Samaan aikaan ahdistaa ajatus siitä, että olen matkaillut maassa jossa tällä hetkellä tapahtuu kauheita ihmisoikeuksille ja maan vähemmistökansalle. Tällä hetkellä en oikein voi kannustaa ketään matkailemaan Myanmarissa, ennen kuin tälle saataisiin loppu – me voidaan olla tukematta etnistä puhdistusta valinnoillamme. Samaan aikaan se mielikuva, joka mulle jäi Myanmarista on ihana, lempeä, eksoottinen, turvallinen ja ikimuistoinen. Oloni on jotenkin hämmentynyt ja ristiriitainen, en tiedä mitä pitäisi ajatella koko Myanmarista.
Olin vuosia halunnut matkustaa mystiseen Myanmariin, joka on ollut kauan suljettu matkailijoilta. On siellä edelleenkin paikkoja, jonne turisteja ei päästetä – meille ei haluta näyttää kaikkea, mitä maassa tapahtuu. Kaakkois-Aasian reppureissun myötä tähän tuli mahdollisuus, joten tartuimme tilaisuuteen 2016 vuoden lopussa.
Myanmariin matkustaminen on aina ollut vähän ristiriitaista ja jakanut mielipiteitä, mutta erityisen käännekohdan tähän teki viime viime vuonna syyskuussa kunnolla alkanut etninen puhdistus – tilanne on siis hyvin kärsjistynyt tällä hetkellä. Tästä oli jo vähän maistijaisia meidänkin reissun aikaan, sillä oli hyvin tarkkaa välillä missä saimme liikkua ja miten. Tachileikista ei tullut kuulonkaan, että olisimme saaneet matkustaa muutoin kuin lentäen Inle-järvelle. Se ei ollut kuulemma turvallista, mutta oikea totuus oli se ettei meille haluttu näyttää kaikkea.
Bussilla matkustaessa Rakhinen osavaltiosta paikalliset joutuivat nousemaan yöllä kesken kaiken passin tarkastusasemille ja todistamaan henkilöllisyytensä. Bussit käytiin läpi taskulamppujen kanssa ettei ole salamatkustajia.
Rohingyalaisia on kidutettu, raiskattu, tapettu ja heidän kyliään on poltettu maan tasalle – osa on jopa poltettu elävältä. Satoja tuhansia on paennut Bangladeshiin – seitsemän viikon aikana heitä oli lähtenyt Myanmarista yli 500 000. Myammarin viranomaiset haluavat juuri tätä, sillä he haluavat ajaa rohingya-kansalaiset pois kokonaan maasta.
Tämän takia en halua suositella siellä matkailemaan – ennenkuin tälle tulee loppu, ei näin voi jatkua. Ei näin voi kohdella ihmisiä. Myanmarin armeijan on jouduttava vastuuseen teoistaan.
En kuitenkaan tuomitse ihmisiä, jotka sinne matkustaa. Se on jokaisen oma valinta ja päätös – loppupeleissä sillä, että juuri minä en sinne matkusta, on minimaalinen merkitys. Se on ennemmin vain minun kannanottoni. Se mitä kannattaa tehdä, jos matkustaa Myanmariin, niin on tukea paikallisia pieniä yrityksiä – vie rahasi heille.
Hyvä, paha Myanmar. En halua lakaista pahuuksia maton alle, mutta haluan näyttää teille sen ihanan hyvä Myanmarin jonka minä koin vuonna 2016. Toivottavasti Myanmar pystyy vielä antamaan saman kokemuksen tulevaisuudessa muille.
Ajattelin kertoa teille mun viisi top-hetkeä Myanmarissa, jotka on jollain tapaa jättäneet muhun lähtemättömän vaikutuksen ja haluan muistaa Myanmarin tällaisena ilma julmuuksia – sulkematta niitä kuitenkaan pois mielestäni.
Inle-järven veneretki
Inle-järvi on kuin Myanmarin oma Venetsia. Kelluva kaupunki. Niin kaunis. Niin upea. Niin uniikki. Tehtiin yhtenä päivänä koko päivän mittainen veneretki ja ajeltiin venekuskimme kanssa pitkin Inle-järveä, pagodoja, marketteja, käsityöpajoja.
Erityisesti täällä kiehtoi se, että lähes kaikki oli rakennettu Inle-järven päälle. Talot oli todella alkeellisia, niin mua hämmästytti ja kummastutti niin paljon, miten ihmeessä he ovat rakentaneet kaiken sen järven päälle.
