Turkoosit meret ja niiden luoma vapaudentunne

Mulle oli heti selvää mitä teen, kun rupesin pohtimaan tämän kuun Instagram Travel Thursdayn marraskuun aihetta: matkailun värejä. Rakastan merta, sen tuomaa vapauden tunnetta sekä ajatusta siitä, että pääset minne vain (no okei, ainakin melkein) merta pitkin. Mun kamera tallentaa reissuilta erilaisia sinisen turkooseja merikuvia, joita on ihana lämmöllä muistella jälkikäteen. Kerroinkin mun ihka ensimmäisessä postauksessa, että haaveilin / haaveilen uivani jokaisessa maailman meressä – tai ainakin kastamaan varpaani, sillä en varsinaisesti mikään vesipeto oo enää. Ennen rakastin uimista, mutta mun ydinperheestä hukkui kahdeksan vuotta sitten meille tärkeä henkilö, joten tällä on ollut vaikutusta mun vesipelkoon. Nykysyin oon enemmän se rannalta sivustaseuraaja – kuitenkin välillä innostun vesipetoilemaankin!

 

Ei näissä Helsingin merimaisemissa niiden väreissäkään mitään vikaa ole!

 

Päätin koota pienen tietoiskun maailma meristä, niin voidaan sitten päteä Trivial Pursuitissa tai virittää keskustelua työpaikan kahvipöydässä:

  • Mertahan tästä maailmasta löytyy, sillä noin 70% maapallon pinta-alasta on meren peitossa.
  • Monissa merissä on uhanalaisia osia. Ilmastonmuutos uhkaa Pohjoisen jäämeren ekosysteemiä, myös Itämeren eliöstö on herkkä ympäristön muutoksille.
  • Saasteisimpia meriä ovat muunmuassa Itämeri ja Välimeri. Eteläinen valtameri (jäämeri) on puhtaimpia.
  • Suurin meri on Tyyni valtameri – pienin on Kalifornianlahti.
  • Syyskuussa 2012 saavutettiin merijään minimi, 16% pienempi kuin koskaan aiemmin. 1980-luvun alussa Arktiksella oli vähimmillään jäätä noin 7 miljoonaa neliökilometriä, vuonna 2012 enää 3,5 miljoonaa neliökilometriä. 30 vuoden aikana suuntaus on ollut laskeva, viimeisten kymmenen vuoden aikana jään väheneminen on ollut suurempaa. Jäämeri voi siis joskus tulevaisuudessa olla kesäisin jäätön eli jäätyy vain talvisin.
  • Syvin kohta on Mariaanien hauta (11km) Tyynessä valtameressä – matalin Asovanmeri Mustallamerellä.
  • Merten muoviroska on yksi suurimmista ympäristöongelmistamme. Meriin kulkeutuu vuosittain ainakin kahdeksan miljoonaa tonnia muovijätettä. Määrää voi verrata siihen, jos aaltoihin kipattaisiin jäteautollinen muovia vuorokauden jokainen minuutti vuoden ympäri. On ennustettu, että jos nykyinen tahti jatkuu, merissämme on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa. Aika ikävää vai mitä?
  • Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa. Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta. Suurimpia syypäitä merten muovittumiseen ovat kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, teollisuus, jätevedet ja turistit. Paljon saataisiin aikaan jo sillä, jos rannikkovaltioiden jätehuolto pantaisiin kuntoon.
  • Korkeimmat aallonkorkeudet on mitattu Pohjois-Atlantilla helmikuussa 2011, jolloin korkein aalto oli yli 36 metriä – tässä vois olla jo jännät paikat olla veneilemässä.

Osa on kyllä aika surullista luettavaa ja harmillista, että Aasian maat ovat suurimpia roskaajia. Pakko kyllä myöntää, että viime kerralla Balilla ollessani mua kertakaikkisesti ällötti, kun yritin uida meressä ja siitä ei kertakaikkisesti tullut mitään. Aallot toivat niin paljon roskaa mun jalkoihin, joka tuntui erittäin epämiellyttävältä ja samaan aikaan tosi surulliselta. Paikallisen kanssa jutustelin aiheesta ja hän osasi kertoa, että kyseiseen aikaan (tammikuu) merivirtaukset kääntyy eri suuntaan ja tuo mereltä päin paljon roskaa rantaan. Aikaisemmilla kerroilla Balilla ollessani, ei tätä ongelmaa näkynyt eikä tuntunut jaloissa. Surullista, miten kaunista maapalloamme pilataan.  Tälläiset asiat on mielestäni hyvä tiedostaa, sillä pienillä teoillamme ympäri maailmaa reissun päällä voimme vaikuttaa: kierrätetään, jos se on mahdollista ja ei viskata mitään luontoon, mikä ei sinne kuulu!

Oivoi, tulipa tästä postauksesta vahingossa vähän harmaasävytteinen – mutta mun mielestä on hyvä tuoda esiin myös matkailun huonoja puolia – sillä kyllä, varmasti merten saastuminen on myös osittain huolimattomien matkailijoiden vika. Mutta mennään harmaansävyistä mun lempiväriin matkailussa eli siniseen! Insipiroidun useasti reissun päällä merestä, uppoudun omiin ajatuksiin ja voisinkin tuijotella merta pitkin päivää ja sen eri vaiheita: auringonnoususta laskuun, vuorovedestä nousuveteen ja tyynestä myrskyyn. Laitetaas vähän väriä tähän päivään!

View this post on Instagram

#giliair #indonesia

A post shared by V E E R A ?? TRAVEL BLOGGER (@veerapirita) on

View this post on Instagram

#bali #sun

A post shared by V E E R A ?? TRAVEL BLOGGER (@veerapirita) on

Oi mitä värejä, rakastan merta! Vielähän tässä näyttäisi ”muutama” maailman meri olevan mun listalla. Mä jatkan täällä Aasiassa nyt merten valloittamista. Ajattelin myös tästä lähteä matkalle muiden postauksien kautta sekä innostumaan muiden ihmisten matkailun väreistä – hauskaa  Instagram Travel Thursdayta!

Tämä blogikirjoitus on osa Instagram Travel Thursday -tempausta, jonka ideana on jakaa matkailuinspiraatiota ja hyvää reissufiilistä Instagram-kuvien avulla. Järjestäjinä toimivat RIMMA+LAURA -matkablogi, Travellover ja Muru Mou -matkablogi. 

Instagram travel thursday

Veera

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Previous Post Next Post

You Might Also Like

19 Comments

  • Reply sarsa / Pohjoistuuli puhaltaa 3.11.2016 at 05:45

    Merelle tuijottelu on kyllä rentouttavaa. Tai joskus meren raivon ihailu, silloin en kyllä haluaisi olla merellä. Meri osaa välillä olla pelottavakin. Roskaaminen on kyllä surullista, mutta toivoa saa että se joskus saataisiin kuriin.

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 3.11.2016 at 07:18

      Meren raivo on kyllä huikeeta katseltavaa – rannasta tosin. Saattaisi olla lievästi jännät paikat joutua merellä myrskyyn. Toivoa saa, epäilen vahvasti että ei tule onnistumaan – mutta pienillä teoilla voidaan tehdä edes vähän roskattomampi meri.

  • Reply Terhi / Muru Mou 3.11.2016 at 10:36

    Huh, tajusipas paljon konkreettisemmin tuon mereen päätyvän muovijätteen määrän! Aivan järkyttävää! Mielenkiintoisia faktoja muutenkin 🙂
    Upea kuva Bolista, tekisi mieli lähteä Kroatiaan tältä istumalta 🙂

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 3.11.2016 at 14:28

      Joo, aika hyvä esimerkki havainnollistamaan muovijätteen määrää! Ei sitä helposti uskoisi, että noin paljon oikeasti tuolla meressä lilluisi mutta totista totta :c Kiitos, Bolilla oli kyllä upeaa – ranta oli tosi kiva, mitä nyt aika kylmä kun keväällä siellä olin, mutta ei menoa haitannut 🙂

  • Reply Anna | Tämä matka -blogi 3.11.2016 at 13:22

    Mielenkiintoinen tietoisku ja eri kauniita kuvia. Muuten headerin kohdalla Instagram linkki ei toimi, ei myöskään alabennerissa. Samoin Instagram feedissä ei ole kohtaa josta klikata sinut seurattavaksi. Kannattaa laittaa kuntoon : )

  • Reply marikaw 3.11.2016 at 21:21

    Ihania kuvia merestä, samaa mieltä, että merestä inspiroituu helposti ja mun ihan lempparipaikat katsella auringonlaskua on merenrannalla. Ja hei oikeesti hyvät tietoiskut, toi muoviroskan määrä on jotain niin järkyttävää. 🙁 Et oikeesti me vaan omalla käytöksellämme tuhotaan ainoaa maapalloamme.

