Laosin pääkaupunki Vientiane – oletko jonkinlaisessa horroksessa?

Rinkat ruumaan ja lentokone toi meidät Hanoista Vientianeen, Laosin pääkaupunkiin. Oltiin sen verran mukavuudenhaluisia ja päätettiin lykätä kerran vielä bussilla matkustamista ja säästää maateitse toteutettavat matkat Laosiin ja Myanmariin.

Vientiane oli juuri sellainen kuin aavistelinkin: unisen rento kaupunki. Tavallaan on hyvin hankala kuvailla kaupungin olemusta – ihan kuin se olisi jonkinlaisessa talvihorroksessa. Skootterit on vaihtuneet autoihin ja tuktukeihin, joka tekee liikenteestä paljon rauhallisemman oloisen sekä liikenteessä tuntuu olevan edes jonkinlainen logiikka. Aivan erilaista kuin esimerkiksi Vietnamissa. Jos mut tiputettaisiin lentokoneesta keskelle Vientianea, en heti uskoisi olevani jonkun maan pääkaupungissa – kotikaupungissani Joensuussakin on välillä enemmän menoa.

Alunperin meidän oli tarkoitus olla vain yksi yö täällä, mutta haluttiin pelata varman päälle mun tervehtymisen kanssa. Nyt ruoka ja juoma pysyy sisällä, joten pystyin aloittamaan malariakuurin ja suuntaamaan Vientianesta kohti seuraavaa määränpäätä, Luang Prapangia. Laos kuuluu malarian riskialueeseen, joten on suotavaa syödä täällä malarialääkkeitä sekä suojata ihoa hyttysiltä vaatteiden ja/tai hyttysmyrkkyjen avulla. Kaksi yötä, kolme kokonaista päivää on takana Vientianea, joka on mielestäni ihan riittävä aika kaupungin näkemiseen – toki jos aikaa on, niin kyllä täällä ajan kulumaankin saisi.

Meidän hotelli oli tosi kiva, oli se kyllä sen hintainenkin (noin 35$ yö), mutta Jussi oli ihanasti varausta tehdessä ajatellut, ettei mun tartte sairastaa missä tahansa murjussa. Onneksi olotila ei huonontunut, joten pääsin vähän viimeisillä voimillani tutkimaan kaupunkia ja makaamaan meidän hotellin altaalla (joita oli btw kaksi, kahdessa eri kerroksessa – hassua). Lämpötilat oli ihan hullun tukalia välillä vai liekkö johtui sairastelusta, mutta auringonpalvojaksi tällä kertaa musta ei oikein ollut. Jussi tuossa yhtenä iltana kovasti toivoikin, että ”matkanjohtaja” saisi alkaa parantumaan. Meille on muodostunut vitsi tästä, sillä hyvin usein mä otan selvää meidän kohteista, reiteistä, matkustamisesta ja majoituspaikoista. Sitten infoon tiivistetysti Jussia mitä tulevan pitää, unohtamatta toki kysyä mielipidettä. Nyt lähipäivinä matkanjohtajan vastuu siirtyi Jussin harteille, hyvin hän kuitenkin siitä suoriutui – hyvin koulutettu! En tiedä onko se hyvä vai huono puoli mussa, että pitää olla kaikesta niin kartalla ja tietoinen. Mulla on aina ollut pakkomielle ottaa etukäteen selvää asioista mahdollisimman paljon sekä haluan olla mukana päätöksenteossa esimerkiksi hotellien tai lentojen suhteen. Olisinkohan ihan hermorauniona ohjelmoidulla valmispakettimatkalla? 😀 Pliis, kertokaa että joku tunnistaa itsensä tästä myös!

Käytiin pikaisesti myös muutamissa nähtävyyksissä ekana päivänä, jotta saatiin ne ”pois alta” ja voidaan keskittyä rentoon hengailuun ja paranteluun. Vientianessa on yksi Laosin maamerkeistä: Patuxai Riemukaari, jonne pääsee myös kiipeämään ylös katsomaan maisemia maksua vastaan. Täältä löytyy myös lähes joka kulmalta jonkun sortin temppeli ja munkit kuuluu oleellisesti katukuvaan.

 

Mitä mieltä me ollaan Laosin sähkötöistä?

Mitä mieltä me ollaan Laosin sähkötöistä?

 

Laos on entinen Ranskan siirtomaa ja sen vaikutteet huomaa katukuvasta – esimerkiksi keskustassa on paljon ranskalaisia bistroja ja leipomoita (bongattu myös ”scandinavian bakery”, jossa myytiin hyvin kanelipullan näköistä pullaa sekä ilmeisesti sieltä sai nuuskaakin tai ainakin siitä oli taulu) sekä raha-automaatit saat valita joko laoksi, englanniksi tai ranskaksi.

Mikään erityinen shoppailukaupunki Vientiane ei ole, bongasin vain yhden ostoskeskuksen ja sekin näytti siltä, etten edes viitsinyt mennä sisään. Iltaisin täällä on melkein Mekong-joen varrella night marketit, jossa myydään perus Aasia-tavaraa eli erittäin aitoa Vuittonia ja Cuccia.

Street foodia myydään paljon, melkein joka nurkalta löytyy jotakin. Yleensä ne on jollain tavalla rakennettu mopoon suoraan kiinni – kätevä vaihtaa sijaintia uuteen, jos kauppa ei käy. Vähän kyllä harmiti kipeä olotilani, sillä pelkkä ajatuskin ”epämääräisestä” katuruuasta ruokamyrkytyksen jälkeen sai aikaan jo vatsanväänteitä – välillä pelkkä ruuan tuoksukin oli liikaa. Sen verran pystyttiin syömään, että käytiin kadulle pystytetyssä ramen-kojussa ja hyväähän se oli!

 

Ramen-keittoa, nam!



Lao coffee - ehkä maailman isoin kahvi?

Lao coffee – ehkä maailman isoin kahvi?

 

Vielä viimeisenä on pakko vielä todeta, että täällä on ihan älyttömän kauniita auringonlaskuja! Niin upeita värejä. En oo oikein reissun päällä koskaan osannut nauttia auringonlaskuista sellaisissa paikoissa missä ei ole merta, mutta Vientianessa nuo violetit taivaan värit on hurmanneet mut täysin – ihan ilman filtteriä!

 

 

Katukuvassa on paljon erilaisia ravintoloita, baareja, matkatoimistoja ja hierontapaikkoja. Siinäpä oikeastaan karkeasti kaikki, mitä Vientianella on tarjota turistille. Tavallaan vähän tylsä kaupunki, tavallaan ei. Ehkei kaupungin rauhallinen ja uninen feng shui ollut se mun pala kakkua. Käymisen arvoinen kaupunki kuitenkin Laosin matkareitillä.  Miltäs se Vientiane vaikuttaa – sopisiko sulle kenties paremmin tälläinen leppoisan uninen kohde paremmin kuin mulle? Tai miten te, jotka ootte käyneet täällä jo – heräsikö samanlaisia tuntemuksia?

Veera


AURINKORASVAA JA ALOE VEERAA-blogiani voit seurata Facebookin, Bloglovinin, Instagramin, Blogipolun  tai Blogit.fi:n kautta – olet lämpimästi tervetullut mukaan! <3

 

 

 

Previous Post Next Post

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Sini 14.12.2016 at 17:07

    Moikka. Tuleeko Halong Baystä omaa postaustaan? 🙂 kovasti kiinnostelisi kuulla mimmoinen reissu teille valikoitui ja millä hintaluokkaa! Blogiasi täällä silmätarkkana lueskellaan! Kiitos kiinnostavista teksteistä!

  • Reply Jasmin | Wanderwall 15.12.2016 at 13:36

    Toinen matkanjohtaja täällä! 😀 Meinattiin olla tänä kesänä ongelmissa kun mä makasin sängyssä puolikuolleena auringonpistoksesta toipuen ja reissukaverin piti tehdä jotain rakentavia päätöksiä seuraavista kohteista. Ei ollut helppo juttu kun mä olen yleensä ollut se joka on googletellut kohteet, suunnitellut reitit ja metsästänyt halvimman majapaikan. Mä vaan yksinkertaisesti haluan tietä mitä on edessä ja välttää kaikki surkeammat mestat googlen avulla.

    Mä oon käynyt Vientianessa vain pikaisesti jalka paketissa (tän viestin perusteella musta saa varmaan sellaisen kuvan että oon aina kipeänä tai rikki :D) eli paljon en päässyt kiertelemään, mutta hitsi vie miten unelias paikka se oli! Muistan miettineeni kuinka älyttömän vaikeaa siellä oli löytää päiväsaikaan edes yhtä ravintolaa tai katukeittiötä joka olisi ollut auki. Toisaalta koko Laos oli mun mielestä äärettömän uninen.

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 17.12.2016 at 06:52

      Haha loistavaa, että meitä matkanjohtajia löytyy! 😀 Voi ei ja vielä jalka paketissa, just eilen puhuttiin miten söis lomafiilistä, jos reissussa menis just esim jalka pakettiin. Toivottavasti oli kiva loma silti. 🙂 Toi on kyllä niin totta, koko Laos on äärettömän uninen maa!

    Leave a Reply