Lisäksi heidän elantonsa riippuu järvestä pitkälti, sillä siellä viljellään paljon sekä kalastetaan. Tieisittekö esimerkiksi, että lotuskukan varresta voi tehdä lankaa ja sitä kauta vaatteita? Eipä ollut ennen tätä käynyt mielessä, että voisin omistaa lotuksesta tehdyn paidan.
Lue täältä lisää Inle-järvestä.
Bagan auringonnousu
Mua kohta hävettää, miten usein olen hehkuttanut tätä hetkeä. Niin uskomaton se kuitenkin oli. Aamuyöstä herätyskello pirisi ja lähdettiin pimeässä sähkömopolla kohti pientä temppeliä, jonka katolle halusimme mennä katsomaan auringonlaskun.
Olin tehnyt kenttätutkimusta ja selvittelin, mikä olisi hyvä temppeli auringonnousun katsomiseen – edellyttäen kuitenkin rauhallisuutta ja ettei siellä ole jäätäviä turistilaumoja.
Meidän lisäksi temppelillä oli ehkä maksimissaan parisenkymmentä ihmistä ja tunnelma oli todella rauhallinen. Pelottavan rauhallinen. Samaan aikaan olo oli kuin pikkulapsella – milloin se aurinko oikein tulee?
Sitten se alkoi, taivas repesi upeasti eri väreihin. Aluksi olin pettynyt, kun kuumailmapalloja ei näkynyt missään. Nehän piti olla Baganin juttu. Kesti varmaan 10-15 minuuttia ennenkuin ne nousi taivaalle. Kaiken kaikkiaan parisenkymmentä kuumailmapalloa leijui kohti aurinkoa. Se oli uskomattoman kaunista.
Tähän kaikkeen vielä päälle se, että sain kokea tämän hetken minulle maailman rakkaimman (okei, äiti on jaetulla ykkössijalla) ihmisen eli Jussin kanssa.
Kuumailmapalloista tuli mieleen, oon joskus sanonut Jussille ettei mua saa kosia maan pinnalla vaan pitää olla vähintään 100 metriä ilmassa. Baganin kuumailmapallo olisi täydellinen paikka kosimiseen. Ei mitään paineita Jussi, pallo on sulla. 😀
Joulu Ngapali Beachilla
Vietettiin joulua Ngapali Beachilla, joka oli toinen jouluni ilman perhettäni. Yhden olen viettänyt aikaisemminkin Kaakkois-Aasiassa vaihtoni kanssa. Jouluaattona mieleni oli pikkaisen maassa, sillä olen niin jouluihminen ja mielestäni silloin pitää olla perheen kanssa.
Vietin joulua Jussin ja hänen kaverinsa kanssa. Ei se sitten niin huono loppujen lopuksi ollutkaan mitä pelkäsin. Olinhan keskellä ihanaa rantaparatiisia.
Kipling’s Bay Guesthouse
Myanmarissa ei hinta-laatusuhde kohtaa majoituksessa, ei sitten millään. Tiedättekö mikä yllätys mulle tuli, kun parin muuttujan kautta löysimme itsemme sieluttoman ja ylihinnoitellun rantahotellin sijaan tunnelmmalliselta Kipling’s Bay Guesthousesta Ngapali Beachilla.
Parasta täällä oli ehkä se, että tätä piti suomalainen nainen nimeltään Päivi ja sain kuulla paljon tarinoita Myanmarista ja heidän kulttuuristaan. Eikä muuten yrittäjän elämä Myanmarissa kuullostanut siltä, että olisi välttämättä helpoimmasta päästä.
Päivin guesthouse oli upea vanha puutalo, joka oli kunnostettu ja sisustettu todella tunnelmallisesti. Lisäksi guesthousea ympäröi ihastuttava puutarha, jossa olen nukkunut yhdet parhaimmista päikkäreistäni.
Täällä oli ihana olla, minä viihdyin. Tämä oli minun lomaparatiisini.
Yangonissa kurkistus kaupunkielämään
Myanmarin viimeinen osuus meillä oli Yangonissa, josta lennettiin uudeksivuodeksi Bangkokiin. Odotin innolla, millaista on Myanmarissa suurkaupunki ja millaista kaupunkielämää vietetään Myanmarissa.
Yangon jakaa mielipiteitä, se on varmaa. Jotkut tykkää, joidenkin mielestä siellä ei ole mitään. Minä jään johonkin siihen välille. Kuin mikä tahansa muukin Myanmarissa, myös kaupunkielämä on vähän alkeellista. Tuntui, että koko maassa tullaan muutama askel jäljessä. Se ehkä juuri teki Yangonista niin mielenkiintoisen.
