Suomen suurin matkablogiyhteisö

Hue, Vietnam – ylitit odotukseni!

Kolme päivää takana uutta ”kotikaupunkia” Hueta ja pakko kyllä sanoa, että Hue on tosi sympaattinen kaupunki! Tykkään tästä kovasti, ylitti mun odotukset täysin. Oon ihan varma siitä, että tuun viihtymään tän kuukauden täällä heittämällä. Ostettiin mulle toissapäivänä pinkki(!!!) polkupyörä, jotta pääsen kätevämmin paikasta paikkaan. Liikenne täällä on aivan hullua, eilen hyppäsin Jussin kyytiin skootteriin ja olin lievästi peloissani. Osuttiin vielä pahimpaan ruuhka-aikaan liikenteeseen, sillä koulupäivät alkoi olla ohi ja perheet oli hakemassa lapsiaan. Täällä liikenteessä ei oo minkäänlaista logiikkaa, sun pitää mennä vaan ja osata katsoa oikeat kolot mistä pujahtaa tasaisen rauhallisesti pysähtymättä. Voin kertoa, ettei musta olis täällä kyllä skootterikuskiksi! Oon siis Phan Tietissä ajanut skootterilla Vietnamissa – eikä ollut mitään tähän verrattuna. Toi pyörällä ajaminen antaa jo ihan tarpeeksi extremee mun päiviin täällä, pyörällä pitää siis myös yhtälailla ajaa tuon liikenteen seassa – ”liikenneympyrät” on ehkä kauheimpia. Mutta kyllä se tästä, viikon päästä oon ihan pro tässä ja ajelen kylänraitilla ongelmitta.

 

Veera 26-vuotta ja oma pyörä-onni!

Meidän koti on tälläinen kolmekerroksinen kivitalo paikallisten asuttamalla alueella, mutta jos länsimaalaisuutta tulee ikävä, tästä pääsee noin kymmenen minuutin pyörämatkalla pelipaikoille turistialueelle. Tarvetta tuonne ei ole ollut koko aikaa, sillä täällä on paljon muutakin – esimerkiksi ruokaa. Hue vaikuttaa kyllä ruokien mekkalta! Täällä on tosi paljon ravintoloita ja street foodia – enkä oo vielä kertaakaan pettynyt mihinkään, mitä oon suuhuni pannut. Jotenki yllätti tää, miten paljon ja miten hyvää ruokaa täältä saa. Tähän mennessä mun suosikki on ehdottomasti ollu sellanen vegepaikka Lien Hoa, josta ei saa lihaa ollenkaan. Tosi autenttinen sisustus ja ruoka oli erinomaista! Otettiin Jussin kaa puokkiin vegehotpotti, jossa oli muunmuassa tofua, ituja, porkkanaa, paprikaa, tollasia vihreitä lehtiä (minkä nimeeä en nyt muista, mutta niitä käytetään joka paikassa) sekä erilaisia sooseja kaveriks ja tofu juustoa, joka oli hyvin mielenkiintoinen makuelämys. Ruokalistalla oli vaikka mitä muuta herkullista juttua, joten täällä tulee varmaan käytyä useammankin kerran. Lähes kaikissa ravintoloissa (ei-turistialueella) annetaan kylmää vihreää teetä tilauksenteon yhteydessä, hauska tapa.

Mitä ruokaan tulee yleisesti täällä Huessa, se on tosi halpaa. Meidän vieressä on ihan mahtava patonkimummo, joka myy täytettyjä patonkeja 50 sentillä ja ne on ihan sairaan hyviä! Ravintolassa syöt ja juot helposti kolmella eurolla. Tätä menoahan mun matkakassaa jää reippaasti vielä Suomeenkin asti.

 

Ovista sisään ja pääset ruokataivaaseen

 

Yes – I’m in heaven!

 

img_7700.jpg

Naisen vieressä on toi sanko, josta vihreät teet tuodaan asiakkaille

 

img_7704.jpg
Maanantaina menin Jussia vastaan sen yliopistolle ja jäätiin pelaamaan yliopiston ravintolaan työntekijän lapsen kanssa vietnamilaista korttipeliä. Olin aivan liekeissä, sillä voitin viisi kertaa putkeen! Naureskeltiinkin siinä, että pitäis laittaa lottorivit vetämään, kun oon niin onnekkaalla päällä. Pikkupoika puhui yllättävän hyvin englantia – muodosti kokonaisia lauseita helpostikin, mikä oli hienoa huomata. Vietnamissa lähes kaikki paikalliset viettää niinsanottua siestaa työ- ja koulupäivien välissä. Siesta kestää pari kolme tuntia, jolloin yleensä nukutaan ja syödään perheen kanssa. Tää pikkupoika tulee viettämään äidin työpaikalle aikaa ja pelaa meidän länsimaalaisten kanssa korttia.

 

Näkymä meiän parvekkeelta

 

Aattelin lahjoittaa tän pinkin unelman mun käytön jälkeen johonkin köyhään kyläyhteisöön

Käytiin tässä yhtenä päivänä kahvilla (joka on btw aivan herkullista täällä) Jussin vietnamilaisen ystävän kanssa, jolla on oma  I love Hue Tour-matkailualan yritys täällä – tästä varmasti tulee oma juttu myöhemmin, sillä yritys on sen verran kivan oloinen ja tutustumisen arvoinen. Jussi ehti siis mainostaa tytölle, että oon opiskellut matkailualan ja nyt se haluais mut bisnesneuvotteluihin kanssaan – Jussi ajatteli, että voisin pistää oman I love Helsinki Tourin pystyyn Helsingissä ja kuskailla siellä ihmisiä nähtävyyksistä nähtävyyksiin ja erilaisille kierroksille – saas nähdä miten käy, en tiiä toimisko tollanen Suomessa välttämättä. 😀

Oon kyllä nauttinut kovasti tästä ajasta Thaimaassa ja Vietnamissa, että minnekkään ei oo kiire ja kukaan ei odota sun olevan tietyssä paikassa tiettyyn aikaan tekemässä tiettyjä asioita. Jos työttömän arki vois aina olla tälläistä, niin en varmaan työntekoon haluaisi palata sitten ensi vuonna. Tänään ajattelin lähteä pyörimään Imperial Cityyn ja markkinoille – nyt aion olla parempi ihminen kuvaamisen kanssa, sillä oon ihan rikollisen vähän ottanut kuvia, kun on tullut liikuttua pyörällä niin ei oo käyny mielessäkään sen liikenteeseen totuttelemisen kanssa kaivaa vielä kameraa esiin. Tänään teen parannuksen siihen – I promise!

 

Veera

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Päivi Muittari-Liljeström 10.11.2016 at 09:49

    Voi kaikki näyttää aivan ihanalta ?
    Voikaahan hyvin ja nauti sinä nyt työn tekemättömyydestä ?

  • Leave a Reply