  • Reply Sari 3.11.2016 at 23:19

    Meri rauhoittaa mieltä tai siis merelle tuijottelu ja kai se on se veden loiske. Tuli mieleeni, että on kurjaa kun kaikki ei ymmärrä meren tärkeyttä ja pidä sitä siistinä niin etei heitä sinne mitään.

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 4.11.2016 at 06:37

      Samaa mieltä, se on se veden loiske. 🙂 Totta, on kyllä tosi kurjaa – edes jos ees osan ihmisten toimintatavoista sais muutettua niin sekin olis jo iso hyppy eteenpäin!

  • Reply Miffa 4.11.2016 at 00:25

    Meri on vaan niin ihana. Etenkin turkoosi sellainen. Mä niin haaveilen siitä, että voisi asua meren rannalla, ja viime keväänä pääsinkin nauttimaan siitä Jamaikalla, ja heh eipä toi ranta täällä Helsingissäkään nyt oo monen sadan metrin päässä 🙂
    Toi roskaaminen on kyllä niin harmillista. Juttelin aiheesta kerran rannalla yhden jamaikalaismiekkosen kanssa, ja päiviteltiin, kuinka meidän kotikaupungissa ei julkisilla rannoilla ollut edes roskiksia. Yksityisillä rannoilla toki siivotaan yhtenään, mutta julkisilla lähinnä rannoilla olevat hedelmä-/juomamyyjät vähän siivoili sen verran, että bisnes kävi… Luulis, että olis fiksua asettaa muutamat roskikset ja palkata pari tyyppiä niitä tyhjentämään, mutta siihen tietty tarvitaan rahaa… :S

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 4.11.2016 at 06:39

      Oi Jamaikalla merenrannalla asuminen ei kuulosta ollenkaan huonommalta – kelpais oikein mainiosti mullekkin! Se on kyllä tosi kurjaa, että yleisillä rannoilla ei siivota tai edes ole niitä roskiksia pahimmillaan. Dubaissa oli kyllä esimerkillistä toimintaa, sillä siellä oli lähes 10 metrin välein roskiksia!

  • Reply Kohteena maailma / Rami 4.11.2016 at 22:04

    Tuo eka kuva tuo heti hyvän mielen! Elävä meri ja rannan kivikasat on kiva kontrasti. Tosiaan, turkoosi meri on upea näky. Kunhan tosiaan ei oltaisi sellaisessa paikassa, missä ihmiset ovat kaikki roskansa sinne heittäneet. Surullista, mutta niin totta usein juuri Aasiassa 🙁

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 5.11.2016 at 02:38

      Kiitti – tykkään itekki kuvasta paljon 🙂 Totta, tosi surullista. Oon tällä hetkellä Koh Koodilla Thaimaassa ja täällä on ihanaa ollut huomata, että roskia ei käytännössä oo yhtään löytynyt merestä! Vielä kun muualla olisi sama tilanne.

  • Reply Pirkko / Schildt 5.11.2016 at 14:08

    Merifaneja mekin! Mutta tieteellinen tosiasiahan on, että meren läheisyys tekee hyvää!
    http://meriharakka.net/2016/07/25/meren-laheisyys/

  • Reply Annika | Travelloverblogi 7.11.2016 at 17:34

    Meri on ihana. Menneenä kesänä reissusuunnitelmat menivät ihan uusiksi ja itäinen Eurooppa vaihtui Portugaliin ja ranskaan lennossa, kun kaipasinkin merelle.

    Koh Kood oli ihan uusi tuttavuus. Piti googlailla kuvia. Äkkiseltään näytti kyllä aika paratiisilta.

    • Reply VEERAPIRITA / AURINKORASVAA & ALOE VEERAA 7.11.2016 at 18:25

      Portugal ja Ranska ei kuulosta ollenkaan huonommalta, ite oon tykännyt molemmista maista kovasti! 🙂 Koh Kood oli kyllä itellekkin ihan täysin uusi tuttavuus vielä hetki sitten – suosittelen kyllä sellaiselle, joka etsii rauhallista pikkuparatiisia! 🙂

  • Reply Alexander 15.11.2016 at 14:32

    Turkoosit meret ovat kyllä kaunista katseltavaa! Jos Etelä-Amerikkaan meinaat suunnata, niin suosittelen tutustumaan Kolumbialle kuuluviin San Ándresin ja ennenkaikkea Providencian saariin. Se osa karibiasta on tunnettu seitsemän sävyn meristä!

  • Leave a Reply