Erityisesti Yangonista on jäänyt mieleen paikalliset värikkäät marketit. Rakastan paikallisten marketteja ulkomailla, voisin unohtua niihin vaikka miten pitkäksi aikaa vain tuijottelemaan ja kummastelemaan. Meidän guesthousen omistaja Päivi vinkkasi mulle liikkeen, jossa myytiin ihania vilttejä joita olin ihastellut meidän huoneessa. Tiedättekö mikä ilo tuli, kun löysin ihanat kaksi vilttiä kotiimme Helsinkiin!
Tässä olisi mun viisi itselle rakasta hetkeä Myanmarista. Olen siitä iloinen, että matkabloggaaminen on tuonut ainakin itselleni tietoisuutta enemmän ja halua välittää/tiedostaa asioita – myös niitä negatiivisia. Vielä kolme-neljä vuotta sitten en välttämättä olisi nähnyt mitään pahaa matkustaa Myanmariin näissä nykyisissä olosuhteissa.
En kuitenkaan voi poistaa sitä faktaa, että tapahtui maassa mitä tahansa – on se silti yksi kiehtovimmista paikoista, jossa olen koskaan käynyt.
Mitä fiiliksia hyvä, paha Myanmar herättää sussa?
Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Travellover ja Vagabonda.
Veera
Psssst! AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA-blogiani voit seurata Facebookin, Instagramin (@veerapirita), Bloglovinin Blogipolun tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3
22 Comments
Hyvä tuoda esiin reissukohteiden toista puoltakin, sillä helposti matkaa suunnitellessa unohtuu ottaa selvää maan tilanteesta kun googlettelee vain paratiisirantoja ja parhaita smoothie-paikkoja. Nämä sinun kuvat on kyllä niin upeita, että kiinnostus Myanmariin matkustamisesta heräsi, vaikka seuraava Aasian-reissu ei olekaan nyt ajankohtainen. Upea tuo auringonnousu kuumailmapalloineen!
Totta, hyvin moni ihminen voi olla todella tietämätön suunnitellessaan matkaa sinne, joten olisi ainakin hyvä olla perillä mitä maassa tapahtuu jos sinne aikoo matkustaa. 🙂 Myanmar on paljon muutakin kuin paratiisirantoja ja smoothieita.
Voi kiitos Terhi kehuista, minä kiitän! <3
Olisi kiva lukea enemmänkin näitä kannanottoja. Eikös Intiakin ole maa jota pitäisi boikotoida erilaisten sortojuttujen vuoksi. Sitten olen pohtinut, että tuoko matkailu Kambodzealle köyhälle maalle hyvyyttä vaiko pahuutta.
Näissäkin on puolensa, välillä on mielenkiintoista pohtia eri näkökulmasta. Tätä kirjoittaessa mietin, että tätä menoa olisi niin monta maata jotka ansaitsisi boikotin. Toisaalta, maailmaa ei muuteta sillä, että me yksittäiset ihmiset jäädään kotiin eikä matkusteta jonnekin maassa tapahtuvien asioiden puolesta. Intia ainakin on sellainen joka jakaa mielipiteitä, mutta Kambodzasta en oo niinkään varma. Sinne köyhyyden takia varmaan turistien rahat on hyvin tervetulleita. Ainoa mitä tulee mieleen Kambodzasta on lapsiseksiturismi, jota jouduttiin kohtaamaan vuonna 2013. Niin kuvottavaa ja siinä suurin syypää on turistit, jotka tulee lähimaista sekä kauempaakin. Niin ällöttävää ja sairasta.
Niinpä niin rahat tervetulleita, kunhan vaan menee oikeisiin taskuihin. Seksiturismi ja muutenkin lasten olot taitaa olla huonolla tolalla. Eikös siellä sitä lapsityövoimaa edelleenkin ole. Jotkut boikotoivat Intiaa. Mutta tosiaan vaihtoehto olisi jäädä kotiin….
En ole sittenkään ihan varma tuosta, että ”Tällä hetkellä en oikein voi kannustaa ketään matkailemaan Myanmarissa”. Tai sitten samalla logiikalla pitäisi ”kieltää” matkailu Turkissa siellä vallitsevan poliittisen tilanteen takia, tai matkailu Putinin Venäjällä tai ainakin naisten kannattaisi kannanottoja jättää Intia väliin. Myös Airbnb-majoitusten käyttämistä ainakin yhtään suosituimmissa kaupungeissa kuten vaikka Venetsia, Barcelona, Amsterda, New York, Vancouver voitaneen pitää vähintäänkin moraalittomana tekona.
Mutta onhan se aina vähintään hyvä tiedostaa maan tilanne ja sitä kautta ymmärtää mahdollisesti kohtaamiensa paikallisten tilannetta ja ajatusmaailmaa.
Jep totta Pirkko, sillä kirjoitinkin tuohon ylemmäksi ettei maailmaa muuteta sillä, että me yksittäiset ihmiset jäädään kotiin eikä matkusteta jonnekin maassa tapahtuvien asioiden puolesta. Tämän postauksen tarkoituksena olikin herätellä juuri Myanmariin matkustavia ihmisiä, jotta olisi tiedossa kuitenkin mitä siellä tapahtuu. Eilen viimeksi tuli esiin itselleni, ettei osa tiedä yhtään mitä siellä tapahtuu. Jos alkaa miettimään, niin kyllähän varmaan melkein jokaisesta maasta (okei, ehkä vähän liioittelua) löytyy syytä boikotointiin, jos niin haluaa. Juurikin esimerkiksi nuo Turkit, Venäjät ja Intian esimerkiksi. Ja niinkuin tuossa ylhäällä mainitsin, niin jos ja kun matkustaa Myanmariin niin ohjaa ainakin omat rahansa pienempiin yrityksiin eikä valtion omistukseen, jonka kautta tulee sitten tuettua esimerkiksi armeijan toimintaa. Hyviä pointteja kirjoitit. 🙂
Mulle tuli kyllä samalla paha mieli kun luin tätä postausta 🙁 Hyvä kun tuot oman kantasi esille vaikka kyllähän tuollainen kohde houkuttelee matkustamaan 🙂 Mutta sinne voi matkustaa myöhemmin, mikään pakkohan tuonne ei varmaan kenenkään ole juuri nyt matkustaa. Upeita kuvia jälleen <3
Samat fiilikset täällä – samaan aikaan paha mieli, mutta samaan aikaan houkuttelee. Ristiriitaiset fiilikset. Kiitos Niina. <3
Keskustelin hiljattain aiemmin Myanmarissa matkustaneen kaverini kanssa Myanmarin nykytilanteesta. Meistä ei kyllä kummallakaan ollut hirveä hinku sinne, juuri tuon poliittisen tilanteen takia, mutta pohdimme samaa että jos sinne matkustaisi niin täytyisi pitää huolta siitä että rahat jäävät paikallisten yrittäjien käsiin.
Kaverini kertoi että Myanmarissa oli ollut erityisen viehättävää se että paikalliset olivat vielä kohdanneet sen verran vähän turisteja että olivat aidosti kiinnostuneita vierailijoista, oli todella turvallista eikä mitään kusetuksia tarvinnut pelätä.
Ihan houkuttelevalta kuulosti ja kivalta näyttävät nuo sinun kuvasikin mutta omalla kohdallani jätän Myanmarin toistaiseksi väliin, maailmassa on niin monta muutakin paikkaa mihin voi matkustaa.
Okei, vähän samat fiilikset on täälläkin Anni ettei tässä nykytilanteessa hirveää hinkua ole sinne. Olisi kiinnostavaa tietää sellaisen matkailijan fiiliksiä, joka on käynyt siellä tyyliin syyskuusta eteenpäin – millaisia fiiliksiä ja oliko mitään aistittavissa. On kyllä todella tärkeää jättää isojen yrityksien tukeminen ja keskittyä nimenomaan niihin pieniin yksityisyrittäjiin, jos Myanmariin lähtee.
Allekirjoitan kyllä sun kaverin kanssa tuon saman fiiliksen, Myanmarissa oli oikeasti tosi freshiä nähdä tuollaista asennetta ettei kusetuksia niinkään tullut vastaan ja että meistä oikeasti oltiin välillä liiankin kiinnostuneita. Mukavaa vaihtelua vaikkapa Thaimaaseen verrattuna, jossa ollaan kivoja vain rahan perässä.
