Overrated Broome

En millään ymmärrä villitystä, joka Broomen ympärillä vyöryy. Tai siis… Taas yksi paikka arkistoitavana mappiin ”no jaa”. Cable Beachistä, helmenkalastuksesta ja Staircase to the Moon -ilmiöstä tunnettu 15 000 asukkaan ja 30 000 turistin kaupunki Australian luoteiskolkassa ei ollut (sekään) meidän pala kakkua. Päällimmäisiksi muistoiksi jäi känniset aboriginaalit, jotka loikoilivat lapsineen pitkin puistoja ja haastoivat riitaa, epätoivoiset yritykset saada töitä helmifarmeilta ja tukala +35 asteen kuumuus, jonka seurauksena yöunet jäivät minimaalisiksi. Takaraivossa puski koko ajan ajatus: mitä ihmettä me teemme täällä? Ja: mitä nopeammin päästään lännestä itä-Australiaan, sen nopeammin olemme takaisin Indonesiassa. Joko olen maininnut, että Aussit ei ollut meidän juttu? Ja että se on kallis? Entäpä ne kärpäset? Äh. Tuntuu siltä, etten tee muuta kuin valitan. En yleensä ole tällainen (Oikeasti!) Voin valaista jossain kohtaa hieman taustaa tälle kaikelle. Odotukset nimittäin olivat todella korkealla, mutta todellisuus repi ne turhan pieniksi paloiksi. Tottakai otimme Juhan kanssa kaiken irti minkä saimme tai minkä budjetti ja hampaiden kiristys antoi myöden.

 

Ei niin paljoa huonoa ettei jotain hyvääkin. Pääsimme nimittäin Broomessa pällistelemään ihkaoikeita dinosaurusten jalanjälkiä! Ajankohta oli otollinen, sillä ne sijaitsevat merenpinnan alapuolella, ja jos ei tahdo lähteä sukeltelemaan rantakivikkoon, pitää odottaa täysikuuta ja extramatalaa laskuvettä. Vuorovedet eivät muuten ole Broomessa mitään polvenkorkuisia, vaan vedenpinnan korkeus vaihtelee täydenkuun aikaan jopa kymmenen metriä! Vesi pakenee siis kauas kauas horisonttiin.

Vuoroveden vaihtelun takia hiekkarannalle kannattaa mennä silloin, kun vesi on ylhäällä mikäli mielii välillä viilentymään. Cable Beachin 22km pitkän hiekkarannan pohjoisosassa on myös nudistiosio, jos vesi ei viilennä tarpeeksi. Cable Beach, sekä lähempänä keskustaa oleva Town Beach ovat paikotellen varsinaisia ruuhkarantoja, joissa hengenpelastajat patsastelevat punakeltaisissa shortsiasuissaan, epätoivoiset yrittävät tarttua surffiaaltoon ja lapsiperheet viettävät rantapäivää satoine vesileluineen. Iltaisin Cable Beach täyttyy kameleista ja turisteista, jotka tahtovat ikuistaa auringonlaskun verkkokalvolle tai filmirullalle, ja laskuveden aikaan kalamiehien maastoautoista. (Ranta on muuten saanut nimensä -yllätys, yllätys- kaapelista, joka vedettiin vuonna 1889 Broomesta aina Singaporeen saakka.)

Muutama muukin oli tullut kuvaamaan auringonlaskua

Vuorovedestä aiheutuu myös ilmiö, jota kutsutaan nimellä Staircase to the Moon. Veden pinnan ollassa alhaalla kuunvalo heijastuu merestä paljastuvaan mutapohjaan aiheuttaen illuusion ”kuuportaista”. Meidän ollessa Broomessa täysikuu ajoittui viikonlopulle ja ilmiön pystyi näkemään perjantaista sunnuntaihin auringonlaskun jälkeen. Meille riitti kolme päivää kyseisessä turistirysässä ja jatkoimme matkaa kohti Northern Territoryä perjantaipäivällä. Emme siis jääneet laulattamaan kameraa. Taas yksi kohta listaan, jonka jouduin katsomaan Googlesta. Sitä paitsi -taivas oli pilvessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *