Suomen suurin matkablogiyhteisö

Miten tehdään perinteinen vietnamilainen hattu?

Huen on tällä hetkellä vallanut sade, tätä masentavaa sadetta on kestänyt lähes kaksi viikkoa. Sade ei katkea hetkeksikään ja loppua ei näy – paitsi meille, sillä ollaan ehditty lähteä lopullisesti tänään Huesta ja nyt istuksin yöjunassa kohti Sapaa. En oikeesti kohta muista enää, miltä aurinko tuntuu kasvoilla. Oon kironnut itseni alhaisimpaan helvettiin, kun en ottanut tarpeeksi lämmintä vaatetta mukaan. Mulla on about kaksi-kolme lämmintä vaatekokonaisuutta mukana ja alkaa vähän tympimään nää vaihtoehdot. Vinkki teille: ottakaa reppureissulle tarpeeksi lämmintä mukaan vaikka kuinka Kaakkois-Aasiaan matkaatte!

Koska säät on ollut tälläisiä, on pitänyt miettiä sellaista ohjelmaa päiville, jotka eivät ole sään armoilla. Näinpä suunnattiin tällä viikolla tekemään vietnamilaisia perinteisiä hattuja omin pikku kätösin, jotka tunnetaan täällä nimellä conical hat – meille suomalaisille riisihattu sanoo varmaan enemmän.

Hattujen tarkoitus on suojata sateelta ja auringolta, jota voi käyttää esimerkiksi maanviljelyksessä. Täällä Vietnamissa näitä näkee erittäin monella paikallisella, lähinnä vanhemmilla naisilla. Lisäksi meille kerrottiin, että hattu on myös suunniteltu suojaamaan kantajaansa: puun alla päiväunia nukkuessa hattu suojaa päätä myös puusta tippuvilta käärmeiltä, jotka luiskahtaa pois ihmisen päältä hatun kolmion muotoisen mallin takia.

Huen riisihatut ovat spesiaalimpia kuin muiden maiden tai kaupunkien, sillä hattuun on piilotettu runo, jonka kantaja näkee vain auringonvaloa vasten. Tämän runon taustalla on se, että sen olisi tarkoitus suojata aviomiehen vaimoa pahalta. Päästiin tekemään aidot ja oikeat huelaiset hatut, ja meidänkin hattuun tuli huelainen runo!

 

Runo riisihatun sisäpuolella, josta näkyy runo vain valoa vasten.

Runo riisihatun sisäpuolella, josta näkyy runo vain valoa vasten.

 

Riisihatuissa on yleensä kuusitoista kerrosta, koska vietnamilaiset ajattelevat, että nainen on kauneimmillaan kuusitoista vuotiaana. Minun kauneimmat päivät taitaa siis olla takanapäin. Lisäksi hatussa käytetään lähes poikkeuksetta violetin väristä nauhaa, sillä se kuvastaa salaperäisyyttä. Hattuihin voi myös runojen lisäksi tehdä erilaisia maalauksia, esimerkiksi maalauksen Huen kaupungista ja sen maamerkeistä.

Teimme yhden riisihatun yhdessä Jussin, Suvin ja herttaisen vietnamilaisen naisen kanssa, joka on koko elämänsä valmistanut näitä. Riisihattu aloitetaan eka aukaisemalla kuivattuja lehtiä leveämmäksi kaistaleiksi. En kuollaksenikaan muista puun nimeä, mistä lehdet tulivat – se oli joku hyvin erilainen, jolle ei oikein keksitty mitään oikeaa suomennusta. Yhteen hattuun tulee noin kolmekymmentä lehteä, jotka silitetään hyvin omaperäisellä silitysraudalla kynttilän steariinia (tai ainakin jotain hyvin samantapaista) käyttäen. Tämä ilmeisesti tekee pinnasta sileämmän ja kestävämmän.

