettiin aamulla liikenteeseen, koska silloin aurinko ei vielä porottanut rappusten suuntaan ja ajattelin, että se voisi olla viileämpää. No hiki siinä todellakin tuli silti ja taukoja piti ottaa useampaan otteeseen.

Noi maisemat on ehdottomasti yksi hienoimpia, joiden edessä oon seisonut. Toi on ehdottomasti sellainen, että ei kannata jättää välistä. Kaikkien niiden hikipisaroiden arvoinen.

Lue lisää Kotorista täältä. 

 

 

4. Suomi pistää parastaan Ukko-Kolilla – Kolin kansallispuisto

Kolin huiput ei kyllä koskaan jätä kylmäksi, sillä tuolla korkeuksissa on pirun kaunista. Ehdottomasti kauneinta Suomea ja yksi suosikki matkakohteeni, jossa käyn useita kertoja vuodessa.

Joka kerta tuolla Kolilla saa kyllä hikipisarat otsalle, sillä maasto on aivan täydellistä päivätrekkailuun. Ensi kesänä tekisi mieli vetäistä Herajärven kierros yhdessä Jussin ja Kyöstin kanssa, kai meidän vauvahauva jo silloin jaksaa talsia tuollaisen matkan?

 

 

Millaisia on siun hikisimmät matkamuistot?

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.

 

Veera


Seuraa AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA -matkablogia:

Facebookin (@Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa), Instagramin (@veerapirita) , Bloglovinin tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

Previous Post Next Post

You Might Also Like

30 Comments

  • Reply sari/matkalla lähelle tai kauas 6.9.2018 at 21:02

    Olipa kiva teema selfieillä! Kaikki otettu korkealla. Tuonne Kotoriin kiivettiin myös ja oli kyllä hikinen urakka vaikka sen aamusta teimme. Napolin maisemat näyttää upeilta. Kyllä se niin vaan on, että uurastus palkitaan.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 12.9.2018 at 14:18

      Kiitos Sari! Oli niin monta omakuvaa, niin piti jollain tavalla sulkea osa pois. :’D Täysin samaa mieltä sun kanssa, uurastus palkitaan kun on kiipeämässä reissussa jonnekin.

  • Reply Travelloverin Annika 6.9.2018 at 21:18

    Tällaisista omakuvista tykkään. Vaikka keskiössä olet sinä, maisema avautuu katsojalle samalla tavalla kuin se avautuu sinulle silmiesi edessä. (En siis ihan hirveästi arvosta Insta-tilejä, joissa pelkkiä omakuvia.) Napoli on alkanut houkutella minua koko ajan enemmän. Hmm. Pitäisikö sen olla seuraava Italian kohde?

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 12.9.2018 at 14:20

      Mulla on vähän sama fiilis sellaisten insta-tilien suhteen, jossa pällistellään pelkkiä omakuvia ja etenkin, jos ne toistaa samaa kaavaa. Oon ite lisäksi järkyttävän huono valokuvissa kasvojen onnistumisen suhteen, joten tällaiset omakuvat yhdistettynä maisemiin on enemmän mun juttu. :’D Napoli on kyllä houkutuksien arvoinen, ihana kaupunki. Sinne ihmeessä ensi kerralla Annika!

  • Reply Terhi | Vagabondablogi.fi 8.9.2018 at 17:13

    Hauska idea rajata selfie-teema vielä tietynlaisiin omakuviin! Minua niin harmittaa kun meidän todella pikaisella yhden yön pysähdyksellä Kotorissa ei ollut aikaa kiivetä tuonne ylös. Hetken kyllä harkitsimme sitä, mutta päätimme käyttää rajallisen aikamme itse kaupunkiin tutustuen. Mutta kenties sinne tulee vielä joskus mentyä uudestaan ja sitten voi korjata tilanteen! 🙂

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 12.9.2018 at 14:21

      Kiitos Terhi! Oma naama niin harvoin onnistuu, niin tulee räpsittyä tällaisiä omakuva+maisema -yhdistelmiä. :’D Jos ja kun eksytte vielä Kotoriin, niin kannattaa kyllä ehdottomasti kiivetä tuonne. Itse tykkäsin tuosta eniten Kotorista – tosin kyllä se itse kaupunkikin kaunis oli.

  • Reply Suvi / Suvin matkassa 9.9.2018 at 10:48

    Heh tuo lenkkari juttu, aikamoista lähteä Vansseissa haikkaamaan 🙂 🙂 Mutta kyllähän se usein on reissussa niin, että ne hikipisarat ovat sen kaiken kiipeämisen arvoisia (jopa niissä Vanseissa). Määränpäässä se palkitaan, kun edessä aukeaa jokin kaunis ja unohtumaton maisema.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 12.9.2018 at 14:42

      Haha älä, en kyllä voi käsittää miten en löytänyt niitä rinkasta aluksi vaikka olin ihan varma, että pakkasin ne. Voit uskoa miten monta kirosanaa päästin, kun löysin ne oikeat lenkkarit sitten tuon Ella Rockin jälkeen.. Onneksi kaunis ja unohtumaton maisema palkisti niin hyvin, ettei voinut kun periaatteessa vain nauraa itselle.

