Oli kyllä elämäni yksi parhaimpia päätöksiä ottaa hatkat töistä lopullisesti ja lähteä nauttimaan elämästä. Töitä ehditään tehdä ja pitää nauttia nuoruudesta, vielä kun sitä on jäljellä. Ei sillä, etteikö vanhempanakaan voisi ottaa ja lähteä – yleisesti ehkä vain helpompaa näin nuorena ilman asuntolainoja, lemmikkejä tai lapsia. Jotenkin hassua ollut huomata, miten hyvin ne Suomen kotiasiat on jätetty taka-alalle ja pystynyt keskittymään täysillä omaan hyvinvointiin. Voisin niin tottua tähän työttömyyteen, mutta ehkä mun sisällä silti asuu pienimuotoinen työmyyrä, joka tekee mielellään töitäkin. Tälläinen pidempi reilu kahden kuukauden loma tekee hyvää mielelle ja sitten palailenkin hymyssä suin arkeen tammikuussa. Pitäis vaan se työpaikka löytää sitten, jonka ympärille vissiin se arki koostuu. 😀
Näinpä rohkaisen teitä kaikkia tarttumaan unelmiin ja järjestemänään asiat niin, että pystyy lähtemään pidemmälle reissulle. Kyllä asiat aina järjestyy! Käytännönjuttuja on paljon, mitä hoitaa – on se kuitenkin sen arvoista. Rahapuoli mua alkuun jännitti tosi paljon, sillä päätös lähtöön tuli noin kahden kuukauden varoitusajalla – ei siinä ihan miljoonia ehdi säästää. Näköjään kuitenkin tarpeeksi, kun on minimoinut kustannukset Suomeen. Vietnamissa ja Aasissa muutenkin elää herroiksi tavallisen suomalaisen tuloilla!
Katsoin tuossa, että tänään oon ollut reissun päällä 24 päivää – aika menee jotenkin hirmu nopeaa! Ihan erilaista tälläinen lomailu, kun ei oo parin viikon kaukolomalla vaan nyt on aikaa. Ei tarvitse kauhulla ajatella ”neljä yötä, kolme yötä, kaksi yötä paluuseen” vaan nyt voi vaan olla ja chillata. Eniten oon juuri nauttinut tästä, että en valmiiksi (ainakaan vielä) ahdistu siitä, että pian pitää lähtee takaisin kotiin. Onks teillä samanlaisia tuntemuksia reissulla, että tyyliin toisena päivänä ahdistuttu tulevasta kotiinpaluusta?
Mitä tää reissu on sitten antanut mulle? Aikaa. Aikaa ajatella tulevaisuutta, aikaa pohtia mitä haluaa, aikaa itselle ja aikaa parisuhteelle. Näiden lisäksi kokemuksia ja kurkistuksen vietnamilaiseen kulttuuriin syvemmälle. Vietnamilaiset on kyllä niin ystävällisiä ja iloisia ihmisiä! Ruokakulttuuri täällä on niin hyvä ja samaan aikaan tosi erikoinen, oon kummaksunu monia ruokia ja joutunut pakolla nielemään alas ruokia, jotka ovat maistuneet aivan roskakatokselle.
Paras osio mun reissua on vielä eessä: Vietnamissa Halong Bay ja Sapan vaellukset sekä reppureissaus Myanmarin ja Laoksen läpi. Toissapäivänä heitettiin vähän ilmoille Filippiinejäkin, joka alkoi houkuttamaan jälleen kerran. Tavallaan haluaisin omistaa Filippiineille vielä pidemmän ajan. Pitäisköhän vaihtaa suunnitelmia vielä tälleen lennosta? Ootteko käyny kyseisissä maissa, kumpaa suosittelisitte enemmän: Myanmaria ja Laosta vai pelkkää Filippiinejä? Maailmassa on niin monen monta kolkkaa, minne haluaisin! Uutisissa oli paljon juttua etenkin yhdestä naisesta, joka havittelee titteliä maailman kaikki maat kiertäneenä naisena ja nopeimpana. Voisinpa tulevaisuudessa olla niinkuin hän – tosin en kaipaa noin nopeaa tahtia.
Summa summarum: uskaltakaa tehdä isoja päätöksiä tulevaisuutenne eteen ja avatkaa itsenne maailmalle!
Veera
11 Comments
Kuulostaa tutulta, kohta kolme vuotta sitten sanoin myös hiepat töille ja lähdin kahdeksi kuukaudeksi maailmalle. Mutta nälkä kasvaa syödessä ja lisää tekisi taas mieli! 🙂 Mahtavaa, että oot lähtenyt! Kyllä töitä ehtii tehdä.
Hei ihan huippua kuulla, että meitä tälläisiä riittää maailmassa! 🙂 Minnes päin tuli suunnattua? Joo mie tuossa eilen illalla mietiskelin samaa, että varmaan näin se nälkä kasvaa. Saa nähä mistä sopasta sitä seuraavaksi ittensä löytää.
En kestä näitä kuvia ja fiiliksiä. Kovasti on Aasian matka mielessä keväälle tavalla tai toisella! <3
Ihanaa kuulla, että mun tuntema fiilis välittyy ruudun sillekkin puolen! 🙂 Kannatan matkaa! Itsekin tässä kovasti jo suunnittelen seuraavaa vaikken oo nykyiseltäkään kotiutunut. :’D Filippiinit olis kova!
Todellakin välittyy. 🙂
Ihana rento tunnelma! Näitä sun juttuja on nyt tosi inspiroivaa ja rohkaisevaa lukea, kun mun lähtö epämääräisen mittaiselle reissulle koittaa noin kuuden viikon päästä 🙂
Oi ihanaa kuulla, että saat mun teksteistä rohkeutta ja inspiraatiota! Lämmittää mieltä. 🙂 Minne oot lähössä reissuun?
Mä lähin pari vuotta sitten maailmalle ajaksi, minkä piti olla 9kk. Siitä tulikin 19kk. Nyt oon ollut vajaan vuoden Suomessa ja oon jo aivan täysin kyllästynyt arkeen täällä. Ehkä mua ei oo vaan luotu paikallaan olevaksi? Suunnitelmissa on jo ehkä vuoden päivät kerätä rahaa kasaan ja sit lähteä taas X ajaksi reissuun. Hyvin helposti pystyy säästämään puolet palkasta ja reissussa pärjää niin vähällä. Ehkä se onkin kun en tykkää ostaa asioita vaan tykkään tehdä asioita, ja jos on 9-17 työ, niin sitä jää hirveen vähän aikaa tehdä kivoja juttuja. Työ on aina kaiken tiellä, ei voi lähtee spontaanisti minnekään tai tehdä kivoja juttuja ja kadottaa ajantajua. Ja mulla on vielä liukuva työaika ja etätyömahdollisuus, eli vähän joustavampi työ kun yleensä.
Toivottavasti tulevaisuudessa voisin alkaa freelanceriksi tai yrittäjäksi tai jotain, missä on täysi vapaus itse päättää kaikesta.
Oi 19 kuukautta maailmalla ei kuulosta ollenkaan huonommalta. Vois ottaa susta mallia! Toi on kyllä niin totta, reissussa pärjää niin paljon vähemmällä kuin mitä Suomen verrattuna. Menis kyllä itsellekin tuollainen työ, missä on vapaus päättää itse – mistäs meille sellaiset herkut löydettäisiin?
Mukava lukea muistakin, jotka on ottanut ”hatkat”. Ollaan oltu 7kk reissussa, mutta päivät juoksevat ja aika on mennyt erittäin nopeasti. Eihän tämä pelkkää juhlaa kuitenkaan ole, kun kukkaron pohja alkaa paistamaan, mutta sitten vain pätkätöitä hetken ja taas reissaaminen jatkuu. Kaikki mitä ihminen tarvitsee mahtuu tosiaan tuohon yhteen rinkkaan. Mukavaa reissua teille ja tavataan, jos samoille suunnille satutaan.
Se on kyllä jännää, miten aika kuluu niin nopeaa reissun päällä. Jopa rikollisen nopeasti! Joo uskon kyllä, että pidemmällä reissulla kukkaron pohja alkaa helpommin paistamaan. Mie juuri tuossa mietiskelin, että en oo lähellekään käyttänyt niin paljoa rahaa tähän mennessä mitä laskeskelin. Toisaalta, menot on ollu alhaisemmat alkureissun, sillä asutaan vielä ens viikkoon asti Huessa. Tutkailin tuossa, että ootte käyny Myanmarissakin – pitää ihan ajatuksen kanssa eritysesti niihin paneutua. 🙂 Kiitoksia paljon ja oikein rattoisaa maailman valloitusta sinne Austraaliaankin!