 

Lehdet, josta riisihattu tehdään

Lehti, josta riisihattu tehdään

 

Lehtien silitys

Lehtien silitys

 

Silityksen jälkeen palaset leikataan meidän mielestä kolmion mallisiksi, mutta meidän palat olivat hänen mielestään hyvin hupaisia ja hän vähän leikkeli niitä. Samalta ne näytti edelleenkin hänenkin leikkauksen jälkeen. Kolmion muotoiset palaset laitetaan langalla kiinni toisiinsa ja avataan hatun kehyksien päälle ja asetellaan siten, että jokainen lehti on vähän seuraavan päällä.

 

vietnamilainen.nainen

Vietnamilainen nainen, joka on tehnyt hattuja kolmekymmentä vuotta.

 

Tämän jälkeen hattuun asetellaan se juttu, mikä Huen riisihatuista tekee maan hiennoimman: runo. Me ei tästä sanomalehden palasta löydetty mistään kulmasta runoa, mutta se on leikelty erilaisiksi pikkukoloiksi – vähän niinkuin Suomessa tehtäisiin paperisia lumihiutaleita ikkunoihin. Päälle vielä kehikko pitämään runo paikoillaan  ja seuraava kerros kolmion mallisia lehtiä päälle.

Riisihattua tehdessä tuo kyseinen runo tulee näkymään aurinkoa vasten hatun sisäpuolelta, sisälle kaksien lehtikerrosten vissiin ilmestyy jollain tavalla varjo sanomalehdestä? Näin mä sen käsittäisin. Tämän jälkeen alkaakin työläin vaihe, sillä kerrokset pitäisi ommella puolen sentin pistoilla kiinni toisiinsa siten, että pistot osuu jokaiseen lehteen. Me oltiin aivan käsiä tässä, joten onneksi meitä auttoi vietnamilainen nainen, joka on tehnyt näitä hattuja kolmekymmentä vuotta. Hänellä yhden hatun tekoon menee noin puolipäivää, meillä olisi mennyt varmaan puoli vuotta. Kerroksia olisi pitänyt tehdä alkuperäisen suunnitelman mukaan kuusitoista, mutta koska oltiin niin huonoja siinä, päädyttiin että ostetaan paikan päältä oikeat hatut itsellemme. Näin me tehtiin vain kymmenkerroksinen pieni riisihattu (hyvä tuliainen Jussin veljenlapsille!) meille, sillä oikeasti oltaisiin oltu vielä ensi vuonna tuolla.

 

Uusi kerros lehtiä

Uusi kerros lehtiä

 

riisihatun-valmistusta

 

ompelu

 

Niinkuin huomaatte, pistot on tosi pieniä ja niitä on paljon

Niinkuin huomaatte, pistot on tosi pieniä ja niitä on paljon

 

Ompeleiden jälkeen hattuun lisätään reunapuu-kaari-mikä lie, joka ommellaan kiinni hattuun. Tämän jälkeen lisätään hattuun vielä se salaperäinen violetti naru ja näin alkaa olla valmis huelainen riisihattu! Tätä oli tosi mielenkiintoista tehdä, mutta samalla myös hyvin työlästä. Ei varmasti olis minun hermot tehdä kokonaista riisihattua yksinään. Hattujen teko ja oma aito huelainen riisihattu runoineen maksoi meille 80 000 dongia per naama eli noin viisi euroa.

Oli hauska saada taas lisää pieni kurkistus vietnamilaiseen kulttuuriin, nyt olen yhden kokemuksen taas rikkaampi! Tälläinen vois olla mukavempi kokemus sellaiselle, joka on kätevämpi käsistään kuin ”tälläinen peukalo keskellä kämmentä-tyyppi”.  Miltäs se riisihattujen teko vaikutti teistä, olisko pinna kestänyt valmistaa oma riisihattu? 😀

 

Nyt on kaikilla omat hatut!

Nyt on kaikilla omat hatut!

Veera

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Anna | Muuttolintu.com 6.12.2016 at 07:58

    Hei vähän kuulostaa hauskalta! 🙂 Siulle on blogipalkinto miun blogissa. 😉

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 6.12.2016 at 10:22

      Oli kyllä hauskaa, se on pakko myöntää! Kappas niinpä onkin, oon ihan rikollisen vähän tässä parin päivän aikana ehtinyt lukea blogeja netin takia, mitkä kuuluu lukulistalle. Kiitos paljon Anna! <3

    Leave a Reply