Ihan juttuun liittymätön kyssäri. Ollaan lähössä ens syksynä Vietnamiin, ja toi teidän trekkausretki kuulosti hienolta! Minne ootte jättänyt rinkkanne näitten päiväretkien ja parin päivän trekkien ajaksi? Oon ihan aloitteleva reppureissaaja, sun blogista on saanu hurjasti vinkkejä! 🙂
Moikka Aino! 🙂 Tuolla trekkausretkellä me jätettiin Sapaan isot rinkat lukittuun varastoon hotelliin, jossa meidän alunperin piti olla yksi yö, mutta meidän opas sitten suositteli että oltaisiin kaikki yöt homestayssa Sapan sijaan. Tää hotelli oli siis yhteistyössä meidän Hanoin matkatoimiston Ethnic Travelssin kanssa ja oli ihan normaali käytäntö siellä, että jätettiin rinkat sinne. Suosittelen lämpimästi tuota meidän käyttämää yritystä, oli todella hyvä, toimiva ja reilu matkatoimisto. Kuulin tuosta itse suositusten kautta ja olen jakanut tätä suositusta eteenpäin – kuullut paljon pelkkää hyvää! Ihanaa Vietnamin reissua teille! <3
Niin kauniita kuvia, etenkin tuo auringonlasku ja kuumailmapallot! <3 Mikä kontrasti maan nykyiseen tilanteeseen… Aasian matka kyllä kiinnostaisi, mutta tällä hetkellä matkusraisi Myanmariin, etenkään lapsen kanssa.
Eikö, tuo Bagan oli kyllä upea paikka! <3 On kyllä aikamoinen ero tämän hetkiseen tilanteeseen valitettavasti. :c
Upeita kuvia! Minua on aina kiinnostanut Myanmar ja käyminen siellä. Olet oikeassa, on joskus vaikea päättää onko oikein tai ei matkustaa jonnekin. Niin monessa paikassa on kuitenkin tänä päivänä epäkohtia ja korjattavaa, että ehkä ei voi sen perusteella sulkea pois kaikkia paikkoja. Voisin kärjistetysti esim. sanoa, että ei kannata matkata tänne USA:han nyt kun meillä on presidentti joka on mikä on. 🙂 Aika karua kyllä tuo Myanmarin touhu. Toivottavasti se saadaan kuriin.
Kiitti Paula! Toi on kyllä niin totta, kaikista tai okei – lähes kaikista maista kyllä keksii syyn miksi sinne ei saisi matkustaa. Hyvä esimerkki just toi teidän USA. 🙂 On kyllä aika karua tuo meininki Myanmarissa, ollut ehkä vähän hiljaisempaa uutisissa nyt maan tilanteen suhteen. Liekkö asia olisi painettu villaisella vai olisiko tilanne rauhoittunut pikkaisen?
Tuttuja paikkoja. Myanmar tarjoaa turistille vaikka mitä. Rohingya muslimien tilanne on huono, mutta ilmeisesti vähitellen paranemassa, tai ainakin tällaista viestiä ulkomaailmalle halutaan välittää. Olin Ngapalissa lokakuussa. Siellä ollessa mietin, onko sittenkään oikein kehottaa olemaan matkustamatta, koska kaikki pahuus ei kuitenkaan ole paikallisten tavallisten ihmisten syytä. Turistit tuovat heille rajhaa, mikä on elintärkeää, ette maa kurjistu kaikkien osalta. En tietenkään kannata minkäänlaista hirmuhallintoa, mutta boikotointi ei minusta ole ratkaisu.
Joo näin miekin oon käsittänyt, että tilanne on parempi kuin syksyllä / alkutalvesta. Onneksi. Toi on totta Annika, sillä pohdinkin tässä sitä, että jos ja kun sinne Myanmariin menee niin pitäisi jättää rahat yksityiselle yrittäjille, jotka sitä rahaa oikeasti tarvitsee eikä ne rahat silloin myöskään mene armeijan ja muiden vastaavien ryhmien toiminnan rahoittamiseen. Muistankin sun Myanmarin reissun, ihanan näköistä oli sun Ngapali Beach – se oli ihan lemppareita Myanmarissa! 🙂
Nämä ovat kyllä sellaisia paikkoja, että olisi nähtävä omin silmin! On tuolla kyllä niin upea luonto, että se kiinnostaa tosi kovasti. Omat ongelmansa maassa on, mutta niin se tahtoo olla kaikkialla – toisaalla suuremmat, toisaalla pienemmät. Haluisin itse kyllä tutustua Myamariin,
Totta, mie en oikein osannut edes käsittää erityisesti tuota Inleä ja Bagania etukäteen – ne on koettava kyllä paikan päällä, kauniita. <3 Hyvin sanottu, kaikkialla omat ongelmansa – ongelmien koko vaihtelee vain!
Hei,
Olisiko sulla lyhyttä suositusta matkareitiksi 2 viikolle Myanmariin ensi kuulle? 2 viikkoa on siis käytettävissä Myanmarin rajojen sisällä. Ajattelin lentää Bangkokista Yangoniin ensin, mutta siitä eteenpäin en ole ehtinyt vielä tutustua, miten liikkua maan sisällä. Lensittekö te kaikki välimatkat vai onko joku etappi kokeilemisen arvoinen jollakin muulla tavalla?