Diamond Jubilee 2012 -ja koko Englanti sekaisin

 

Iso-Ellu a.k.a. Elisabeth II on ollut vallassa huikeat 60 vuotta. Hänen korkeutensa päätti järkätä pikkubileet kansalleen ja antoi ensitöikseen kaikille neljän päivän vapaan, lauantaista tiistaihin. Toiseksi kulutettiin hieman ylimääräisiä puntia järkkäämällä pientä kivaa ohjelmaa. Lauantaihin kevyt heppakilpailu, johon muutama poni ravaamaan, Ellun omat mukaan lukien. Sunnuntaina sitten vähän venekulkuetta, jota katsomaan vaatimattomat miljoona ihmistä. Maanantaina tarjottiin 12000 onnekkaalle Michelin-tähden tekemä piknik Buckinghamin palatsin puutarhassa ja illalla samalla paikalla vaatimaton keikka ja muutama pikkubändi siellä esiintymässä kuten Elton John, Paul McCartney, Kylie Minoque, Robbie Williams ym. Tiistaina sitten vielä pienimuotoinen kuninkaallinen paraati, jotta Ellu siinä pääsi hevosvainuistaan vilkuttelemaan kansalleen. God Save the Queen!

The Mall oli täynnä populaa juhlimassa iso-Ellua

 

Sunnuntai meni osittain shoppaillessa Oxford Streetillä ja ennen kuin huomasimmekaan oli aika siirtyä Thames-joen varrelle seuraamaan Diamond Jubilee Pageantia eli tuhannesta aluksesta koostuvaa laivakulkuetta. Muuten niin poutainen, mutta pirun kylmä, päivä muuttui räpäyksessä saavuttuamme Westminsterniin Big Penin kellon alle. Taivas repesi. Vanhukset lähtivät hotellille sadetta karkuun ja me teinit (2xteini ja iki-teini) puolestaan lähdettiin käppäilemään kaatosateessa kohti Tower Bridgeä. Tiedettiin nostosillan olevan auki ja halusimme niin kovin nähdä sen, että 5km kannatti päräyttää jokivartta ihmistungoksessa. Sade piiskasi naamaa ja kaikki vaatteet ja kengät olivat läpimärät. Sadeviittakaan ei auttanut, sen verran kuitenkin, että kamerani säilyi kuivana. Siskoni iPhone hajosi uivaan taskuun ja hänen kätensä paleltuivat pahasti. Sormet olivat vitivalkoiset ja kämmenet tummanliilat, auts! Mutta kannatti. Näimme sillan auki ja noin 5 min. siitä kun saavuimme Tower Bridgelle, kajahti ilmoille roima ilotulitus ja siitä seuranneen savupilven aikana nostosilta sulkeutui. Näppärä ajoitus kerrassaan!

Kulkueen kärjessä oli miltei 30 metrin mittainen kuninkaallinen soutualus Gloriana, jonka yksityiset rahoittajat tilasivat juuri näitä juhlia varten. Juhlien jälkeen Gloriana lahjoitettiin kuningattarelle. Siellä se Ellu vilkutteli kullatun laivansa kannelta jokirannassa paleleville briteille, joita oli kerääntynyt paikalle sellaiset kevyet miljoona kappaletta. Itse kuningatarta emme päässee todistamaan, mutta muuten tunnelma oli mitä loistokkain.

Purkkeja oli jos jonkinlaista. Löytyi näyttäviä vuosisatoja vanhoja purjelaivoja, turistikierroksia tekeviä jokialuksia, luksusjahteja, pieniä Bustereita ja lukuisia muita veneitä. Yritti siellä eräs nuoripari epätoivoisesti päästä eteenpäin rähjäisellä soutuveneelläkin. Sellaisella, jolla juuri ja juuri uskaltautuu mökkirannasta laskemaan katiskan, mutta pidemmälle ei rohkene ellei ole kunnon äyskäriä mukana. Muutamat alukset eivät olleet niinkään näyttäviä, mutta toinen aisti ne kyllä erotti -ja kaukaa. Aivan kuin Turun Aurajoesta olisi jokilaivat viety seilaamaan Thamesiin. Poppi soi ja basso raikasi. Lähes poikkeuksetta jokaista alusta koristi Iso-Britannian lippu. Oi tuota kansallistunnetta. Yksi alus kiinnitti varmasti Thamesin varrella olleiden huomion. Orkesteri soitti laivan katolla klassista eikä muuten kuulostanut pöllömmältä. Mahtoi olla tuubaat täynnä vodaa.

Kuva: nytimes.com

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *