Suomen suurin matkablogiyhteisö

Suomi minun silmin: elämäni suomalaiskaupungit

Oi maamme, suomi, synnyinmaa! Aikaisemmassa postauksessa totesin, että vaikka matkailu on ihanaa – on silti kotiin aina ihana palata. Ihana koti, ihana maa. Sopivasti tähän samaan Suomi fiilistelyyn sain haasteen FIFTYFIFTY-blogin Sonjalta, jossa hän pyysi minua kertomaan ja näyttämään, mistä päin Suomea löytyy minulle tärkeitä kaupunkeja tai maalaispitäjiä. 

Ei kauaa tarvitse miettiä, mistä päin Suomea löytyy mulle tärkeimpiä paikkoja ja Pohjois-Karjalahan siellä komeilee heittämällä tärkeimpänä alueena. Miksi? Siksi, että siellä on mun juuret ja paljon rakkaita muistoja.

 

JOENSUU


Joensuusta löytyy osa elämäni tärkeimmistä henkilöistä: perhe ja ystävät, joiden kanssa ollaan tunnettu yläasteelta asti ja ollaan yhdessä koettu teini-iän metkut.  Juuri tuossa pari viikkoa sitten mietin, että miten hienoa on, että nämä samat ihmiset on edelleen mun elämässä ja eikä näytä olevan menossa minnekään.

Täällä on asuttu elämästä kuudennesta luokasta lähtien ja opiskeluja on takana kahden tutkinnon verran. Joensuu onkin opiskelijakaupunki ja houkuttelee nuoria muuttamaan Joensuuhun – joka kolmas vastaantulija on alle 25-vuotias eli parhaimmassa opiskeluiässä!

 

 

Meille on ihan äidin ja Jussin kanssa muodostunut vitsi tästä: aina kun tuun Joensuuhun, Prismassa on käytävä. En tiedä miksi näin on, mutta se on aina ensimmäisten asioiden joukossa. Ennen meillä oli Suomen suurin Prisma, mutta samperin Kannelmäen Prisma vei ykkössijan.

Kesä on ehdottomasti parasta aikaa mun mielestä Joensuussa, sillä kliseisesti totean, että Joensuu on kiva kesäkaupunki. Ilosaarirock kuuluu jokaiseen kesääni ja onkin #kesänparasviikonloppu.

 

 

Ei hätää, ei Joensuu pelkkään Prismaan ja Ilosaareen jää. Nykyisin sieltä löytyy myös tosi kivoja ravintoloita ja kahviloita – erityismaininta pitää antaa kyllä Local Bistrolle, jota oon ennenkin hehkuttanut täällä. Totta kai Joensuun tori kuuluu myös oleellisesti jokaiseen kesään ja pitäähän siellä useampaan otteeseen käydä nauttimassa torikahvit ja karjalanpiirakat. Saa nähdä, miten nyt ensi kesänä käy – tori on remontin alla parisen vuotta, sillä siihen on alettu rakentamaan toriparkkia. Missä mä juon ensi kesänä mun torikahvit?

 

 

 

OUTOKUMPU


Pienen pieni kaupunki, jossa on alle kymmenentuhatta asukasta – paikka, jossa olen syntynyt ja kasvanut vuoteen -99 asti, jonka jälkeen muutettiin äidin kanssa Kajaaniin ja sieltä vielä sitten Joensuuhun parin vuotta Kajaanin jälkeen. Kajaanista mulla ei ole mitään hyvää sanottavaa, mutta Outokumpu on jollain tapaa mulle tärkeä paikka.

Musta on nostalgista aina käydä Outokummussa, sillä tulee aina muisteltua miten sitä on kuljettu talvisin potkurilla haalarin ja kypärämyssyn kanssa ja kesäisin ajeltu ensimmäisellä pyörällä ympäri kylää. Mun pyörässä oli värikäs viiri, jotta äiti näki kunnolla missä menin – mulla oli maailman kaunein kesämekko, jota halusin pitää joka päivä. Äidin mielestä tää oli huono idea, sillä helma jäi aina kiinni pyörän pinnojen väliin ja puolessa välin kaverini luo menoa jouduin taluttamaan pyörän, koska helma oli jumissa. Sama toistui varmaan miljoona kertaa, mutta silti itsepäisenä tyttönä mekkoa oli pidettävä ja pyörällä oli kuljettava.

