Terveisiä Balkanilta!

Terkut ja heit täältä Balkanilta! Niinkuin arvelinkin, ei täällä mitään blogia sen pahemmin ehdi (lue: jaksa) päivittää sen kummosemmin. Etenkään, kun nettiyhteydet on ollut mitä sattuu. Matkapäivä numero kuusi on tällä hetkellä menossa ja voin sanoa, että näihin 800 kilometriin pikkuruisen Renault Clion ja Jussin kanssa on mahtunut paljon.

Kilometrejä ei niinkään oo kertynyt järisyttävää määrää, mutta autossa on saanut silti istua kiitettävästi. Autotiet täällä Balkanilla on ollut Kroatiaa lukuunottamatta hyvin mutkikkaita, vuoristoisia ja keskimäärin matkaa on taittunut noin 50km tunnissa.

Splitin lentokentältä suunnattiin suoraan Bosnia-Hertsegovinaan Kravicen vesiputouksille, Bunaan, Mostariin ja Sarajevoon. Meillä oli aika pikainen kosketus, sillä yövyttiin teltassa vain kaksi yötä täällä. Selkeästi sellainen maa, johon varmasti tullaan palaamaan joskus ajan kanssa!

Kravicen vesiputoukset oli kyllä tosi upeat, mutta sen oli valitettavasti löytänyt aika moni muukin turisti. Vesi on aivan uskomatonta täällä – joka puolella on niiiiin kirkasta ja turkoosia vettä etten voi käsittää sitä.

 

Mostar

 

 

Mostar

 

Kravicen vesiputoukset

 

Sarajevo

 

Sarajevo

 

Bosnialaista kahvia

 

Bosnia-Hertsegovinasta köröteltiin Montenegron puolelle Durmitorin kansallispuistoon, jossa oltiinkin kaksi yötä vaikka suunnitelmissa oli tehokkaaseen tahtiin olla vain yksi yö. Paikka kyllä lumosi meidät ja maisemat oli törkeän hienot. Etenkin ajomatka oli jotain todella uskomatonta ja pysähdyttiinkin vähän väliä ihastelemaan maisemia.

Durmitorin kansallispuistosta löytyy myös Tara kanjoni, joka on parhaimmillaan 1300 metriä syvä. Se on maailman toiseksi suurin kanjoni heti Grand Canyonin jälkeen. Tutustuttiin tähän niin yläilmoista kanjonin huipulta sekä käytiin testaamassa millaista oli koskenlasku Tara-joessa.

Jos ihan totta puhutaan, niin se koskenlasku oli pienimuotoinen pettymys mulle. Puitteet oli upeat, mutta meno ei ollut yhtä hurjaa jota oon kokenut Borneossa. Toki olisin voinut 45 euroa kuluttaa johonkin paljon turhempaakin.

 

Durmitorin kansallispuisto

 

Durmitorin kansallispuisto

 

Durmitorin kansallispuisto

 

Durmitorin kansallispuiston korkeuksista laskeuduttiin eilen Montenegron merimaisemiin. Me yövyttiin eilen suhteellisen lähellä Kotoria jossain jäätävässä karavaanarikeskuksessa, jossa oli miljoona matkailuautoa, meidän teltta sekä hollantilainen telttanaapuri. Ei olla missään vaiheessa etukäteen varailtu majoituksia vaan ollaan joka kerta menty vaan auton kanssa kysymään, että mahdutaanko.

 

Karavaanari alue Kotorissa

 

 

Meidän tämä aamu alkoi aikamoisella reippailulla, sillä kiivettiin Kotorin 1350 rappusta linnoitukselle / näköalatasanteelle. Vinkki: hyvät lenkkarit ja lähtö hyvissä ajoin aamulla kapuamaan – kymmenenkin maissa on jo aika kuuma ja hikinen tunnelma.

 

Melkein Kotorin huipulla

 

 

Kirjoittelen tätä postausta nyt aivan syötävän söpöstä vuoren juuressa sijaitsevasta  leirintäpaikasta Barin lähettyviltä. Täällä kasvaa paljon oliivipuita ja viinirypäleitä sekä huomenna mennään aamulla katsastaa viiden minuutin kävelymatkan päästä löytyvä joki/vesiputous. Löydettiin tällainen ei-karavaanareille suunnattu telttailualue, jota pitää slovakialainen mies. Tekisi nyt jo päättää, että jäädään tänne pidemmäksi aikaa. Niin siisti ja tunnelmallinen paikka.

Jos jostain syystä ollaan vain yksi yö täällä, niin huomenna olisi tarkoitus suunnata kauan odotetun Albanian puolelle! Fiilikset maata kohtaan on hämmentyneet, sillä samaan aikaan moni kauhistelee sitä, että ollaan menossa autolla sinne ja toivottavat hyvää onnea meille. Toinen puoli on kehunut paljon ja ollaankin saatu useita vinkkejä missä käydä ja mitä tehdä. Albanialainen pariskunta kertoi meille, että meillä kannattaa olla kymmenen euroa rajalla ”kahvirahaa” poliiseille ja muille viranomaisille. Saa nähdä, päästäänkö tarjoamaan sumpit virkavallalle. 😀

Onks siellä puolen ruutua Albaniaan vinkkejä?

Veera


Psssst! AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA-blogiani voit seurata Facebookin, Instagramin (@veerapirita), Bloglovinin Blogipolun tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Suunnaton 21.8.2017 at 16:17

    Kiva lukea kuulumisia! Ootteko olleet kaikki telttayöt leirintäalueella vai miten? Kirjoitathan siitä kaikki vinkit kunhan kotiudutte? 🙂
    Me ylitettiin Albanian ja Makedonian raja toiseen suuntaan jalkaisin ja toiseen bussilla. Mitään kahvirahoja ei tarvinnut maksella, mutta tilanne voi varmasti olla toinen nyt myöhemmin, toisella rajalla ja/tai autolla liikuttaessa.
    Kivaa loppureissua!

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 21.8.2017 at 17:48

      Kiitti! 🙂 Joo ollaan oltu leirintäalueilla kaikki yöt. Bosnia-Hertsegovinassa ei purkamattomien miinojen takia haluttu lähtee etsii telttapaikkaa metsästä ja Montenegrossa se on vissiin kiellettyä. Joo toki kirjoitan vinkkejä telttailuun täällä – päässä on varmaan miljoona eri aihetta mistä kirjoittaa! 🙂 Itseasiassa ei meidänkään täytynyt sitten maksaa mitään kahvirahoja rajalla. Ruvettiin miettii, että koskiskohan se enemmän lähialueilla asuvia, sillä tän vinkin anto meille albanialainen ja serbialainen pariskunta.

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 22.8.2017 at 08:30

      Aa kappas, melkein samanlaiset suunnitelmat! Kävin nopsaa lukemassa nuo, pitää vielä ajatuksen kanssa lukea postaukset jos sieltä saisi jotain vinkkejä 🙂

    Leave a Reply