  • Reply Eve, Jetlaggies 10.9.2018 at 16:03

    Hyvä bongaus tuo Kotor, sillä paikka ei mielestäni alhaalta katsottuna näyttänyt ollenkaan niin hikiseltä taivallukselta – ja tie linnoituksellekin oli suhteellisen hyvä. Silti mekin taidettiin litra tai toinen hikikarpaloita tuolla reissulla luovuttaa ja oli kaiken vaivan väärti:) Olen itse pitänyt Addun perustennarit matkassa, jos reissussa on ollut yksi patikointi. Kai jonkinlaista matkatavaroiden optimointia. Eihän ne nyt lenkkarit tai vaelluskengät ole, mutta hyvin on pärjätty mm. Sri Lankan ja Nicaraguan vuorilla sekä Balin tulivuorella. Samat kengät ovat toimineet myös viidakoissa, sademetsässä ja urbaanissa talsimisessa. Rumat, mutta kätevät -asenteella on menty, kun en ole jaksanut erikseen kantaa lenkkareita mukana. Voi sitä harmituksen määrää, jos roudaa parempia patikointitossuja mukanaan, mutta unohtaa niiden olemassaolon 😀

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 12.9.2018 at 14:45

      Oli se kyllä kiitettävän hikinen noilla helteillä ja rappusilla. :’D Hyvin varmasti palvelee myös Addun peruslenkkarit/tennarit, jos ei nyt ihan Mount Everestiä oo lähdössä valloittaa – mullakin usein reissussa vain perus Niken lenkkarit. Nicaragua kuulostaa kyllä ihanalta, ai että sinne olisi ihana päästä joksus.

  • Reply Emilia/Matkan varrella 11.9.2018 at 11:15

    Olipa kivasti toteutettu igtt! About aina uuteen paikkaan matkatessa etsin kohteesta jonkun kukkulan minne kavuta, kaupungit yläilmoista on aina kauneimmillaan.

  • Reply Terhi/Fammo matkalla 11.9.2018 at 21:48

    Kauniita maisemia, varsinkin tuo Kotorin lahti, se on suosikkini. Silloin kun kävin Kotorissa oli niin kuumaa, että emme jaksaneet kiivetä ylös asti, olisi ehkä pitänyt.

  • Reply miraorvokki 12.9.2018 at 12:16

    Mä vihaan porrastreenejä, mutta reissussa kiipeän vaikka minne ja vaikka kuinka monta tuhatta rappusta.. 😀 Ihan sikahyvä postaus! Ihana idea.

  • Reply Eeva / Eevagamunda-blogi 12.9.2018 at 21:15

    Kiva IGTT-idea! 🙂 Selkäkuvat maisemaa vastaan on myös mun juttu. 😀 Mahtavia kuvia, tunnelmia ja maisemia. Noista näköaloista sydämeni sai eniten läpättämään tuo Kotor. Olen jo vuosia haaveillut noilla portailla kipuamisesta! <3

  • Reply Heidi 13.9.2018 at 10:21

    Mahtava teema kuvilla! Ne portaat Kotorissa saa kyllä hyväkuntoisenkin läähättämään. Puolisolla oli vielä lapsi kantorepussa, Joo tuli kuulemma hiki 😀 Vitsi tuo Napolin kaupunkikuva ei helpottanut yhtään tarvetta päästä Italiaan..!

  • Reply Paula - Viinilaakson viemää 14.9.2018 at 02:25

    No huh huh, olipas siinä rappusia. Me kiivettiin 300 rappusta alas majakalle joku aika sitten, ja sekin tuntui jo aika kovalle kun ne piti vielä tulla ylöskin. Ihana kuva Kolilta! Se jäi taas kerran itsellä näkemättä vaikka olin haaveillut Kolilla käynnistä tänä kesänä. Ei vaan kertakaikkiaan revennyt ihan joka paikkaan.

    • Reply VEERAPIRITA / Aurinkorasvaa ja aloe Veeraa 15.9.2018 at 09:50

      Oli todellakin. Tuossa 300 rappusessakin varmasti on jo kivasti kiivettävää. Majakassa olisi kyllä kiva käydä joskus, en oo koskaan saanut sellaista tilaisuutta. Kolille sitten ensi kerralla Paula, jos aikaa repeää. 🙂

  • Reply Periaatteen Nainen 14.9.2018 at 22:29

    Oma vuorenvalloitus (ehkä korkeimpana saavutuksena Karibian korkein vuori Pico Duarte) oli JÄÄTÄVÄ kokemus, kiipesimme nimittäin tammikuun alussa ja viiden yön vaelluksella oli niin kylmä, että päällä oli koko ajan kuusi kerrosta vaatteita (eli kaikki mitä vaihtarilla oli mukana, suunnilleen). Sittemmin olen suosinut lämpimämmässä kiipeämistä. 🙂 Joskus täytynee kokea itse ainakin tuo Koli!

  • Reply Kohteena maailma / Rami 15.9.2018 at 09:36

    Ompas mukavan näköisiä maisemakuvia & yhdistettyjä omakuvia! Ukko-Koli on Suomea kauneimmillaan, mutta eipähän ole näissä ulkomaan paikkoissakaan mitään vikaa -> voisin mennä jokaiseen! 🙂

  • Reply Anna-Katri / Adalmina's Adventures 15.9.2018 at 10:09

    Tropiikissa ei kyllä tarvitse ottaa kuin hädin tuskin muutama askel ja alkaa hiki virrata. 😀 Ja tuo Kotorin kukkulalle nousu oli kyllä myös hikistä hommaa, vaikka lähdinkin silloin jo auringonnousun aikaan liikkeelle.

  • Reply jonnahah / Allergic to Kiwi 15.9.2018 at 16:08

    No ei ainakaan kuvissa näy hikipisarat! Samaistun näihin poseerauksiin, yleensä kaikki kuvat itsestäni reissulla ovat semisti takaapäin, kun suorat naamaversiot harvoin onnistuu varsinkin jos just on kiipeillyt naama punaisena johonkin kukkulalle 🙂

  • Leave a Reply