 

 

Meidän rakas Nana-corgi on haudattuna eläinten hautausmaalle, jonka haudalla vieraillaan useampaan otteeseen vuodessa: jouluna viedään kynttilä ja kesäisin käydään laittamassa kukkia haudalla. Nana on ollut poissa vajaa kymmenisen vuotta, mutta on se vieläkin kova paikka, ettei Nana enää ole täällä.

 

KOLI


Paikka, jossa oon käynyt miljoonia kertoja. Paikka, jonne on hyvä mennä rentoutumaan ja nauttimaan luonnosta. Kolin Kansallispuiston maisemat on aivan upeat ja Ukko-Kolin huipulta onkin upeat näkymät.

Koli on ollut monesti mulle sellainen paikka, jonne oon lähtenyt rauhoittumaan ja rentoutumaan. Nauttimaan laatuajasta joko ystävien, perheen tai parisuhteen kanssa. Opiskellessa matkailun restonomiksi, käytiin myös useampaan otteeseen Kolilla erilaisilla opintomatkoilla – täällä on siis paljon rakkaita muistoja. Välillä sitä kyllä ikävöi opiskeluaikoja, meillä oli aina niin mukavaa meidän reissuilla.

Lisää mun Kolin vinkeistä voit lukea täältä.

 

 

MÖKKEILY POHJOIS-KARJALASSA


Useampaan otteeseen oon mökkeilyt eri puolilla Pohjois-Karjalaa – isän mökillä ja ystävien mökeillä. Isän mökki on kyllä heittämällä mun suosikki – heillä on oma mökki saaressa Outokummun ja Kuopion välillä. Mökki ja saari on niin kaunis, että täällä ei voi mitään muuta kuin rentoutua ja nauttia kauniista Suomesta.

Joskus vanhempana (lue: rikkaampana) olisi kyllä ihanaa hommata oma mökki Pohjois-Karjalasta, jonne voisi mennä nauttimaan vapaa-ajasta ja hengähtää kiireen keskellä. Musta olisi niin ihanaa puuhastella ja laitella mökkiä sekä kutsua ystäviä kylään mökille.

 

 

 

View this post on Instagram

Veneretki ⛵️⚓️

A post shared by V E E R A ?? TRAVEL BLOGGER (@veerapirita) on

 

View this post on Instagram

???? #mökki #visitfinland #tbt

A post shared by V E E R A ?? TRAVEL BLOGGER (@veerapirita) on

 

HELSINKI


Pitkäaikainen unelma, joka toteutui kolmisen vuotta sitten. Muutettiin mun ystävien kanssa Joensuusta kimppakämppään Kurviin – ilman heitä en varmaan koskaan olisi uskaltanut muuttaa yksin Helsinkiin. Iso kiitos teille siis, että lähditte mun kanssa!

Hetkeekään en ole katunut muuttoa tänne. Toki välillä on ikävä oikeaan kotiin Joensuuhun, mutta siihen on tottunut. Onneksi Joensuuhun menee monta junaa ja bussia päivittäin!

 

 

Koen, että Helsinki on nykyisin mulle toinen koti. Totta kai se oikea koti on Joensuussa, mutta kyllähän tänne Helsinkiin on palanen sydämestä menetetty. Täällä on niin paljon kaikkea tekemistä, nähtävää ja koettavaa. Eikä koskaan tule tylsää – aina löytyy jotain puuhaa!

Erityisen ihanan Helsingistä teki myös se, että löysin parisuhteen täältä ja nyt asustellaan yhdessä onnellisesti Kalliossa. Rakastan meidän kotia leveine ikkunalautoineen, narisevine puulattioineen ja ihanine yksityiskohtineen.

 

 

Oon tutustunut täällä paljon uusiin ihmisiin, kokenut paljon uutta ja kasvanut ihmisenä paljon itsenäisemmäksi. Ei sillä, ettenkö olisi ollut itsenäinen Joensuussa jo, mutta täällä Helsingissä ei ollut ketään ennen meidän muuttoa. Onneksi tänne on muuttanut sen jälkeen erittäinkin tärkeitä ihmisiä minulle Joensuusta, joka tekee entistä helpommaksi tykästyä enemmän ja enemmän Helsinkiin.

 

 

HANKO


Suomen eteläisin kaupunki Hanko – se vasta onkin täydellinen kesäkaupunki! Mulla on paljon muistoja lapsuudesta täältä, sillä mun perhe asui täällä ennen mun syntymää. Ollaankin sitten lapsuudessa tehty useita reissuja perhetuttujen luokse ja edelleen muista yhden kesän vuodelta 2003. Oltiin äidin ja mun muutaman ystävän kanssa Hangossa käymässä ja äidin ystävällä oli aivan hulppea vene, jossa vietettiin koko päivä nauttien auringosta ja hyppien veneen kannelta mereen. Miks mun tutuilla ei enää oo tällaisia kivoja veneitä?

Lisäksi tehtiin mun entisen kämppiksen kanssa pari kesää sitten pyöräreissu Hankoon – lähdettiin junalla kohti Hankoa pyörien kanssa ja telttailtiin leirintäalueella merenrannassa. Viikonloppuna tuli pirusti ajeltua pyörillä ympäri Hankoa, nautittua auringosta ja tehtiin myös kanootilla retki saareen.

 

 

 

MUONIO / KERÄSSIEPPI


Äidin puolen suku on Kerässiepistä, joten täällä on lapsuudessa vietetty paljon aikaa. Mummo kuoli 2000-luvun alussa ja tämän jälkeen ei olla käyty näillä suunnilla. Nyttemmin aikuisiällä on nämä seudut alkaneet kiinnostaa enemmän ja olisikin joku päivä tosi mielenkiintoista päästä käymään lapsuuden maisemissa, jossa on menty pororekien kanssa ympäri tuntureita, leikitty metsissä serkkujen kanssa, ajeltu mönkijöillä pitkospuita pitkin suolla ja oltu mäkäräisten uhreina.

Täällä myös oon melkein päässyt hengestäni, sillä ajettiin mun serkkujen kanssa kolmestaan moottorikelkalla, meillä hirtti jotenkin kaasu ja tämän seurauksena ajettiin lipputankoon, joka katkesi. Eno oli vähän äkäinen uuden moottorikelkan ja lipputangon turmeltumisesta, mutta toisaalta säilyttiin hengissä. Nimittäin lipputangon jälkeen alkoi kivikkoinen kallio, josta oltaisiin kyllä lennetty alas huonolla menestyksellä – onneksi vauhti tössäsi lipputankoon.

Siinäpä ne nyt olisi, minun tärkeimmät paikat Suomessa. Jatka säkin tätä Sonjan haastetta Suomen juhlavuoden kunniaksi! Missä päin Suomea sulla on suurin tunneside?

 

Veera


Psssst! AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA-blogiani voit seurata FacebookinInstagramin (@veerapirita)Bloglovinin Blogipolun  tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Sonja | FIFTYFIFTY 3.3.2017 at 12:35

    Oho, vähänkö sä olit nopea! Tosi kiva oli lueskella, mitkä paikat sulle on ollut merkittäviä. Ajattelinkin, että Pohjois-Karjala komeilisi sun listalla tosi korkeella. Mä en ole ikinä käynyt Joensuussa, mutta sun kehuista päätellen täytyisi joskus sinnekin päin eksyä. 🙂 Kiitos kun osallistut haasteeseen!

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 3.3.2017 at 20:09

      Hah, joo – innostus iski niin ei siinä sitten kauaa mennyt. 😀 Arvatenkin tuo Pohjois-Karjala oli vahvasti edustettuna, kannattaa joskus käydä Joensuussa – kesäaikaan tosin. Talvella se on ankea, mutta kesällä löytyy vaikka mitä kivaa. Ilosaarirockiin ensi kesänä Sonja 😉

    Leave a Reply